Ilmastonmuutos tapahtuu paikallistasolla, ja siksi paikallislehtien olisi uutisoitava siitä. Tämä oli ajatus Muutoksen paikka -seminaarin taustalla, joka kokosi aiheesta kiinnostuneet Tiittalan kartanoon lauantaina. Paikan päällä osallistujia oli noin 25, ja tapahtuma myös striimattiin.
Tapahtuman avannut Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää korosti paikallislehden tärkeää roolia kunnalle.
– On ollut erittäin hienoa, että meidän oma paikallislehtemme on kiinnostunut globaaleista asioista ja osannut tuoda ne sillä tavalla esiin, että niissä on saatu aina paikallinen näkökulma asioihin. Silloin isotkaan kysymykset eivät jää irrallisiksi kuntalaisten mielissä. Olen myös saanut äärimmäisen hyvää sparrausta ja näkemyksiä kunnan johtamiseen ja kehittämiseen ja siihen, kuinka ilmastokysymykset, ympäristökysymykset, kestävä kehitys ja kiertotalous tulisi huomioida myös osana kunnan johtamista ja päätöksentekoa.
Ilmastonmuutoksen käsittelyä mediassa tutkinut professori Risto Kunelius piti esitelmän otsikolla Todellinen ilmastojournalismi on paikallista. Hän kehotti miettimään, minkä mittakaavan ongelmasta on kyse.
– Ilmaston korkeus vaihtelee riippuen siitä, mitä sfääriä tarkastellaan. Se on kymmenestä kahteen- tai kolmeenkymmeneen kilometriin.
Kunelius näytti karttakuvan, jossa oli piirretty säteeltään kaksikymmenmetrinen ympyrä Sulkavan ympärille.
– Siitä voi hahmottaa, millaisessa mittakaavassa on tämä valtava globaali tila, joka hiilidioksidille ja kasvihuonekaasuille on olemassa. Se on kävelymatka.
Seminaarissa kuultiin myös, kuinka Sulkava-lehden päätoimittaja Tea Ikonen kertoi Sulkava-lehden kannasta ilmastouutisointiin. Etäyhteyksin puheenvuoron piti ilmastojournalismin asiantuntija Hanna Nikkanen. Ilmastouutisoinnin kuvastosta piti käytännönläheisen esitelmän tutkija Niina Uusitalo.
Paikalliset ilmastosankarit esiin
Iltapäivällä tapahtumassa oli paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa oli Suomen metsäkeskuksen asiantuntija Nuutti Kiljunen, Savon Sanomien toimittaja Soili Porokka, Nanopar Oy:n markkinointipäällikkö Mari Tarkkonen, Etelä-Savon ilmastotiimin jäsen Lotta Tuominen sekä Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Reijo Karhinen. Etäyhteyksin mukana oli Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.
Tynkkynen painotti paikallislehtien roolia ilmastoa koskevan rakentavan keskustelun luomisessa.
– Tutkimusten mukaan ihmiset kuuntelevat ja arvostavat vertaisiaan, eli sellaisia, jotka koetaan samanlaisiksi tai omaan heimoon kuuluviksi. Ja usein sieltä paikallisyhteisöstä löytyy se vertaisten piiri. Jos ne naapurit ja tuttavat siellä paikallisyhteisöissä ajattelevat, että ilmastotyö on tärkeää, se todennäköisesti tarttuu myös omaankin hihaan, ja tässä paikallislehdillä voi olla tärkeä rooli.
Tynkkynen esitti toiveen, että paikallislehdet nostaisivat esiin paikallisia ilmastosankareita.
– Niin kauan kuin ilmastosta välittävien kasvot ovat vaikkapa nuoria helsinkiläisiä naisia, aktivisteja tai Elokapinan jäseniä, jotka sulkevat teitä, meidän on vaikea tavoittaa kaikkia suomalaisia. Siksi pitäisin arvokkaana nostaa esiin niitä arjen ilmastosankareita: maanviljelijöitä, jotka yrittävät lisätä hiilensidontaa maatilalla, yrittäjiä, jotka laittavat hallin katoille aurinkopaneeleja tai niitä kotiäitejä, jotka ottavat käyttöön viikottaisen kasvisruokapäivän kodissaan.
Miksi maaseutua syyllistetään?
Mari Tarkkonen korosti sitä, että paikallislehtien rooli on puhua sekä lukijoille mutta myös nostaa maaseudun ääntä esiin kaupunkien suuntaan.
– Te olette meidän paikallisten äänitorvi, myös sinne ulospäin.
Paneelissa pohdittiinkin muun muassa sitä, kuuluuko maaseudun ääni riittävästi ilmastokeskustelussa. Ja miksi maaseutua niin helposti syyllistetään?
– Tulkitsen, että se liittyy tähän laajempaan maaseutu–kaupunki-vastakkainasetteluun ja siihen, että osa maaseudulla asuvista kokee, että heidän äänensä ei tässä yhteiskunnassa kuulu riittävästi ja että päätöksiä tehdään heidän päänsä yli, pohti Tynkkynen.
Seminaariin osallistunut maanviljelijä-keksijä Jouko Makkonen Savonrannalta kertoi kokeneensa maanviljelijöiden syyllistämistä vahvasti. Hän oli jo 15-vuotiaana raivaamassa suopeltoja isänsä kanssa.
– Silloin ei vielä ollut tietoa siitä, että sellainen on haitallista ilmastolle. Minullekin se valkeni vasta paljon myöhäisemmässä vaiheessa. Syyllistämistä pitäisi välttää, koska sen aikaisen tiedon varassa tuotettiin ruokaa, ja nyt tuotetaan ruokaa tämän ajan tiedon valossa. Ja kun mennään eteenpäin, tulee taas uutta tietoa. Tieto ratkaisee, miten ilmasto pelastetaan.
Silti maatalous on Makkosen mukaan edelleen keskeisessä roolissa yhteiskunnassa.
– Maaseutu ja maataloushan ovat elämän lähtökohta, kunnes keksitään keinoruoka.
Myös positiivisia näkökulmia tuotiin paneelikeskustelussa esiin.
– Ilmastonmuutoksen ehkäisy on merkittävin talouskasvun draiveri seuraavat vuosikymmenet. Totta kai taustani takia ajattelen talouden näkökulmasta, enkä halua asettaa taloutta ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä vastakkain, päinvastoin. Ne ovat molemmat osa ratkaisua, totesi Reijo Karhinen.
– Ekologinen jälleenrakennus on iso mahdollisuus Suomelle, Sulkavalle, Etelä-Savolle, Pohjois-Savollekin. Meillä on sellaista osaamista ja korkeaa teknologiaa, joilla voi tämän perustella, Karhinen jatkoi.
Lotta Tuominen nosti esiin kuntien merkittävän roolin ilmastotekojen tekemisessä.
– Kunnilla on tosi paljon vaikuttamisen paikkoja. On liikenne, julkiset hankinnat, koulutus, työllistymismahdollisuudet. Ja kunnissa, joissa on paljon maatilallisia, ne maatilallisethan ovat niitä, jotka ensimmäisinä kokevat ilmastonmuutoksen ja luontokadon. He kärsivät siitä ensimmäiseksi ja myös joutuvat ensimmäisinä sopeutumaan siihen.
Tuomisen mukaan paikallislehtien olisi siksi tärkeä nostaa paikallisia tekoja esiin.
– Se olisi varmasti myös kunnan vetovoimatekijä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Iin kunta tuolla toisella puolella Suomea on ollut paljon otsikossa sen takia, että heillä on kovia hiilineutraaliustavoitteita.
Sulkava-lehden lisäksi seminaarin järjestäjätahoina toimivat Savonia AMK, Kuvitetut ilmastotunteet -hanke (Tampereen yliopisto), ECANET (Suomen Akatemia/Helsingin yliopisto), Europe Direct, Sulkavan kunta, Pohjois-Savon liitto sekä Etelä-Savon maakuntaliitto.
Tapahtuma on osa EU-komission tulevaisuustapahtumasarjaa. Katso seminaarin tallenne Youtubesta osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=7HhmH8EbEsU
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Juttu on julkaistu Sulkava-lehden numerossa 36/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
