Urheilu – Sivu 7 – Sulkava-lehti

Urheilukoulussa harjoitellaan yleisurheilulajeja

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 20.6.2018

20.6.2018

– Urheilukoulussa harjoitellaan yleisurheilulajeja, mutta siten, että mukana on leikinomaisuutta, kertoo Santeri Mikkonen, 20, joka on yksi urheilukoulua vetävistä nuorista.

Urheilukoulu tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutustua monipuolisesti eri lajeihin kannustavassa ilmapiirissä. Taidot paranevat tekniikan kehittyessä.

– Urheilukoulun keskeisenä juttuna on liikunnan ilon herättäminen ja jo olemassa olevan vahvistaminen. Kerhon tavoitteena on myös kehittää lasten kehonhallintaa, tasapainoa ja kimmoisuutta. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yleisurheilulajeissa. Etenkin vanhemmilla lapsilla ominaisuuksien kehittyminen heijastuu myös tuloksiin. Lisäksi pyrimme käymään kaikki yleisurheilulajit läpi – jokainen pääsee kokeilemaan eri lajeja sekä kehittymään niissä, kun käymme läpi tekniikkaa.

Tuloksiakin syntyy.

– Väkilukuun suhteutettuna sulkavalaiset ovat menestyneet urheilukilpailuissa hyvin, toteaa Mikkonen.

Leikeistä on apua motivaation ylläpitämiseen

– Lasten urheilukerholle tyypillisesti ohjelmassa on myös pienemmille suunnatusti paljon leikkejä ja pelejä, jotka vaihtelevat hipoista polttopalloon ja polttopallosta leikkimielisiin kisailuihin.

Alkulämmittelyyn sopiikin hyvin esimerkiksi hippa. Pieni kesäsadekaan ei urheilukoululaisia haittaa. Urheilukoulukertoihin tulee vaihtelua myös harjoiteltavista lajeista. Pituus- ja korkeushyppy, keihäänheitto, kuulantyöntö ja juoksulajit ovat ohjelmassa vuoropäivinä.

Lue koko juttu tämän viikon Sulkava-lehdestä!

Urheilu

Soutujen järjestelyt aikataulussa

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 7.6.2018

Sulkavan 51. soudut lähestyvät ja valmistelut ovat hyvin aikataulussa. Suursoutujen organisaatio on vuoden mittaan suunnitellut tulevaa kesää. Paljon vielä tehtävää ennen kuin lähtölaukaus kajahtaa.

Muutoksia on tullut lähinnä lähtöaikatauluihin ja kirkkoveneiden SM-lähtöihin, joista voi lukea lisää Suursoutujen www-sivuilta.

Ilmoittautuminen tämän vuoden soutuihin oli toukokuun lopulla vilkkaimmillaan. Suuri osa soutajista käytti hyväkseen edullisempaa ilmoittautumista, joka päättyi 31.5. Ilmoittatuneiden määrässä mennään samoissa lukemissa kuin viime vuonna näihin aikoihin.

Kuten aikaisempina vuosina, myös tänä vuonna mukana on ulkomaalaisia soutajia. Joukkueita on tulossa Italiasta, Englannista, Venäjältä, Saksasta ja Australiasta. Ulkomaalaisia soutajia on mukana myös pienvenesarjoissa sekä retkisoudussa.

Tänä vuonna souduissa mukana on myös ranskalainen filmiryhmä, joka kuvaa tapahtumasta tv-ohjelman Ranskan paikalliselle TV-kanavalle. Filmiryhmä vierailee Suomessa ollessaan myös Seinäjoen Tangomarkkinoilla.

Lue koko juttu torstaina 31.5.2018 ilmestyneestä Kesä-Sulkavasta!

Urheilu/Uutiset

Varvirannassa talkoileva Mikko Makkonen: ”Souduissa puhalletaan yhteen hiileen”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 7.6.2018

Retkisoutu on leppoisaa soutamista kauniissa maisemissa. Ne, jotka eivät halua soutaa hampaat irvessä kilpaa, valitsevat retkisoudun. Retkisoudun yöpymispaikassa Varvirannassa on ohjelmaa keskiviikosta lauantaihin.

Mikko Makkonen kehuu Varvirannan tunnelmaa.

– Varvirannassa on mukava ja rento meininki kaikkien kesken. Sekä soutajien että talkoolaisten.

– Keskiviikkona ensimmäiset vieraat alkavat tulla Varvirantaan. Hätäisemmät jo tiistaina, naurahtaa Mikko.

Mikon työt alkavat jo hyvissä ajoin ennen soutuja ja jatkuvat aina soutusunnuntaihin saakka.

– Työ on sekalaista hommaa, kuten auttamista, opastusta.

Mikko pitää huolen myös siitä, että hommat hoituvat ja esimerkiksi saunat on päällä. Tärkeintä Mikolle talkoissa on se, että ihmisillä on hauskaa, sekä soutajilla että huoltajilla, mutta myös talkoolaisilla.

– Pyrin juttelemaan mahdollisimman paljon ihmisten kanssa. On mukavaa, kun samat tutut naamat tulevat vuosi vuoden jälkeen soutamaan. Sitä oikeen odottaa soutuja innolla.

Joka vuosi tulee mukaan totta kai myös uusia kasvoja, mikä on Mikon mielestä mukavaa. Pitkään mukana olleilta soutajilta kuulee myös mukavia tarinoita ja kokemuksia.

– Vanhat, pitkään mukana olleet soutajat ja kävijät, ovat retkisoudun suola. On mukava kuunnella kokemuksia, miten tapahtuma on muuttunut vuosien saatossa.

Lue koko juttu torstaina 31.5.2018 ilmestyneestä Kesä-Sulkavasta!

Urheilu

Suomi meloo -tapahtuma rantautuu Telataipaleelle ja Lohilahdelle

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 7.6.2018

Kesäkuussa järjestetään 34. Suomi meloo –tapahtuma, jonka reitti kulkee Telataipaleen ja Lohilahden kautta. Suomi Meloo ry:n järjestämä Suomen suurin melontatapahtuma starttaa 9.6. Kuopiosta ja saavuttaa määränpäänsä Imatran 15.6.

Telataipale ja Lohilahti sijoittuvat melojien reitille toiseksi viimeisenä melontapäivänä, torstaina 14.6. Telataipaleelle melojat saapuvat Savonlinnasta yhden maissa päivällä ja jatkavat matkaa puoli tuntia myöhemmin. Noin 17 kilometriä ja 3,5 tuntia myöhemmin he saapuvat Lohilahdelle, jonne viesti toivotetaan tervetulleeksi kirkonkellojen säestyksellä. Kuudelta illalla matka jatkuu Lohilahdelta kohti Puumalan Karhukosken kämppää.

Suomi meloo -tapahtumassa edetään yötä päivää johtokanootin johdolla. Viikon aikana melojat piipahtavat 11 kunnan alueella ja kulkevat 10 kanavan ja kahden kansallispuiston kautta. Matkaa kertyy kaiken kaikkiaan 505 kilometriä.

Kuva: Kari Hellström

Lue koko juttu torstaina 31.5.2018 ilmestynestä Kesä-Sulkavasta!

Urheilu

Jari Mikkonen tykkää jutella soutajien ja soutuvieraiden kanssa: “Soudut on sosiaalinen tapahtuma”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 17.5.2018

Tässä juttusarjassa tutustumme Sulkavan Suursoutuihin hieman toisenlaisesta näkökulmasta: talkoolaisten elämään ja siihen mitä kaikkea he tekevät. Tällä kertaa tutustumme liikenteestä ja veneistä vastaavan Jari Mikkosen työhön. Jari tekee souduissa paljon muutakin, voidaankin puhua ”joka paikan höylästä”.

Talkoolaisia liikenteenohjaukseen tarvitaan niin soutustadionin alueella ja lähtöpaikassa Hakovirralla. Myös veneiden laskuun Alanteentiellä tarvitaan apua. Mukaan kaivataan lisää reippaita ja aktiivisia talkoolaisia.

Viikonloppu menee omalla painollaan
Soutuviikonloppu on myös Jarille työntäyteinen. Liikenteenohjauksen lisäksi Jarin työtehtäviin kuuluu olla ”joka paikan yleismies”. Hän ei pelkästään hoida liikenteenohjausta. Jari pitää liikenteenohjauksen lisäksi huolen esimerkiksi siitä, että kirkkoveneet löytävät oikeaan osoitteeseen lähtöpaikalle ja huolehtii omalta osaltaan niiden kuljetuksesta ja kuljetuksen organisoinnista.

Jari kertoo, että suurimmat kiireet ajautuvat soutuviikolle, mutta toki töitä tehdään jo ennen soutuja. Jarin toimenkuvaan kuuluu myös veneiden huolto ennen soutuja, soutujen aikana ja soutujen jälkeen. Hän katsoo ennen soutuja, että veneet ovat kunnossa ja tarkistaa, että pitääkö niihin tehdä muutoksia.
– Suurimmat kiireet ovat kuitenkin soutuviikolla.

Liikenteen sujuvuus on tärkeää
Koska soutustadionin alueella liikkuu paljon soutukansaa, niin kävellen, autoilla kuin venetrailereiden kanssa, on tärkeää, että liikenne sujuu ja parkkeeraukset on tehty oikein. On erityisen tärkeää, että liikenne sujuu ongelmitta ja autoja ei parkkeerata teiden varsille, sillä esimerkiksi mahdollisen hätätilanteen sattuessa hälytysajoneuvojen on päästävä kulkemaan sujuvasti ja vapaasti.

Sen vuoksi soutustadionin läheiselle pellolle varattu iso parkkipaikka, jossa on varmasti tilaa. Parkkipaikka on ilmainen ja sijaitsee lähellä stadionia.

Lue lisää siitä millaisia ominaisuuksia talkoolainen tarvitsee 17.5.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä.

Urheilu

Sulkavalla alkaa suunnistuskoulu

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 9.5.2018

Tiistaina 15.5. Sulkavan liikuntahallilla starttaa Sulkavan Urheilijat –41:n järjestämä suunnistuskoulu. Kolmen kokoontumiskerran aikana opetellaan suunnistuksen perusasioita: kompassin käyttöä, kartan lukemista ja emitin eli suunnistuskilpailuissa käytettävän kilpailukortin käyttöä.

– Jokainen kerta alkaa teoriaosuudella, jonka jälkeen on käytännön harjoitus, kertoo Asko Toropainen SU-41:sta.

Kahdella opetuskerralla on myös kuntorastit samassa yhteydessä.

– Käydään läpi, miten toimitaan suunnistustapahtumassa, Toropainen sanoo.

Kurssi koostuu erillisistä asiakokonaisuuksista, ja osallistua voi muille kerroille, jos ei yhdelle pääse mukaan.

Kurssin ajankohta on valikoitu 17.6. järjestettävää Jukolan viestiä silmällä pitäen.

– On mietitty, että saataisiin suunnistuskoulu ennen Jukolaa vietyä läpi, jos kouluun osallistuu halukkaita Jukolaan lähtijöitä.

Toki suunnistustaidoista on hyötyä muuallakin kuin kilpakentillä. Ne auttavat liikkumaan omatoimisesti metsässä marjastamassa, sienestämässä tai lenkkeilemässä.

Asko Toropaisen mielestä suunnistus on erittäin loistava laji monessakin mielessä.

– Loistavin juttu siinä on se, että lajissa yhdistyy fyysinen ja älyllinen puoli. Suunnistuksessa pääsee liikkumaan luonnossa, ja se on ehkä yksi parhaista lajeista poistamaan stressiä, Asko Toropainen luettelee.

Lue koko juttu keskiviikkona 9.5.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!

Urheilu

Uusi kesätapahtuma Sulkavalle

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 9.5.2018

Vapa-veikot ovat järjestäneet jo perinteeksi muodostuneen soutu-uistelun heinäkuun puolessa välissä. Nyt tuon tapahtuman yhteyteen on tulossa myös kalamarkkinat. Vapa-Veikot ja Sulkava Seura ovat päättäneet yhdistää voimansa ja järjestää tulevana kesänä yhteisen tapahtuman. 14.7. järjestettävät soutu-uistelun yhteyteen on tulossa koko päivän kestävät Kalamarkkinat. Ohjelmaa on suunniteltu koko päiväksi ja tekemistä löytyy koko perheelle. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Sulkavan Soutu-uistelu järjestetään jo 34. kerran

Aikaisemmin yöuisteluna tunnetun kilpailun uisteluaika on kello 12–24. Kilpailukeskuksena toimii Sulkavan Soutustadion. Osanottomaksu 50 e/venekunta, jota ei kuitenkaan peritä alle 18 v. venekunnilta. Jokaisella 18–64-vuotiaalla kilpailijalla tulee olla valtion kalastuksenhoitomaksu maksettuna. Kilpailualue käsittää Alanteen, Hakovirran, Kaartilan, Kukkapään, Annikinselän ja osittain Lepistönselän vesillä.

Uistelun voitto ratkaistaan venekunnan saalispainosta annettujen pisteiden perusteella. Suurimman pistemäärän saanut venekunta on voittaja. Tasatuloksen sattuessa ratkaistaan paremmuus arvalla. Pistetulos saadaan kertomalla saaliskalojen paino lajikohtaisella kertoimella siten, että kerroin on kolme (3), paitsi ahvenelle ja hauella yksi (1).

Lisätietoja antavat Ari Partanen puh. 0400 808 399 ja Seppo Huiskonen, puh. 040 199 8133.

Koko päivä ohjelmaa
Stadionilla tapahtuu koko päivän. Paikalle kannattaa saapua jo heti aamusta. Heti kello 10.00 avautuu kirpputori ja markkina-alue. Kun uistelijat ovat lähteneet kello 12 matkaan, jatkuu ohjelma stadionilla. Lapsille on muun muassa pomppulinna ja rallisimulaattori. Paikalla on myös ammuntasimulaattori, jota pääsevät kokeilemaan kaiken ikäiset. Alueella on koko päivän myös kahvio ja anniskelualue. Illalla, kello 19 alkaen on uistelu-tanssit ja tanssittajana toimii paikallinen yhtye Veivarit. Tanssit loppuvat noin kello 23.30. Eli uistelijatkin saattavat vielä ehtiä illan viimeisille hitaille ja pyörähtämään parketille, mikäli malttavat vesiltä pois tulla.

Lue lisää 9.5. ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Urheilu

Suursoutujen pääemäntä Virpi Takaneva: ”Sulkavalaiset ovat innokkaita talkoolaisia”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 26.4.2018

Sulkavan Suursoudut eivät pyörisi ilman talkoolaisia. Talkoolaisia työskentelee soutuviikonloppuna noin 450 eri paikoissa. Tässä juttusarjassa tutustumme talkoolaisten elämään ja siihen mitä kaikkea he tekevät. Ensimmäisenä tutustumme muonitukseen ja ruokailusta ja sen toimivuudesta vastaavan pääemännän Virpi Takanevan työhön.

Talkoolaisia tarvitaan niin soutustadionilla kun retkisoudun yöpymispaikassa Varvirannassa sekä retkisoudun huoltopisteissä Kartussa ja Varmavirralla.
– Ruokapuoli työllistää eniten. Esimerkiksi stadionilla on pelkästään lauantaina vuoroissa 50 henkilöä, kertoo Virpi Takaneva.

Monipuolisia töitä

Soutuviikonloppuna tarvitaan apua erilaisissa osa-alueissa ja töissä. Sen vuoksi talkoolaisten työt soutuviikonloppuna ovat monipuolisia.
– Ruuan jakoa, linjastossa oloa, lettujen paistoa, muikun paistoa, kahvion pitoa, tarjottimien pesua sekä yleistä puhtaana pitoa.
– Jokaiselle löytyy varmasti mieluinen työ, jos mielii mukaan.
Esimerkiksi Leirikoululaiset ovat hoitaneet tarjottimien keräämisen ja niiden pesun.
– Leirikoululaiset saavat joka vuosi suurimmat kiitokset ja parhaimman palautteen aktiivisuudesta ja innokkaasta otteesta työntekoon.
Ikähaitari talkoolaisten kesken on muonituksen puolella laaja.
– Vanhimmat talkoolaiset ovat 80 vuotiaita ja nuorimmat noin 10 vuotiaita.
– Monet heistä ovat olleet mukana monta kymmentä vuotta ja osa jopa alusta saakka.

Kaikki uudet talkoolaiset ovat tervetulleita mukaan. Virpi kertoo, että talkoolaisia tarvitaan sekä pidempiin että lyhyempiin vuoroihin.
– Paristakin tunnista on apua.
Mitä talkoolaiselta sitten vaaditaan, jos haluaa mukaan talkooporukkaan?
– Tärkeintä on olla iloinen ja reipas. Myös hyvät kengät kannattaa olla mukana.
Virpi rohkaisee uusia talkoolaisia tulemaan mukaan toimintaan.
– Aikaisempaa kokemusta ei talkoolaisella tarvitse olla, sillä työhön opetetaan. Toki kokemuksesta on hyötyä, mutta kaiken oppii.

Jos asiaa yhtään empii, niin Virpi lupaa, että pitkään talkoolaisena olleet kokeneet talkoolaiset auttavat ja opastavat Virpin kanssa alkuun. Jokainen talkoolainen saa soutuviikonlopusta muistoksi soutupaidan sekä ison kasan uusia kokemuksia ja muistoja. Niiden lisäksi talkoolaiset saavat myös rahallisen korvauksen, sillä talkoolaisen yhdistykselle tai seuralle maksetaan tehdyistä tunneista korvaus talkooavustuksena.
– Tämä on hyvä tapa kartuttaa yhdistyksen kassaa.
– Talkoolaisten kesken on hyvä henki ja jokainen talkoolainen otetaan avosylin vastaan.

Lue lisää 26.4.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Urheilu

Tamara opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 5.4.2018

– Olen aina ollut enemmän sellainen, että tykkään tehdä asioita, enkä niinkään lukea.

Oppisopimus oli Tamaralle mieluinen tapa opiskella. Tamara suoritti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon oppisopimuksella. Hän valmistui lähihoitajaksi ja suuntautui vammaistyöhön. Tamara valmistui helmikuussa ja kun Valvirasta ja koulusta oli tullut kaikki tarvittavat dokumentit, niin maaliskuun lopussa hän oli valmis lähihoitaja.
– Minun pitää saada tehdä asioita, en ole koulussa istuja, sen vuoksi oppisopimus sopi minulle todella hyvin.

Opiskeluiden aloittaminen oli helppoa ja kaikki kävi kuin itsestään. Tamara on ollut Hoivakoti Koskelassa töissä kolme vuotta.
– Siellä tuli sitten puhetta, että voisin opiskella itseni töiden ohella hoiva-avustajaksi. Mutta lähihoitajan tutkinto kiinnosti minua enemmän.
Asiaa lähdettiin selvittämään ja ei mennyt kauaa, kun Tamara aloitti opinnot.
– Kun asiat saatiin rullaamaan ja selvitettyä, meni vain pari päivää, niin kaikki tarvittavat paperit oli allekirjoitettu ja opinnot saattoi alkaa.

Opiskelu oli hyvin intensiivistä ja tutkintotodistus tuli ennätysajassa. Tamaralla on jo ennestään muun muassa koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto, joten se auttoi opinnoissa paljon. Myös työkokemuksesta oli hyötyä opiskeluissa. Kokemusta ja tieto-taitoa oli kertynyt sen verran, että opiskeluihin kuuluvat näytöt oli helppo suorittaa.
– Halusin suorittaa näytöt mahdollisimman nopeasti pois alta, että pääsisin töihin.

Opiskeluissa sai aika pitkälti itse tutkia ja pohtia asioita, joita opintoihin kuului.
– Minulla on aika paljon omakohtaista käytännön kokemusta asioista, joita opinnoissa käytiin läpi, joten ne auttoivat myös asiaa.

Lue lisää 5.4. ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Urheilu

Jääkiekkomimmi Minni viihtyy kaukalossa

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 5.4.2018

Minni Viljanen eksyi jääkiekon pariin 3-vuotiaana vähän vahingossa. Vanhemmat luulivat vieneensä Minnin tuolloin luistelukouluun, mutta pian selvisi, että kyseessä oli kiekkokoulu. Siitä lähtien jääkiekko on kuulunut oleellisena osana Minnin elämään.
– Laji vei heti mukanaan ja nyt siitä on tullut jo elämäntapa, toteaa Minni.

Jääkiekko mielletään usein poikien lajiksi, mutta Minni on osoittanut, että lajissa voi pärjätä myös tytöt. Minni on pelannut koko ikänsä jääkiekkoa poikaporukassa. Minni on sekä harjoitellut ja pelannut SaPKossa ainoa tyttönä joukkueessa monta vuotta.
– Kyllähän sitä on saanut kuittia, että on tyttönä poikien joukkueessa, mutta hyvin ovat pojat minut vastaanottaneet. Etenkin siinä vaiheessa, kun ovat huomanneet, että pärjään siinä missä hekin.

Sen verran naisellisuutta Minni on omaan peliin tuonut, että tavaramerkkinä Minnillä on luistimissa vaaleanpunaiset nauhat.
– Se jäi jo junnuaikana, kun piti erotella, että kenelle kuuluvat mitkäkin luistimet. Merkkasin sitten omani vaaleanpunaisilla nauhoilla. Niin ne sitten vain jäivät ja nyt siitä on tullut minun tavaramerkkini.
Jääkiekko on laji, joka menee sekä pelaajilla että katsojilla usein tunteisiin. Sen voi varmaan jokainen tunnustaa. Niin se on Minnilläkin.
– On hienoa, kun hallissa on hyvä tunnelma ja yleisö kannustaa. Se luo kentällekin hyvän fiiliksen ja tietyn latauksen peliin. Tykkään peleistä, joka käy kuumana sekä kentällä että katsomossa.
Minni myöntää, että joskus tekisi mieli mennä sanomaan tuomareille oma mielipide jostakin tuomiosta, mutta sitä Minni ei tee.
– Itse kunnioitan tuomareita ja heidän tapaansa tehdä töitä. Ja sitten taas toisaalta, vaikea ja kyseenalainen tilanne tai tuomio nollataan seuraavassa vaihdossa.
Tästä osoituksena Minni on saanut uransa aikana myös herrasmiespalkinnon.
– Kannattaa aina muistaa, että edustat joukkuetta myös hallin ulkopuolella. Millaisen kuvan haluat antaa itsestäsi ja muusta joukkueesta?

Lue lisää Minnin saavutuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista 5.4. ilmestyneestä Sulkava-lehdestä.

Kategoria: Urheilu