Kategoria: Uutiset

Uutiset

Mirjam Puustinen puolusti isänmaata pikkulottana

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 1.12.2021

Sulkavalainen Mirjam Puustinen, 95, liittyi Lotta Svärd -maanpuolustusjärjestöön jatkosodan aikaan vuonna 1943.

– Olin 17-vuotias, kun vannoin lottavalan ja minusta tuli pikkulotta, Puustinen kertoo.

Leinon perheessä oli viisi tyttöä. Koti sijaitsi Tannilantie yhdessä.

– Isä antoi sotaan hevosia, kun ei ollut poikia antaa. Kaksi hevosta kaatui sodassa.

Liittymällä Lottajärjestön riveihin perheen tytöt pystyivät tarjoamaan omat auttavat kätensä vallitsevaan tilanteeseen.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 48/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Kunnassa tehtiin digiloikka

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 1.12.2021

Kunnanvirastolla työskennellään nyt hybridimallilla. Koronapandemia mullisti työelämää melkoisesti. Moni työntekijä siirtyi etätöihin ensimmäistä kertaa työurallaan. Myös Sulkavan kunnanviraston henkilöstö siirtyi pandemian vaikeimpina aikoina etätöihin.

– – Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi 15.10., jonka jälkeen olemme palanneet osittain virastolle työpöytien ääreen. Kunnanhallitus hyväksyi Sulkavan kunnan etätyöohjeen maaliskuussa 2020, jota noudatamme nyt, kertoo hallintojohtaja Mervi Palmu.

Kunnanvirastolla tehtiin iso digiloikka korona-aikana iso digiloikka.

– On tästä koronasta jotain hyötyäkin ollut. Tehtiin kunnassa kunnon digiloikka, ja etätyömahdollisuus on helpottanut arkea paljon sekä säästänyt aikaa ja rahaa. Olemme molemmat tyytyväisiä tähän mahdollisuuteen, toteavat toimistosihteerit Hanna-Mari Kaartinen ja Maisa Kokki.
Kunnassa oli etätöihin tekninen valmius jo ennen koronaa.

– Yhteydet ovat toimineet todella hienosti koko ajan. Voin esimerkiksi tulostaa asiapapereita kotoa käsin tänne viraston tulostimeen, kertoo Maisa Kokki.

Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 48/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Pannukakulla päivä käyntiin

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 1.12.2021

Sulkavan 4H-yhdistys aloittaa yläkoululaisten aamupalakokeilun tänä perjantaina. Aamupalaa on tarjolla jatkossakin perjantaisin kello 8–8.45 yhdistyksen tiloissa. Aamupala on nuorille maksuton.

– Tarjolla on perinteistä pannukakkua ja hilloa, sekä mehua, teetä ja kahvia. Tilojen vuoksi tarjottavat kannattaa pitää mahdollisimman helppoina toteuttaa, kertoo Sulkavan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannamari Autio.

Bussikyytien vuoksi koululaisia saapuu opinahjoon aamuisin jo kello 8.10, vaikka koulu alkaa vasta yhdeksältä. Nuorilta itseltään on saatu viestiä, että kouluaamuina aamupalan syöminen tahtoo jäädä vähäiseksi. Toisaalta, vaikka aamupalan olisi ehtinyt syödäkin, koulun alkaessa yhdeksältä aamupalasta on jo mennyt melko kauan aikaa. Sulkavan 4H-yhdistys päätti tarttua asiaan ja järjestää yhdistyksen tiloissa nuorille aamupalakokeilun, joka toteutetaan kerran viikossa perjantaisin.

Teksti : Sofia Flygare
Kuva: Myllyn Paras

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 48/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Lapset nauttivat teatterista

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 1.12.2021

Vauva- ja taaperoteatteri AEIOU tarjoaa elämyksiä ja oivalluksia pirpanoille. Tästä tarjonnasta pääsivät viime torstaina nauttimaan päiväkoti Touhulan lapset ja henkilökunta.

– Oli se niin hyvä. Tykkäsin, vaikka ihan vähän jännitti aluksi, kertoi Juho K, 5, silmät loistaen esityksen jälkeen.

Teatteri tekee värikästä ja osallistavaa teatteria ja taidetta pilke silmäkulmassa.

– Lapsille halutaan tarjota myönteisiä ja kehitystä tukevia virikkeitä. Vaikka esitykset on suunnattu taaperoille, ne pitävät otteessaan myös vanhempia lapsia. Esityksissä on puuhaa ja huvituksia myös aikuisille, kertoivat teatterin tekijät.
Touhulan väki vaelsi teatteriesitykseen yhtenäiskoulun juhlasaliin, mikä olikin sopivan avara paikka niin lapsille kuin esiintyjillekin.

Sulkavalla nähtiin teatterin useista tuotannoista Elämän kukka -esitys, jonka ikäsuositus alkaa kuudesta kuukaudesta ylöspäin. Esitys tarjoaa elämyksiä kaiken ikäisille, myös aikuisille. Elämän kukka on palkittu Slovenian Teatterilaatumerkilä vuonna 2020.

Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 48/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Kalanpoikasia Kaartilankosken kuohuista maailmalle

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 24.11.2021

Sulkavan Taimen Oy:n kalanviljelylaitoksessa kasvatetaan kirjolohia sekä järvi- ja meritaimenia. Valtaosa taimenista lähtee maailmalle kaksivuotiaina, jolloin ne ovat noin 25-senttisiä. Kaartilankoskella kasvatettuja kirjolohenpoikasia toimitetaan jatkokasvatukseen muun muassa Puumalan Lohi Oy:n kala-altaisiin ja jopa Saaristomerelle asti. Aikanaan ne päätyvät ruokakaupan kautta ihmisten ruokapöytiin.

– Vastakuoriutuneita ja yksivuotiaitakin lähtee eteenpäin, mutta noin 90 prosenttisesti taimenet ovat kaksivuotiaita vesistöihin istutettaessa. Kirjolohenpoikaset lähtevät eteenpäin alle vuodessa. Kaikki menevät jatkokasvatukseen, kertoo laitospäällikkö Ari Möttönen.

Sulkavan Taimen Oy:llä on sekä sisä- että ulkoaltaita kalanpoikasten kasvatukseen. Altaissa toimii kiertovesivirtaus. Vesi saadaan putkilla Kulkemus-järvestä, sekä siitä johtavasta joesta.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 47/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Kuorojen syksy huipentuu Marraskaronkassa ja joulukonserteissa

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 24.11.2021

Sulkavan mies-, nais- ja lapsikuorot esiintyvät yhteisvoimin Marraskaronkassa 28.11. klo 13.00 Sulkavan yhtenäiskoulun salissa.

Kuorot esiintyvät myös joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina. Joulukonsertti pidetään Lohikosken kirkossa 5.12.2021 kello 15.00 ja Sulkavan kirkossa kello 18.00.

– Syyskuun alussa pääsimme aloittamaan mies- ja naiskuorojen harjoitukset. Rajoitusten mukaan on menty. Aluksi meillä oli maskit, kertoo kuoronjohtaja Olli Tuunanen.

– Lapset esiintyvät eturivissä. Naiset ja miehet ovat heidän takanaan. Kuorosta lähtee valtava äänen voima, kun kaikki laulavat yhtä aikaa, kuvailee lapsikuoron johtaja Hanna-Leena Laamanen.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 47/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset/Vapaa-aika

Häiritsevää liikennettä kirkonkylällä

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 24.11.2021

Mopoilla, traktoreilla ja autoilla liikkuvat nuoret ovat aiheuttaneet toistuvasti meluhäiriötä kokoontuessaan joukolla yhteen.

Sulkavan kirkonkylällä kokoontumispaikkana on ollut kirjaston ja liikuntahallin välinen alue. Myös Kummunkankaan asuntoalueella käydään asukkaiden mukaan kiertämässä äänekästä ”korttelirallia”.
Varsinkin ilta- ja yöaikaan tapahtuva äänekäs ajelu vaikuttaa aina lähitienoilla asuvien ihmisten asumismukavuuteen ja liikenneturvallisuuteen.

Niin nuorten kuin meidän muidenkin ajoneuvoilla liikkuvien pitäisi kuitenkin ottaa huomioon muut tiellä liikkujat, asukkaat ja myös ajankohta milloin ja miten ajetaan.
Häiritsevästä liikkumisesta on otettu yhteyttä kuntaan, kouluun sekä poliisiin.

Poliisilla on keinoja puuttua häiriköintiin huomauttamalla,
Poliisin toimesta paikkakunnalla on käyty viime viikon aikana parikin kertaa. Valvontaa jatketaan tarvittaessa.
– Olemme käyneet jututtamassa nuoria ja olemme tavanneet kymmenkunta nuorta. Asiallisesti he ovat keskustelleet aiheesta vaikka vähän leikkiä ja huumoriakin ovat asian tiimoilta viljelleet, sanoo ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Savonlinnan poliisista.

}}}Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 47/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Hoitavista käsistä on pulaa

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 24.11.2021

Hoitajapula koettelee myös Sulkavaa. Lähi-, perus- ja sairaanhoitajista on yhä paheneva pula koko maassa. Haasteita hoitohenkilökunnan saannissa on myös Sulkavalla.

Aluejohtaja Pauli Haapanen Terveystalosta myöntää, että sijaisten saamisessa on haasteita.
– Hoitajapula näkyy Sulkavalla varsinkin sijaisten rekrytoinnin haasteina.

Ohjausryhmän, jossa on kunnan ja palveluntuottajan edustajat, tehtävänä on kunnan ja Terveystalon palvelusopimuksen toteutumisen ohjaus ja valvonta.

Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa, ja siellä käsitellään kaikkia sopimuksen toteutumiseen liittyviä kysymyksiä. Ohjausryhmän seuraava kokous on 1.12.

Jatkuva kiire, töitä saa siis kyllä tehdä, henkilövajausta, pitkää päivää, henkistä ja fyysistä väsymistä ja koronapandemia vielä päälle. Se oli se jäävuoren huippu, joka lopulta katkaisi tämän hoitajan selkärangan yhdellä työpaikalla.
Näin kuvailee hoitotyön arkea alan ammattilainen, joka haluaa kertoa hoitotyön ongelmista mutta nimettömänä.

Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 47/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Työ pitää Mervi Tiaisen auton ratissa

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 17.11.2021

Sulkavalla on ajokortteja yhteensä 1775 kappaletta. Heistä ajokortin omaavia naisia on 775 kappaletta. Yksi ja paljon vuosittain ajava on Mervi Tiainen. Työmatkaa Telataipaleelta Juvalle kertyy noin 70 kilometriä suuntaansa. Aikaa työmatkoihin kuluu pari tuntia päivässä. Auton mittariin kertyy keskimäärin 33 000 kilometriä vuodessa.
– Tietysti vaihtelee kelien mukaan, mutta noin normivauhtia ajaen aikaa kuluu 55 minuuttia suuntaansa. Eli istun siis autossa pari tuntia päivässä, kertoo talous- ja hankintakoordinaattorina Sisuwood Oy:ssä työskentelevä Mervi Tiainen.

Vekaransalmen sillan valmistuminen on toki helpottanut ja sujuvoittanut matkan tekoa.Maaseudulla auto on välttämätön myös naisihmiselle työssäkäynnin ja asioiden hoidonkin vuoksi. Varsinkin nyt, kun moni palvelu on karannut ja on karkaamassa yhä kauemmaksi.

Mervi Tiaisella ajokortti on ollut jo 18-vuotiaasta asti.

– Heti sen hankin, kun se oli mahdollista. Kiviapajalla kun asuin, niin eihän sieltä ilman autoa mihinkään päässyt. Sulkavalla kävin sitten autokoulun, kun Rantasalmen autokoulu täällä kursseja järjesti.
Vaikka Mervi Tiainen on ajanut autoa jo pitkään, on hänellä alla vasta toinen ihan oma auto.
Vanha ajattelumalli, että naiset valitsevat auton värin tai ulkonäön mukaan voitanee jo unohtaa. Asiaa on tutkittu, ja naiset arvostavat autossa ennen kaikkea käytännöllisyyttä ja helppoutta arjessa.

Urheilu/Uutiset/Vapaa-aika

Ravihevosten valmennus on pitkäjänteistä työtä

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 17.11.2021

– Valmentaminen on auttamista, jossa hevosen juokseminen tehdään mahdollisimman helpoksi, kertoo Miia Varonen.

Hevosiin hän on perehtynyt sekä koulutuksen että työn kautta. Hän on suorittanut Lahdessa koulutuskeskus Salpauksessa hevoshierojan ja ravivalmentajan tutkinnot.

Kalle ja Miia Varosen omassa tallissa on tällä hetkellä kolme suomenhevosta ja shetlanninponi.

– Hevosta hoitaessa pitää ensin oppia tuntemaan se. Pitää osata lukea sen käytöstä ja tunnistaa, millainen luonne sillä on ja lähestyä hevosta sen omilla ehdoilla, sanoo Miia.

Villipiikki on alkanut tänä vuonna menestyä raveissa. Se on voittanut kahdesti ja saavuttanut kerran sekä kakkos- että kolmossijat.

– Villipiikillä on tapahtunut myöhäisherääminen. Sitä on valmennettu kaksivuotiaasta asti.

Pariskunta kertoo, että yleensä lämminveristen ravihevosten ura alkaa noin kolmen vuoden iässä. Suomenhevosten kohdalla muutama vuosi lisää ei ole pahitteeksi.

– Suomenhevosen keho kehittyy hitaasti, esimerkiksi luusto kasvaa ja kehittyy jopa kuuden vuoden ikään asti, joten kilpailu-uran käynnistämisellä liian aikaisin ei ole sen vuoksi kiire.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 46/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Sähköautojen latauspiste käyttöön tällä viikolla

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 17.11.2021

Sähköautoja pääsee nyt lataamaan Sulkavalla kahdessa paikassa. Lohikosken myllyn latauspiste on jo toiminnassa. Kirkonkylän latauspiste valmistuu käyttökuntoon tämän viikon aikana.

Sulkavan kunnan kiinteistöpäällikkö Antti Hulkkonen kertoo, että sähköautojen latauspisteen perään on jo tullut kovasti kyselyjä. Hanke käynnistyi vuonna 2017.

– Sähköautojen latauspisteen rakentamiseen varauduttiin jo hyvissä ajoin aiemmin, kun Järvi-Suomen Energia rakensi sähköliittymän sitä silmällä pitäen, kertoo Hulkkonen.

Aseman teho riittää kahden auton lataamiseen kerrallaan. Latauspisteen syöttöteho on 22 kW.

Sähköauton akuston latautuminen täyteen voi vaihdella vartista jopa kahteentoista tuntiin. Pikalataustekniikalla sähköauton akusto latautuu vartissa.

– Tähän viereen on rakennettu liittymäkaapelivaraus pikalatauslaitteelle, jonka teho olisi 75 kW. Katsotaan ensin, miltä nykyinen lataustarve näyttää ja vasta sen jälkeen tehdään päätös siitä, että rakennetaanko myös pikalatausasema.

Lohikosken mylly polkaisi sähköautoilun uuteen aikakauteen jo syyskuussa. LuxSaimaa Oy asensi myllyn päätyyn keskinopean, 11 kW:n tehoisen Lumme Lataus -tolpan. Siihen voi kerralla kiinnittyä kaksi ladattavaa autoa yhtä aikaa. Sähköä tolppa saa viereisestä vesiturbiinigeneraattorista, joten latausaseman hiilidioksidipäästöt ovat nolla.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 46/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Talvirenkailta vaaditaan pintaa ja pitoa

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 17.11.2021

Talvirenkaiden vaihtoa on tänä syksynä tehty sykäyksittäin.

– Aina, kun tulee vähän valkoista maasta, tulee piikki renkaiden vaihtoon, kertoo yrittäjä Vesa Virta Virta Linesistä.

Maanantaina lumipeite koristi pientareita. Edellinen satsi saatiin viikkoa aikaisemmin.

– Lokakuun lopussa talvi alkaa tyypillisesti tehdä tuloaan ja talvirengaspakko alkaa marraskuun alussa, tosin kelin edellyttämissä puitteissa uuden lain mukaan.

Virta kertoo saavansa aika paljon asiakkailta kyselyjä siitä, milloin renkaat pitäisi vaihtaa.

– Renkaiden vaihto on vähän kuin parturissa käynti. Kumpaakin on tehtävä säännöllisin väliajoin, hän vertaa.

Virta Linesin liiketoiminta on koronan saneleman pakon vuoksi keskittynyt kahden viime vuoden aikana rengastöihin, autojen korjaus- ja huoltotöihin sekä koululaiskuljetuksiin. Tilausliikenneajot ja matkojen järjestäminen ovat olleet jäissä.

– Korjaamotoimintaa on aloitettu pikkuhiljaa lisäämään. Tähän mennessä sitä ei ole mainostettu mitenkään. Usein renkaan vaihdon yhteydessä auton huoltoa tulee mietittyä muutoinkin.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 46/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Viimeisen pankin ovet kiinni

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 10.11.2021

Sulkava menettää viimeisenkin pankkikonttorinsa vuoden lopussa. Sulkavan lisäksi myös OP Suur-Savon Haukivuoren, Heinäveden, Hirvensalmen, Juvan, Mäntyharjun ja Puumalan konttorit sulkevat ovensa 31.12.2021.

Mieliala kuntalaisten keskuudessa on ollut tyrmistynyt, vaikka fuusion jälkeen tätäkin tilannetta moni on jo aavistanut tulevaksi. Eniten huolta ihmiset tuntuvat kantavan, syystäkin, ikäihmisten asiointimahdollisuuksista.

Pirjo Virta, 75, toteaa olevansa todella pahoilla mielin niin itsensä kuin muidenkin ikäihmisten vuoksi konttorin lopettamisesta. Omat pankkiasiat Virta toteaa hoitavansa netin kautta, kun on pakko.
– Kyllä tämä ihan hullu juttu on, ainakin niin kauan kuin meitä ei-digiajan ihmisiä on olemassa. Meidän ikäihmisten rahathan siellä pankissa on. Ei tietokoneita kaikilla ole, eikä niitä ole helppo oppia käyttämään. Jos et lähes joka päivä niitä käytä, kyllä ne unohtuvat, jos ne eivät ole aktiivisessa käytössä.

Pankinjohtaja Maija Skön vieraili maanantaina Sulkavan konttorissa. Hän korostaa, että pankki haluaa hoitaa muutosvaiheen vastuullisesti, ja auttaa asiakkaita löytämään sopivan ja turvallisen tavan hoitaa raha-asioita.

Osuuspankin pankkikiinteistössä Sulkavalla toimivat myös Parturi-Kampaamo Taikahius, Kahvila-Puoti Alina ja Metsäliitto. Yrittäjiä on informoitu sulkemisesta jo hyvissä ajoin.

Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 45/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Lääkekaappeja päivitettiin ahkerasti korona-aikaan

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 10.11.2021

Vanhoja lääkkeitä palautettiin viime vuonna koronan tultua apteekkiin normaalia enemmän, kertoo Sulkavan apteekin tekninen apulainen Jaana Reinikainen. Hän toteaa, että toisaalta lääkekaappeja myös varusteltiin ostamalla tavallista enemmän lääkkeitä tilalle.

– Kotonaoloaika kasvoi koronan vuoksi, joten oli varmaan enemmän aikaa siivota kaappeja. Toisaalta moni varautui mahdollisiin karanteeneihin täydentämällä ja päivittämällä lääkevarannot riittäviksi. Nyt lääkkeiden ostaminen on tasaantunut tavanomaiselle tasolle.

Lääkejätteiden syntymistä voi ehkäistä esimerkiksi ostamalla uudesta reseptilääkkeestä ensin pienen aloituspakkauksen, jos sellainen on saatavilla. Silloin lääkettä ei jää paljon käyttämättä, jos se ei sovikaan.

– Lääkkeitä voi mennä vanhaksi senkin vuoksi, että lääkettä ostetaan varmuuden vuoksi liian iso määrä, jota ei ehditä käyttää ennen kuin päivämäärä menee umpeen.

Reinikainen kiittele, että ihmiset osaavat hyvin tuoda vanhat lääkkeet apteekkiin asianmukaisesti hävitettäviksi.

– Apteekki on ainut oikea paikka, mihin lääkkeet palautetaan. Otamme vastaan myös lääkelaastareita, lääkeruiskuja ja neuloja.

Lääkejätteet on määritelty vaarallisiksi jätteiksi. Viemäriin tai roska-astiaan laitettuna ne eivät katoa, vaan jatkavat kiertokulkuaan. Luontoon päästessään ne voivat olla pieninäkin pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille, vesistöille ja ympäristölle.

– Sulkavalla apteekin tiskille voi tuoda vanhat lääkepakkaukset sellaisenaan. Lajittelemme nimilaput lukolliseen tietosuojalaatikkoon, pakkaukset muovi- tai kartonkikeräykseen, lasit ja metallit myös, kemikaalit ja muut aineet omiin hävitysastioihinsa.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 45/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Avannosta puhtia etätyöpäivään

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 10.11.2021

Leena Kulomaan etätyöpäivä Sulkavan mökillä alkaa aamu-uinnilla.

– Olen aina inhonnut kylmää vettä, mutta nyt täällä mökillä ollessa menen aamuisin järveen ilman saunaa, hän kertoo.

Etätyön miettiminen mökiltä käsin käynnistyi Leena Kulomaan kohdalla pääsiäisenä seitsemän vuotta sitten. Kaksi kuukautta aiemmin pariskunta oli tehnyt mökkikaupat.

– Kun ostimme mökin, täällä ei ollut lainkaan kalusteita. Mökkeily alkoi kalustamisella. Pääsiäisenä pääsimme tänne ensimmäistä kertaa kalustekuorman kanssa. Tarkoitus oli olla vain yksi yö, mutta mökkirakkaus iski. Siitä alkoi etätöiden miettiminen.

Naapurit, lähiseutu ja Sulkavan kirkonkylän palvelut ovat tulleet pikkuhiljaa tutuiksi.

– Sulkavasta tykätään, täällä on ihania ihmisiä, ja esimerkiksi kaikki ompelutyöt teetän täällä. Puolisoni Jaakko on innoissaan kaikista mökkiin liittyvistä puuhista ja kalastuksesta. Viihdymme täällä niin hyvin, että aina pois lähtiessä sitä miettii, että onko pakko lähteä.

– Syksyn kylminä, pimeinä öinä on ihana katsella tähtitaivasta, kaupungissa sitä ei sillä tavoin näe.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 45/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Puumarkkinoiden veturina puutuoteteollisuuden kasvava kysyntä

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 3.11.2021

– Sulkavalla samoin kuin muuallakin puukauppaa on tehty hyvin koko vuoden. Ennen kesälomia oli vilkkaampaa. Syyskuusta lähtien puukauppa on jälleen ollut nousussa, kertoo piiripäällikkö Jari Makkonen Metsä Groupin Lappeenrannan hankintapiiristä.

Makkosen huomioiden mukaan kaikista puutavaralajeista on ollut kysyntää. Hän toteaa, että kesällä tehtiin paljon korjuuta. Tällä hetkellä tehdään eniten harvennuksia ja uudishakkuita.

– Puukaupan yhteydessä kannattaa samalla sopia taimikoiden ja metsän hoitotyöt. Metsän kunnon ja tuoton kannalta on tärkeää oikeaan aikaan tehdyt hoitotyöt ja hakkuut, muistuttaa Makkonen.

– Puutavaramarkkinoilla on ollut todella kova veto alkuvuodesta, vahvistaaMaa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Pellervon taloustutkimuksen, PTT:n mukaan koko metsäteollisuuden puunkäyttö nousee tänä vuonna lähes seitsemän prosenttia viime vuodesta. Veturina on puutuoteteollisuus, jossa käyntiasteet nousevat ja vanerin tuotanto piristyy. Tämän seurauksena korjuut kotimaassa lisääntyvät noin yhdeksän prosenttia. Hakkuut ovat kohdistuneet erityisesti tukkileimikoihin. Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit nostavat puun tarvetta ja markkinahakkuut lisääntyvät noin kolmella prosentilla lähes 65 miljoonaan kuutiometriin. Tämä jää hieman alle ennätysvuoden 2018 määrän, joka oli 69 miljoonaa kuutiometriä.

Metsätalouden kovat kasvuluvut ovat osin seurausta heikosta vertailutasosta, sillä vuotta 2020 hiljensivät niin koronapandemia, työtaistelut kuin huonot korjuukelitkin. Toisaalta taustalla on myös hyvä kysyntätilanne. Esimerkiksi pystykauppojen määrä on tänä vuonna neljänneksen viiden vuoden keskiarvoa korkeampi. Olennainen vaikutus on metsäteollisuuden rakennemuutoksella, jossa paperin merkitys pienenee ja puutuoteteollisuuden kasvaa. Se lisää tukin käyttöä ja arvostusta.

Teksti: Sofia Flygare
Kuva: Pekka Lyytinen

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 44/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Tuhkahautauksen suosio kasvaa Sulkavallakin

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 3.11.2021

Arkkuhautaus on suosituin hautausmuoto Sulkavalla, mutta tuhkahautauksia suoritetaan täälläkin vuosittain yhä enemmän.
Virret on laulettu, jäähyväiset lausuttu, kukat laskettu arkun sivuille. Kun tilaisuus on ohi, omaiset ottavat vielä muutaman kuvan arkun ääressä, sitten kukat kerätään talteen ja saattoväki poistuu kirkosta muistotilaisuuteen. Arkku jää alttarin eteen. Lähipäivinä se viedään tuhkattavaksi, ja tuhkat haudataan yhteen paikkaan vuoden sisällä.
Hautausmuotona tuhkaus on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Nouseva trendi tuhkahautauksessa näkyy Sulkavallakin, vaikka perinteinen arkkuhautaus pitää täällä edelleen pintansa.

Kirkon tilastojen mukaan 22,45 prosenttia Sulkavalla viime vuonna haudatuista vainajista päätyi maan poveen tuhkana.
– Kyllä tuhkaus on pikku hiljaa lisääntynyt. Kymmenen vuotta sitten tuhkauksia oli huomattavasti vähemmän kuin tänä päivänä, vahvistaa Sulkavan seurakunnan talouspäällikkö Jukka Laukkanen.

Suntio Juha Hartikainen arvioi, että hänen seurakunnallisen työuransa aikana tuhkaukseen on kuluvan vuoden aikana mennyt vainajia suhteellisesti suurin määrä aiempiin vuosiin verrattuna.
– Näissä määrissähän tapahtuu heittoja vuosittain, mutta trendi on kuitenkin näkyvissä selkeästi, Hartikainen sanoo.

Etelä-Suomen tuhkausinto näkyy Sulkavallakin siinä, että soutupitäjän multiin lasketaan paljon vainajia, jotka on siunattu ja tuhkattu muualla ja tuotu uurnassa viimeiselle lepopaikalle entiseen kotipitäjään.
Yksi tuhkahautauksen suosiota nostanut tekijä lienee suurten kaupunkien arkkuhautapaikkojen rajallisuus ja sitä myöten myös kalleus. Suuremmat seurakunnat pyrkivät esimerkiksi hinnoittelun avulla ohjaamaan ihmisiä suosimaan tuhkahautausta.
Laukkasen ja Hartikaisen mukaan tilankäytölliset rajoitukset eivät Sulkavalla sanele hautaustapaa.
– Seurakunnan suunnasta ei ole minkäänlaista ohjausta hautaustavan suhteen. Hautausmaalla on tilaa, se ei ole meillä ongelma, Hartikainen toteaa.

Teksti ja kuva: Tea Ikonen

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 44/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Kutrit kuntoon kunnantalolla käydessä

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 3.11.2021

Kunnantalon tiloissa toimivien yritysten kirjo kasvoi lokakuun puolivälissä, kun Parturi-Kampaamo Marke muutti kunnantalon toisessa kerroksessa sijaitsevaan liikehuoneistoon.

Paturi-kampaamoyrittäjä Satu Kainulainen on tyytyväinen uusiin tiloihin. Hän on saanut kaikki tavarat ja tuotteet hyvin järjestykseen.

– Suurin mullistus aiempaan työtilaan verrattuna on siinä, että täällä on kaksi erillistä asiakaspaikkaa. Aiemmissa tiloissa asiakaspaikkoja oli kolme ja ne olivat vierekkäin. Kaksi asiakaspaikkaa on yksinyrittäjälle riittävä määrä, mutta mahdollistaa kuitenkin sen, että voin ottaa esimerkiksi perheenjäseniä yhtä aikaa.

Yrittäjä toteaa, että asiakkaat ovat löytäneet hyvin uusiin tiloihin.

– Opastekylttejä on vielä tulossa lisää. Yrityksen Facebook-sivuille laitan ajankohtaisia asioita. Liikkeeseen pääsee helposti, koska talo on rinteessä ja takapihan puolella sijaitseva ovi on katutasossa. Parkkipaikkoja on runsaasti kummallakin puolella kunnantaloa.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 44/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Elina Valtonen metsäasiantuntijaksi Sulkavan Metsänhoitoyhdistykseen

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 3.11.2021

Etelä-Savo on tullut tutuksi metsätalousinsinööri Elina Valtoselle työn kautta jo entuudestaan. Hän aloitti lokakuun alussa työt metsäasiantuntijana Sulkavan Metsänhoitoyhdistyksessä. Aiemmin hän työskenteli vastaavissa tehtävissä Kerimäellä vuoden verran.

– Sulkavalla vaikuttaa olevan paljon taimikoita ja nuorta metsää. On tärkeää hoitaa metsät kuntoon, jotta taimikoille varmistetaan hyvä kasvuvauhti. Talousmetsää hoidettaessa luonnonhoitokin toteutuu siinä samalla.

Hän kertoo, että paikan päällä metsätiloilla käynti on oleellinen osa metsäasiantuntijan työtä. Tilakäynneillä saa käsityksen metsän vaatimista hoitotoimenpiteistä, minkä jälkeen pystyy laatimaan metsänhoitosuunnitelman metsänomistajalle.

– Kemera-varoja uhkaa jäädä käyttämättätältä vuodelta paljon. Niitä pitäisi käyttää enemmän hyödyksi, jotta saisi aikaan metsän kasvua ja tuottoa metsälle. Vaikka työn tekisi itse, meiltä saa apua tukihakemuksen tekoon ja paperitöihin.

Yksityiset metsänomistajat voivat hakea Kemera-tukea esimerkiksi taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja metsäluonnon hoitohankkeisiin. Tuen myöntäjänä on Metsäkeskus.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 44/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Yrittäjien aamukahveilla esillä uudistuva sote ja yritystuet

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 27.10.2021

Ravintola Muikkukukossa järjestetyn Sulkavan Yrittäjien aamukahvitilaisuuden vierailijoina olivat Katja Remes Itä-Savon Uusyrityskeskuksesta ja Kirsi Blomberg Rajupusu Leader ry:stä. Kunnanjohtaja Juho Järvenpää kertoi tilaisuuden aluksi kunnan tuoreimmista kuulumisista.

– Sulkavan aurinkosähköpuistohanke on valtakunnallisesti erittäin merkittävä. Se tulee olemaan Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin aurinkosähköpuisto. Yrityksille tarjotaan Sulkavan kunnan tuottamaa sähköenergiaa. Tuotannon pitäisi olla käynnissä 2023, sanoi Järvenpää.

Sulkava nousee päätöksellään tavoitteessa kuntien kärkeen.

– Otetaan kerralla iso harppaus ilmastotalkoissa. Toinen suuri asia on sote-uudistus, joka tulee voimaan 1.1.2023. Kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy hyvinvointialueille. Sivistystoimi ja muut kunnan vastuut jäävät entiselleen.

Rajupusu Leader ry ja Piällysmies ry yhdistyvät vuonna 2023.

– Nimikilpailu käynnistetään tammikuussa, nimeä ei ole vielä keksitty, Kirsi Blomberg totesi.

Yhdistymisen jälkeen uuteen Leader-alueeseen kuuluvat Joroinen, Rantasalmi, Juva, Sulkava, Enonkoski ja Savonlinnan maaseutualueet. Leader-tukea voi hakea sekä yrityshankkeisiin että yleishyödyllisiin kehittämis- tai investointihankkeisiin. Leader-rahoituksella pyritään edistämään maaseutualueiden yrittäjyyttä, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta.

– Yrittäjyyteenkin on tullut hybridimalli. Yrittäjäksi ryhdytään esimerkiksi opiskelujen tai muun työn ohessa, Katja Remes Itä-Savon Uusyrityskeskuksesta.

Itä-Savon Uusyrityskeskuksen verkkosivuilta löytyy tietoa myös tulevista koulutuksista. Marraskuussa järjestetään yritysostoihin ja hallitustyöskentelyyn liittyvät koulutukset Savonlinnassa. Koulutukset ovat maksuttomia.

– Asiakkaidemme käytössä on maksutta yritystulkki.fi-palvelut, joihin kuuluvat esimerkiksi kannattavuuslaskelman ja markkinointisuunnitelman laatiminen, tietoa verotuksesta ja lomakkeita.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 43/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!