Kategoria: Uutiset

Verkostoitumistilaisuus lokakuussa
Marraskuun ensimmäisenä päivänä valtuustonsalissa järjestetään verkostoitumistilaisuus matkailuyrittäjille ja paikallisille osaajille ja harrastelijoille. Tarkoituksena on luoda verkosto, jossa esimerkiksi Sulkavalle tullut mökkeilijä voi turvallisesti mennä sienimetsään ohjatusti ja poimia syöntisienet mukaansa.
– Myös erilaisille metsästyspalveluille olisi tarvetta, toteaa Sanna Eerikäinen Sulkavan Matkailu ry:stä.
Eerikäinen kertoo, että verkoston avulla yrittäjällä olisi eräänlainen tietopankki, jonka avulla voidaan räätälöidä matkailijoille sopiva paketti asiakkaan toiveen mukaan. Tilaisuudessa on tarkoitus kartoittaa sitä, minkälaista osaamista paikkakunnalla on, ja miten se kaikki voitaisiin saada yhteiseen käyttöön.
– Kun tiedetään, että jollakin on tietoa esimerkiksi sienistä ja luonnossa liikkumisesta, niin hänet voidaan palkata viemään turistit sienimetsään.
– Yrittäjällä itsellään ei välttämättä ole tietoa ja taitoa vetää kaikkia elämyksiä itse, ja sitten joudutaan myymään ”ei oota”. Tällainen verkosto auttaa siinä.

Tarinaillat jatkuvat
Alanteentien tarinoiden lisäksi tarkoituksena on syksyn aikana kerätä myös muita tarinoita talteen.
– Sulkavan laivoista ja Sahan alueesta on toivottu tarinailtaa. Nyt siihen toivomukseen on vastattu.
Tiistaina 27.11. on tarinailta Sulkavan laivoista. Iltaan ovat tervetulleita kaikki. Tilaisuuteen voi tuoda myös valokuvia.
– Etenkin tervahöyryt ja niiden historia ovat mielenkiintoisia.
– Paikalle toivotaan etenkin henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta laivoista.
Ensi vuonna tammikuussa on tarkoitus järjestää samanlainen tarinailta Sahan alueen historiasta. Sinnekin toivotaan tarinoita ja valokuvia. Tästä informoidaan lisää myöhemmin.

Lue lisää 18.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Rakennuslehden järjestämässä ”Vuoden työmaa” -kilpailussa Graniittirakennus Kallion urakoima Vekaransalmen siltahanke palkittiin Vuoden 2018 Infratyömaana. Työ Vekaransalmen siltatyömaalla jatkuu läpi talven.
Rakennuslehden raati arvosti erityisesti sitä, että hankkeen riskit on tunnistettu ja hallittu, hanke rakennetaan turvallisesti, työmaan havainnointi ja työnsuunnittelu toteutetaan nykytekniikalla sekä tietomalleja hyödynnetään edistyksellisesti tuotannonohjauksessa.
Lisäksi raati havaitsi, että Vekaransalmen siltatyömaalla sillanrakentamisen kokemusta ja hiljaista tietoa on siirretty nuorille insinööreille, jotka puolestaan ovat tuoneet digitaalista osaamista hankkeeseen. Kilpailussa näkyikin selvästi digitaalisten työkalujen käytön muodostuneen rutiiniksi työmaan laadun, työturvallisuuden ja tuottavuuden parantamisessa.

Suurimmat työvaiheet menossa
Tällä hetkellä Vekaransalmen siltatyömaalla jatkuvat volyymiltään suurimmat työvaiheet, jotka alkoivat alkukesästä ja kestävät noin vuoden. Kevään, kesän ja syksyn ajan Vekaransalmessa on tehty alusrakennetöitä eli tehty paalutuksia, anturoita ja pilareita.
– Yleisesti rakennustyömaalle kuuluu ihan hyvää, toteaa työpäällikkö Antti Rämä Graniittirakennus Kalliosta.
Sillan maatuet ovat lähes valmiita molemmissa päissä. Kaikki välituet ovat työn alla. Niistä tuet 1–3 rakennetaan länsirannan puolelle ja tuet 4–10 sillan itärannan puolelle. Neljä pilaria tulevat veteen ja ne valmistuvat syksyllä.
– Välituet kolme ja neljä ovat perustusvaiheessa. Välituissa kaksi ja viisi on pilareita jo rakennettu. Näistä välituki kaksi on jo täyskorkea.
Noin 140-metrisen kansirakenteen työntöasennus aloitettiin kesällä. Loput teräksisen kansirakenteen asennuksesta tehdään nostamalla syksyllä ja alkutalvesta. Talvella jatketaan kansirakenteen hitsaus- ja raudoitustöillä.
– Teemme työtä läpi talven. Kun pilarit ovat valmiina, asennetaan loput teräspalkit.
Rakennustöihin liittyvät pienet vastoinkäymiset on Rämän mukaan selvitetty.

Kuva: Liikennevirasto

Lue lisää 18.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Musiikkitalo, Kalasataman Redi, Scandic Vaasa -hotelli ja Oulun seurakuntakeskus kätkevät sisäänsä jotain sulkavalaista: niiden portaat ovat lähteneet maailmalle Heikkurilantieltä, SV-Element Oy:n betonielementtitehtaasta.
Helsingin Kalasatamaan rakennetaan parhaillaan kahdeksan tornitalon kokonaisuutta Rediä, jonka kauppakeskus avattiin syyskuussa. Jokaisessa tornitalossa tulee olemaan 35 kerrosta, yhteensä noin 60 porrassyöksyä. Kaikista torneista ei tosin ole vielä varmoja kauppoja, mutta optiot olemassa. Portaiden kanssa SV-Elementillä riittää puuhaa pitkälle ensi vuoteen.
– Yksi torni on jo tehty, toista on lähdetty rakentamaan, sanoo toimitusjohtaja Simo Vanninen.
SV-Elementin tekemillä portailla voi kävellä myös muun muassa Musiikkitalossa, Oulun seurakuntakeskuksessa ja HUSLAB-talossa. Portaiden osuus on kasvanut koko ajan yrityksen liikevaihdossa. Tällä erää niiden osuus on kaksi miljoonaa yrityksen seitsemän miljoonan euron liikevaihdosta.
Vuonna 2018 SV-Element onkin Sulkavalla suurin työllistäjä, jos julkista puolta ei lasketa. Reilu kymmenen vuotta sitten, keväällä 2007 se oli kuitenkin vasta ajatuksena Simo Vannisen päässä.
– Ruvettiin keväällä 2007 suunnittelemaan yrityksen perustamista.
Vanninen työskenteli tuolloin NCC:llä Savonlinnassa, mutta kaipasi enemmän haastetta. SV-Element perustettiin toukokuussa 2007. Vuotta myöhemmin valmistui tuotantolaitos Heikkurilantien varteen.
– Ensimmäisen talven olimme Kontisen hallissa vuokralla. Sen aikana teimme muun muassa pilarit elementtitehtaaseen.

Betonielementtejä kauppakeskuksiin ja omakotitaloihin
SV-Elementin ensimmäisiä töitä olivat myös Kukkapään mökkien sokkelit, ja valmistipa yritys jo tuolloin jonkin verran portaita. Tätä nykyä elementtitehtaassa syntyy portaiden lisäksi seinä- ja sokkelielementtejä, parvekelaattoja, pilareita sekä betoniponttooneja. Yritys valmistaa elementtituotteita niin pieniin kuin suuriinkiin kohteisiin, kauppakeskuksista ja tornitaloista omakotitaloihin.
– Voimme toimittaa esimerkiksi kesämökkien sokkeleita. Teemme ne täällä tehtaalla valmiiksi valamalla betonista, ja ne kuljetetaan rekalla paikan päälle, kertoo yrityksen talouspäällikkö Mervi Vanninen.

Lue lisää 18.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Seuraavaksi rakennuksella aletaan tehdä pinnoitushommia. Joitakin työvaiheita on päästy aloittamaan 1–2 viikkoa suunniteltua myöhemmin, mutta sillä ei pitäisi olla vaikutusta valmistumisajankohtaan.
Sulkavan paloasematyömaalla asennettiin viime viikolla nosto-ovia. Myös ikkunoita on alettu laittaa paikoilleen.
– Paloasemalle aletaan saada ulkovaippaa. Se pitää lämmön sisällä ja kylmän ulkopuolella, kertoo Järvi-Saimaan Palveluiden kiinteistöinsinööri Oiva Turunen.
– Tällä hetkellä rakennuksessa on väliaikainen lämmitys päällä. 2–3 viikon päästä saadaan maalämpö pelaamaan.
Lisäksi uuden paloaseman lattiat on nyt valettu ja käynnissä on tekniikan asennus, sähkö- ja LVI-miehet ovat hommissa.
– Seuraavaksi on sisäpintojen maalauksia ja pinnoitushommia. Pikkuhiljaa alkaa valmista tulla, Turunen toteaa.
Kuluneella viikolla paloaseman kohdalla on korotettu Alanteentietä.
– Näin saadaan paloaseman liikennöinti järkevämmäksi. Aiemmin paloaseman edessä oleva mäki on ollut aika jyrkkä paloautoja ajatellen. Nyt niiden kulku tielle tulee jouhevammaksi ja turvallisemmaksi.
Työmiehiä rakennuksella ahkeroi Turusen arvion mukaan kymmenkunta.
– Lukumäärä tietysti vaihtelee päivittäin. Joka urakoitsijalta siellä on pari miestä.
Paloaseman rakennushankkeen pääurakoitsija on juvalainen Rakennusliike Avinkainen. Ilmastointi ja putkityöt tekee savonlinnalainen LVI Sioma Oy ja sähkötyöt Sähkötoimisto Kenttälä niin ikään Savonlinnasta. Automaatiourakoitsija on Fidelix Oy.
Usurakka on Turusen mukaan pääpiirteissään aikataulussa.
– Joitakin työvaiheita on päästy aloittamaan 1–2 viikkoa myöhemmin kuin on alun perin suunniteltu, mutta sillä ei ole vaikutusta valmistumisajankohtaan.
Hankkeen sovittu valmistumispäivä on 14. tammikuuta vuonna 2019. Siihen asti palokunta toimii väistötiloissa Tiemestarintiellä.
Hankkeen kustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Kesällä Sulkavan kunta sai hanketta varten 220 000 euroa avustusta palosuojelurahastosta.

Lue lisää 18.10.2018  ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Ei kultainen nuoruus jää unholaan, kajahti komeasti Telataipaleen entisen koulun salissa viime viikon keskiviikkona.
Yhteislaulu raikui Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen Vanhusten-viikon tilaisuudessa ja innostuipa joku pari tanssahtelemaankin sen tahdissa.
– Nehän ne tanssii, jotka osaavat, totesi tilaisuuden juontanut Kalevi Hentunen, ja hänen kehotuksestaan pöytiä siirreltiin hieman syrjään, jotta halukkaille tanssijoille saatiin enemmänkin tilaa.

Ei niin vakavaa
Yhteislaulun lisäksi Telataipaleen koululla syötiin herkullista jauhelihasoppaa, kuunneltiin Raimo Kojon lausumia runoja ja Lohilahden seniorikuoron miesten laulua sekä muun muassa Toomas Ivarin opastusta liikunnalliseen elämäntapaan. Lisäksi tilaisuudessa tarjottiin tietysti kahvit ja pidettiin arpajaiset. Leppoisaa tunnelmaa höystettiin hersyvällä huumorilla.
– Huumoriakin yritetään saada, ei tarvitse olla niin vakavaa, kommentoi Raimo Kojo.
Hän kertoi asuvansa itse asiassa Simpeleellä, mutta viettävänsä suurimman osan ajastaan lähistöllä olevalla kesäpaikallaan. Se oli autiotupa, jonka hän osti noin 25 vuotta sitten silloiselta Savonlinna-Säämingin seurakunnalta.
– Olen keskimäärin viitenä päivänä viikossa täällä, kahtena päivänä Simpeleellä, mies kertoi.
Simpeleellä hänet pitää toimiminen parin talon isännöitsijänä ja parin taloyhtiön luottamushenkilönä. Ne hommat vievät yleensä pari päivää viikosta. Toki tekemistä riittää myös kesäpaikalla.
– Minulla on niin hirveästi duunia, niin paljon, kuin jaksaa tehdä, hän sanoi.
Kojo kertoi osallistuvansa säännöllisesti seniorikuoron toimintaan.
– Tähän asti on ollut väljempää, mutta nyt seniorikuoro alkaa taas kokoontua joka viikko keskiviikkona.

Lue lisää 18.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Ensi kesänä soudetaan jo 52. kerran. Ilmoittautuminen ensi kesän suursoutuihin avataan syksyn aikana.
Tämän vuoden souduista on jo tovi ja katseet on käännetty ensi kesään. Ensi kesänä soudetaan jo 52. kerran. Suursoutujen organisaatio on syksyn aikana käynyt läpi mennyttä kesää, palautteita ja tehnyt suunnitelmia ensi kesää varten. Tulossa on jälleen hieno tapahtuma.
Ensi kesän Suursoutujen suojelijaksi on valittu professori Kaisa Miettinen. Miettinen on Sulkavan Suursoutujen isän, Kauko Miettisen, tytär.

Hyviä ja mukavia muistoja
– Olen iloisesti yllättynyt ja otettu. Se on kunniatehtävä jota arvostan suuresti ja pyrin tekemään parhaani soutujen hyväksi. Soudut ovat ehdottomasti lähellä sydäntäni, toteaa Miettinen.
Miettinen on ollut mukana Suursouduissa lapsesta saakka. On luonnollista, että hän on paikan päällä myös tulevana vuonna. Hän on tehnyt vuosien varrella aktiivisesti erilaisia talkootöitä.
– Pienenä tyttönä olin isän mukana retkisoudun huoltovenehommissa. Silloin hänellä oli vesibussi, mihin kannettiin lukuisia vesikanistereita, kaasupulloja, kahvipaketteja, telineitä, kattiloita ja evästä ja kahvit keitettiin talkoolaisten kanssa rannassa sopivissa paikoissa. Retkisoutajilla oli tosi mukavia juttuja, kun ei ollut kiirettä.
– Sitten olin muutamana vuonna kisakansliassa kirjoittamassa tuloksia ja kunniakirjoja kunnanvirastolla. Sen homman huono puoli oli eristyneisyys kaukana itse tapahtumista, sillä silloin ei päässyt tapaamaan ihmisiä eikä aistimaan tunnelmaa.
– Yhtenä vuonna pidin soutustadionilla infopistettä ja monta vuotta olin jakamassa ja myymässä ruokaa äidin kanssa. Viime vuosina olen ollut SM-soutujen sihteerinä ja erilaisissa kisakanslian tehtävissä.
– Koskaan ei tiedä, mitä mukavaa talkoissa tapahtuu. Talkoista olen löytänyt vuosia sitten myös aviomieheni – tai pikemminkin hän löysi minut!
– Olen nähnyt soutuja eri puolilta. Olen ollut jollakin tapaa mukana alusta asti, ainakin soutuja seuraamassa, joskin alkuvuosien soutujen aikaan olin niin nuori, ettei muistikuvia juuri ole.
Miettisellä on myös paljon muistoja Suursoutujen eri vaiheista.
– Sen tiedän että ensimmäisissä souduissa isä souti lahjoittamallaan palkintoveneellä ja siten näytti sen vesikelpoisuuden. Äitini ja minä olimme Hakovirralla lähdön ja maaliintulon aikaan kannustamassa ja seuraamassa soutuja.
– Ja tietysti seurasin soutuveneiden tekemistä isän verstaassa pienestä pitäen ja kuuntelin lukuisia soutujuttua veneiden mitoista soutuvalmennukseen. Ja kun ensimmäinen kirkkovene Kulkemus vietiin rannassamme veteen, kuvasin sitä talomme katolta.

Lue lisää 18.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Sulkavan yrittäjyyslukiossa vietettiin avointen ovien iltaa torstaina 11.10. Tutustumisilta oli tarkoitettu kaikille lukiosta kiinnostuneille. Sekä nuorille että aikuisille.
Lukio ei ole vain nuorille, sillä avoimissa ovissa kerrottiin myös aikuisten mahdollisuudesta tulla suorittamaan erilaisia kursseja. Tai vaikka keskenjäänyt ylioppilastutkinto.
– Opiskelemaan voi tulla joko tutkintotavoitteellisesti tai sitten vain muutamia kursseja, kertoi opinto-ohjaaja Minttu Karjalainen.

Pieni, mutta pippurinen lukio
Tilaisuuden aluksi opinto-ohjaaja Minttu Karjalainen kertoi syitä miksi kannattaa tulla Sulkavan lukioon.
– Sulkavan lukiossa saa esimerkiksi kirja-avustusta ja jokainen tutkintoon tähtäävä opiskelija saa oman läppärin. Siis ihan omaksi, ei vain lainaksi, kertoi Karjalainen.
– Olemme pieni ja pippurinen koulu, jossa yrittäjyysopetus on huippuluokkaa, kehui Karjalainen.
– Vaikka olemmekin pieni lukio, tarjoamme laajan kurssivalikoiman. Voimme esimerkiksi tarjota monipuolisen kielivalikoiman oppilaitosyhteistyön ansiosta.
Yrityslinjan opettaja Harri Kautonen kertoi omassa puheenvuorossaan yrittäjyyslinjasta.
– Yrittäjyyslinjalla saadaan tärkeitä tulevaisuuden työelämäntaitoja, jotka ovat työelämässä valttikortteja, toteaa Kautonen ja kertoo esimerkkejä siitä, missä kaikkialla se näkyy. Sulkavan yrittäjyyslukio tarjoaa yhdeksän kurssia yrittäjyyttä.
– Yrittäjyyslinja on loistava mahdollisuus yhdistää lukio-opinnot ja käytännön tekeminen, kertoi Karjalainen.

Monipuolisia kursseja
Lyhyen yleisesittelyn jälkeen jakauduttiin pieniin ryhmiin ja kierreltiin luokissa. Niissä päästiin tutustumaan lukioelämään ja siihen millaisia kursseja lukiossa on.
Sulkavan lukio tarjoaa monipuolisesti erilaisia kursseja muun muassa musiikissa ja kuvaamataidossa.
– Esimerkiksi musiikin ykköskurssilla tutustutaan oppilaan omaan musiikin historiaan ja esimerkiksi siihen, millaisia ääniä eri asioista voi saada, kertoi Sini Pajari, joka opettaa lukiossa musiikkia.
– Olemme myös käyneet tutustumassa Savonlinnasalissa konsertin tekemiseen, jonka jälkeen jäimme kuuntelemaan Jenni Vartiaisen konsertin, jatkoi Pajari.

Lue lisää 18.10.2018 ilmestuneestä Sulkava-lehdestä

Nuorisotyönohjaaja-lastenohjaajan sekä osa-aikaisen (70 prosenttia) seurakuntapastorin virat lakkautetaan. Tilalle perustetaan kasvatustyön seurakuntapastorin virka.

Sulkavan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti maanantain kokouksessa lakkauttaa seurakunnan nuorisotyönohjaaja-lastenohjaajan sekä osa-aikaisen seurakuntapastorin virat 1.1.2019 alkaen. Niiden tilalle perustetaan kasvatustyön seurakuntapastorin virka.
Päätöksen taustalla on seurakunnan jäsenmäärän voimakas väheneminen viime vuosina. Sitä myötä myös seurakunnan lasten ja nuorten määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä seurakunnan jäseninä on 76 alle kuusivuotiasta lasta. 7–14-vuotiaita jäseniä on 116 ja 15–17-vuotiaita jäseniä on 91. Tämän hetken tiedon mukaan rippikouluikäluokat tulevat olemaan vuosina 2019–2023 22, 16, 21, 9 ja 14. Näin ollen seurakunnassa tarvitaan vain yhden rippikouluryhmän opetus tulevina vuosina. Kirkkoherra Hanne-Maaria Rentolan mukaan väestörakenteen ja taloudellisen tilanteen huomioon ottaen on perusteltua yhdistää kasvatustyön ja seurakuntapastorin tehtävät.

Ovatko nuoret tärkeitä?
Päätös ei syntynyt täysin yksimielisesti. Kirkkovaltuutettu Hilkka Virtanen esitti, ettei nuorisotyönohjaaja-lastenohjaajan sekä osa-aikaisen seurakuntapastorin virkoja lakkautettaisi vaan ne täytettäisiin 1.1.2019 alkaen..
– Paljonko nuoria pitäisi olla, että nuorisotyönohjaajan virka saisi säilyä? Kuulijakunnan suuruudella ei ollut Jeesukselle merkitystä, Virtanen huomautti.
Virtanen muistutti, ettei pastorilla välttämättä ole sellaista osaamista nuorten kanssa toimimisesta kuin on nuorisotyönohjaajalla. Hän myös epäili, ettei seurakuntapastorilta riittäisi tarpeeksi aikaa nuorille, ja teologiksi kouluttautunut nuoriso-ohjaaja on jo kerran hylännyt alkuperäisen kutsumuksensa.
– Päätös on viesti nuorille, etteivät he ole meille tärkeitä, vaan tarvitsemme rahat muuhun.
Lisäksi Virtanen huomautti, että kun yhteiskunnallisissa laitoksissa kuten kouluissa tunnustuksellinen uskontokasvatus on jäänyt pois, olisi seurakunnalla tärkeä tehtävä sen hoitamisessa.
Hanne-Maaria Rentola totesi, että kasvatustyön seurakuntapastori hoitaa suurimmaksi osaksi lapsi- ja nuorisotyön ja kirkkoherra puolestaan papin työt.
– Kasvatustyön seurakuntapastori tuuraa papin töissä minua lomillani ja vapaaviikonloppuinani.
– En kiistä, etteikö nuorisotyöntekijällä olisi sellaista ammattitaitoa, jota papilla ei ole, mutta seurakuntaan tarvitaan pappi ja osa-aikaista on vaikea pitää, Rentola sanoi.

Lue lisää 11.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Tiistaina Sulkavan lukio sai vieraita Tšekistä. Parisenkymmentä opettajaa ja rehtoria tutustuivat suomalaiseen koulujärjestelmään ja erityisesti erikoislukioihin. Sulkavan lukio oli yksi näistä lukioista.
Tämän viikon tiistaina he tutustuivat Sulkavan yrittäjyyslukioon, keskiviikkona Savonlinnan taidelukioon ja torstaina Rantasalmen lukioon, joka on myös erikoistunut taideaineisiin, erityisesti teatteriin.
– On hienoa, että meidän lukiomme valikoitui näiden lukioiden joukkoon ja saimme esitellä heille meidän omaa erityisosaamista, totesi rehtori Aki Virolainen.
Tšekkiläiset kehuivat Sulkavan lukion yleistä ilmettä ja ilmapiiriä. Vaikka visiitti jäikin lyhyeksi, niin heidän kantansa oli yksimielinen.
– Oppilaat vaikuttavat motivoituneilta ja iloisilta. Heillä vaikuttaa olevan hyvä meininki ja yhteishenki on loistava. Luokissa on iloinen tunnelma.

Puhutaan hetki yrittäjyydestä
Koska Sulkavan lukio on erikoistunut yrittäjyyteen, niin oli totta kai luonnollista, että puhuttiin yrittäjyydestä. Ja sehän on toki muutakin kuin puuduttavaa numeroiden pyörittelyä.
Tutustuminen Sulkavan lukioon ja yrittäjyyslinjaan oli suurimmaksi osaksi ajatusten vaihtoa ja kysymyksiä, joita tšekkiläisillä oli paljon.
Yrittäjyyslinjan johtaja Harri Kautonen kertoi vieraille oman tarinansa siitä, miten hän on päätynyt yrittäjäksi ja opettamaan yrittäjyyden ilosanomaa lukioon.
– Yrittäjyys on myös sitä, että löytää ne omat vahvuutensa, kertoi Kautonen.
Tšekkiläisiä kiinnosti erityisesti se, miten yrittäjyyttä opetetaan ja millaisia kursseja Sulkavan lukio tarjoaa.
– Kaiken kaikkiaan meillä on yhdeksän kurssia yrittäjyyttä, ja ne on jaettu kolmelle vuodelle. Meillä on sekä teoriaa että erilaisia projekteja, joissa oppilaat pääsevät testaamaan taitojaan käytännössä.
Tšekkiläisiä vieraita kiinnosti myös se, miten kaikki käytännössä toimii. Millaisia projekteja oppilailla on ja miten he ovat niihin suhtautuneet? Kautonen kertoi muun muassa kevätmarkkinoista, joka on suurimmaksi osaksi oppilaiden ponnistuksen tulos.
– Jokaisella oppilaalla on omat vahvuutensa. Näiden vahvuuksien pohjalta etsitään jokaiselle oma osa-alueensa, joihin projektissa keskitytään. Se on samalla myös oppimista seuraavaa vuotta varten, sillä markkinoita järjestetään joka kevät.

Vierailuja oppitunneilla
Tšekkiläiset vieraat tutustuvat myös opetustilanteisiin. He vierailivat lukion toisen luokan englannin tunnilla, jossa oppilailla on käytössä läppärit. Tämä herätti kysymyksiä ja vieraat kirjoittivatkin omia muistiinpanojaan ylös.
– Oppilailla on kaikilla läppärit, mutta itse tykkään käyttää vielä kirjaa, kertoi opettaja Seija Kemppinen.
Tunnilla katsottiin Youtubesta video, jonka jälkeen vastattiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Myöskään tehtävien vastauksia ei enää kirjoiteta liitutaululle vaan ne heijastetaan videotykin kautta kankaalle.
– Kotitehtäviä ei juurikaan enää kirjaan tehdä vaan tehtävät löytyvät digitaalisena versiona.

Lue lisää 11.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Mistäpä muustakaan sitä puhuttaisiin kuin säästä? Miten lämmin kulunut kesä oli tai miten sateinen viime kesä oli? Mitenköhän mahtaa lumi tulla tänä syksynä?
Tunnistako logon, kysyy Eeva Korhonen ja näyttää kirjahyllyssä olevaa isoa mukia.
Tutultahan tuo näyttää, mutta ei tule heti mieleen. Ei ole kauaa, kun tuon näin.
– Minkäs asian tiimoilta sinä tulit minua tapaamaan.
Aa, niin joo. Totta kai. Ilmatieteen laitoksen logo.
Mukin hän on saanut Ilmatieteen laitokselta. Halttulan kylällä asustavan Korhosen pihalla on Ilmatieteen laitoksen sademittauspiste. Korhonen mittaa päivittäin sateen määrän ja ilmoittaa saadut tulokset eteenpäin.

Aikaisemmin useampi mittauspiste
Sulkavalla on toiminut Ilmatieteen laitoksen www-sivujen mukaan myös kaksi muuta havaintopistettä, jotka on jo lopetettu. Iitlahdessa havaintoasema toimi vuosina 1935–1937. Kaipolassa havaintoasema toimi vuodesta 1947 vuoteen 2008 saakka. Ilmatieteen laitoksen www-sivujen mukaan seuranta-asema on ollut Halttulassa vuodesta 1933 lähtien.
– Minä olen tehnyt tällä paikalla mittauksia vuodesta 1976 lähtien. Anoppi teki niitä aikaisemmin. Kirjoissa ja kansissa merkintöjä on vuodesta 1961 saakka.
– Saa nähdä, kuka tätä sitten jatkaa, kun minä lopetan.

Miten kaikki tapahtuu?
Havainnontekijälle annetaan Ilma-tieteen laitokselta selkeät ja tarkat ohjeet siihen, miten kaikki tulee tehdä. Ilmatieteen laitoksen antamien ohjeiden mukaan sadevuorokausi lasketaan aamusta kello kahdeksasta seuraavaan aamuun kello kahdeksaan. Sateen määrän laskelma ja mittaus suoritetaan aamulla kello kahdeksan.
Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla oleva ohje kertoo, että yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä. Jos vesi leviäisi tasaisesti, niin sitä olisi yhden millimetrin paksuinen kerros.
Kun mittaukset on tehty ja tulokset kirjattu ylös, ilmoitetaan ne eteenpäin.
– Joka päivä soitetaan Ilmatieteen laitokselle ja kerrotaan tulokset. Asia on tehty helpoksi.
Jokaiselle vuodelle on oma vihkonsa ja jokainen kuukausi on jaettu yhdelle aukeamalle, johon merkitään tulokset. Jokaisen päivän kohdalle merkitään sademäärä ja sateenlaatu.
– Sateenlaatu merkitään erilaisella merkinnällä.
Ilmatieteen laitos lähettää kotiin havaintokirjat, joihin tulokset kirjataan.
– Näihin aikoihin he yleensä lähettävät seuraavan vuoden kirjan. Joskus he lähettivät kolme kappaletta yhden sijaan. Joten on näissä arkistoissa pari tyhjääkin kirjaa.
Mittauspiste on aivan Korhosen pihapiirissä, joten matkaa mittauspisteelle ei kerry. Sateen määrää mitataan sadeastian avulla. Vesi sataa astiaan, josta se kaadetaan mittalasiin. Tulokset merkitään ylös. Havainnontekijä tyhjentää sadeastian kerran vuorokaudessa, mitaten samalla astiaan kertyneen veden määrän.
– Jos on satanut lunta, niin lumi sulatetaan ensin sisätiloissa ja sen jälkeen kaadetaan sulanut vesi astiaan ja tehdään mittaus.
– Kun vuosi on lopussa, tehdään paperinen yhteenveto koko vuoden tuloksista, joka sitten lähetetään ilmatieteen laitokselle postitse. Postimaksukin on maksettu valmiiksi, joten tämän on tehty todella helpoksi.

Lue lisää 11.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä