Uutiset – Sivu 3 – Sulkava-lehti

Toiselle on onni olla kotona mahdollisimman pitkään, toiselle ei – eläkeyhdistysten edustajat kertovat, millaisissa olosuhteissa on hyvä vanheta

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 30.9.2020

– Kun jäin eläkkeelle, tuntui ensin, että johan on aikaa tehdä sitä ja tätä. Nyt olen monessa mukana. Sekin on tietysti onni, toteaa Sulkavan Eläkeläisystävien puheenjohtaja Mirjam Hämäläinen.

Hämäläinen pohtii, ettei omassa kodissa vanheneminen välttämättä kaikille ole onni.

– Ei ole onni asua omassa kodissa yksinään matkan päässä. Se olisi onni, jos pääsisi vessaan, suihkuun ja muihin tiloihin kulkemaan helposti. Ennen vanhaan rakennetuissa taloissa on vaikea liikkua.

– Minusta on mukavaa, kun ihmiset pitävät huolta itsestään. Vanheneminen on jokaisen kohtalo, vastaa Sulkavan Eläkkeensaajien puheenjohtaja Olli Rautsiala kysymykseen, millaisia positiivisia asioita ikääntymisessä on.

Hyvä terveys ja ympäröivä maaseudun luonto tarjoavat Rautsialan mielestä hyvät olosuhteet ikääntymiselle.

– On kiva käydä marjassa ja sienestämässä. Tosin risut ja kannot tahtovat vanhemmiten olla liian korkeita.

Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Valtosen mukaan ikääntymisessä on hienoa se, että eläkeläiset voivat olla toistensa tukena, suunnitella asioita ja iloita yhdessä.

– Voidaan jutella vaikeista ja hyvistä asioista, Valtonen pohtii.

Ikääntymiseen liittyy myös se, että elämän varrella on kerääntynyt paljon käytännön kokemusta.

– Miten sitä nyt sanoisi, onhan sitä vähän viisaampi.

Eläkeliiton Sulkavan yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Paunonen pitää siitä, että eläkeläisenä saa suunnitella itse rytminsä. Hän toteaa eläkeläisille olevan tarjolla monenlaisia harrastuksia, esimerkiksi kunnan tarjoamat kuntosalivuorot maanantaisin ja perjantaisin sekä yhteistyö kansalaisopiston kanssa. Aktiviteeteissa on myös sosiaalinen puoli: niissä näkee saman ikäisiä ja samassa tilanteessa olevia. Paunosen mukaan onkin hyvä pyrkiä olemaan mahdollisimman monessa mukana.

Paunonen arvelee ikääntymisen olevan onnellista, jos voi elää mahdollisimman pitkään kotioloissa.

– Jos kotona ei pysty olemaan, olisi hyvä, että se oleminen olisi mahdollisimman hyvää ja turvallista jossain muualla. Jos omaisia olisi lähellä, loisi se turvallisuutta, Paunonen pohtii.

Teksti: Tea Ikonen

Kuva: Sulkava-lehden arkisto

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 40/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Alanteentien kummalliset vesiongelmat ovat jatkuneet vuosia – “Muistan menneeni saunan suihkuun, ja olisi kuin olisi laskenut liuotinta päälleen”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 23.9.2020

Alanteentien vesinäytteet olivat viime viikolla puhtaita PAH-yhdisteistä, mutta asukkaiden luotto veden laatuun on vuosien varrella rapistunut. Useammassa kiinteistössä on havaittu toistuvasti polttoaineen hajuista vettä, ja osa asukkaista ei uskalla juoda vesijohtovettä lainkaan.

Olli Kontinen esittelee kulhoa, joka tahraantui kolme viikkoa sitten vesijohtoveden mukana tulleista hiukkasista. Mustat hiukkaset jämähtivät kiinni muoviin niin, että niitä on vaikea saada irti pesemälläkään.

– Olimme lämmittäneet saunan, ja rupesimme ottamaan löylyvettä. Silloin huomasimme, että ei hyvänen aika, vesihän haisee taas ihan polttoaineelle. Edellisen kerran sama tapahtui alkukesästä, Kontinen kertoo.

Kontinen on asunut Alanteentien kiinteistössään tyttöystävänsä kanssa reilut 10 vuotta. Alussa tehtiin remontti, jonka yhteydessä havaittiin ensimmäisen kerran öljykalvoa veden pinnalla.

– Ajattelimme, että se tulee talon öljylämmitysjärjestelmästä. Putkimies kuitenkin tutki asian ja oli vakuuttunut, ettei se voi johtua siitä.

Nyt Kontinen on tyytyväinen, koska hän kokee terveystarkastaja Mika Merisen ottaneen asian vakavasti. Kahdet näytteet on vedestä otettu, tosin ne ovat molemmat olleet puhtaita.

– Hän sanoi, että soita mihin aikaan vuorokaudesta vain, jos polttoöljyn hajuista vettä alkaa tulla, niin hän tulee ottamaan sen näytteen. Kunnioitan todella sitä, että hän otti asian tosissaan ja alkaa selvittää tätä. Ja kun on todettu, että vesi on käyttökelpoista, ei minulla ole ole mitään valittamista.

Myös Alanteentien toisessa päässä asuva Pirjo Virta kertoo toistuvasti todenneensa talousvetensä haisevan bensiinille. Ongelmaa on esiintynyt Virran mukaan jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Kun otimme kuntaan yhteyttä, sieltä kerrottiin meille, että vika on meidän putkissa. Mutta kuinka se on mahdollista, jos kerran muuallakin Alanteentiellä on samoja ongelmia? Virta ihmettelee.

Virran perheessä ei ole vuosiin uskallettu edes juoda vesijohtovettä. Juomista ja ruoanlaittoa varten on tuotu vettä kauimmillaan Puumalasta asti.

– Kun poikamme kävi Puumalasta Sulkavalla töissä, hän toi meille aina vettä kanistereissa. Nykyään tuomme vettä omistamastamme osakehuoneistosta Koulutiellä.

Virran vävy Jukka Jokela muistelee, että havaintoja bensiininhajuisesta vedestä olisi tehty jo 90-luvun puolella.

– Muistan menneeni saunan suihkuun, ja olisi kuin olisi laskenut liuotinta päälleen.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 39/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Henkilöt/Uutiset

Kahvila Alinan ohjakset siirtyvät Sanna Kankaanrannalle – Luvassa lounasta, herkkuja ja tunnelmaa tuttuun malliin

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 23.9.2020

Lappeenrannasta kotoisin oleva restonomi-kokki Sanna Kankaanranta mittailee Kahvila Alinan verhotankoja. Hän alkaa kohta pyörittää omaa kahvilaa Sofia Longan jalanjäljissä. Vaikka yrittäjäksi ryhtyminen kävikin aika yhtäkkisesti, oli Kankaanranta jo ehtinyt miettiä erilaisia yritysvaihtoehtoja.

– Paljon muutakin on ollut mielessä, mutta tämä sattui nyt hyvästi oikeaan aikaan, ja päätin kokeilla.

Palkanlaskijana SV:llä ja K-marketin myyjänä työskennellyt Kankaanranta on muuttanut Sulkavalle työn perässä jo kolme kertaa.

– Kaipa täällä jokin viehättää, en kai minä tänne muuten jatkuvasti muuttelisi. Nyt näyttää siltä, että taidan asettua tänne, Kankaanranta naurahtaa.

Ja vaikka K-marketissa on saanut toimia elintarvikkeiden parissa, on leipominen aina kiinnostanut enemmän.

– Tulihan tuonne K-markettiinkin sitä paistamista, pitsaperjantait ja muut, mutta se oli vain perjantaisin. Itsellä on kuitenkin se halu sinne keittiöön.

Asiakkaille Kankaanranta lupaa jatkaa tutulla linjalla.

– Hyvin samalta pohjalta lähden liikkeelle kuin mitä Sofialla on ollut, ja katson sitten, mihin se muotoutuu.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 39/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Pelastustoimen varallaolojärjestelmä on taannut hälytystehtävään lähdön virka-ajan ulkopuolellakin

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 23.9.2020

Kun Sulkavan paloasemalle tulee hälytys virka-ajan ulkopuolella, sen ottaa vastaan varallaoloa suorittava sopimuspalokuntalainen, joka organisoi palokunnan lähdön, jos hybridiyksikkö on tien päällä.

Monen pienen maalaispalokunnan lähtövarmuus on perustunut jo vuosikymmeniä käytössä olleeseen varallaolojärjestelmään, joka on varmistanut sen, että hälytyksen tullessa asemalta on lähdetty liikkeelle virka-ajan ulkopuolellakin. Varallaoloa suorittavat sopimuspalokuntalaiset siviilityönsä ohella iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. He ovat sitoutuneet varallaoloaikana tulemaan paloasemalle 15 minuutin kuluessa hälytyksestä. Aiemmin valmiusaika on ollut viisi minuuttia.

Nyt varallaolojärjestelmästä ollaan kuitenkin luopumassa, sillä työtuomioistuin on tulkinnut varallaolon niin sitovaksi, että siitä tulisi maksaa täysi tuntipalkka. Varallaolijoille on tähän mennessä maksettu 30 prosentin varallaolokorvaus täydestä tuntipalkasta.

– Oikeuden päätöksen perusteella tätä järjestelmää ei ole enää mahdollista ylläpitää. Se on johtanut melkoiseen hankaluuteen Etelä-Savossa sopimuspalokuntien varallaolon järjestämisessä, toteaa Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Jääskeläinen.

– Varallaolojärjestelmän avulla on saatu sitoutettua määrätyt ryhmänjohtajat siihen, että he lähtevät pelastustehtävään hälytyksen tullessa, Jääskeläinen kertoo.

Varallaolo on tärkeää erityisesti paloasemilla, joilla ei ole vakinaista miehistöä. Etelä-Savossa on 31 sopimuspalokunnan asemaa, joista kahdellakymmenellä on tehty varallaoloa. Niistä suurin osa on asemia, joilla ei ole lainkaan vakinaista henkilökuntaa. Sopimuspalokunnat hoitavatkin suurimman osan pelastustoimen tehtävistä.

Ympäri vuorokauden miehitettyjä paloasemia Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella on neljä: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna ja Sulkava.

Sulkavallakin on kuitenkin varallaoloa. Se vuorottelee Sulkavan ja Lohikosken paloasemilla siten, että sopimuspalokuntalainen tekee varallaoloa Sulkavalla kaksi viikkoa ja sitten Lohikoskella yhden viikon.

– Jos vapaamuotoinen varallaolo poistuu, ei meillä välttämättä ole ketään vastaanottamassa tehtävää, jos hybridiyksikkö on liikenteessä, toteaa Sulkavan palomieskerhon puheenjohtaja Kari Summanen.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella on valmisteltu korvaavaa järjestelmää, mutta Etelä-Savon pelastuslaitoksen johtaja Seppo Lokan mukaan asia vaatii vielä sisäistä työstämistä.

– Lopullinen muoto hahmottuu tämän viikon aikana.

Ratkaisu tulee näkymään päivitetyssä palvelutasopäätöksessä, joka tulee alueen kunnille lausuntokierrokselle lokakuun puolivälissä.

– Pelastuslautakunta vahvistaa palvelutasopäätöksen joulukuussa.

Teksti: Tea Ikonen

Kuva: Sulkava-lehden arkisto

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 39/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Urheilukentän peruskorjauksesta tulossa kuntalaisilta, liikuntahallin osalta linjaukset syksyn aikana – kunnassa meneillään monia investointihankkeita

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 23.9.2020

Sulkavan kunnalla on tänä vuonna menossa noin 35 pienempää tai suurempaa hanketta, joita toteutetaan 1,4 miljoonalla eurolla. Suurimpia hankkeita ovat heinäkuussa alkaneet Tiiterontien kunnostus, 200 000 euroa, sekä vesi- ja viemäriverkoston saneeraus, 300 000 euroa, niin ikään Tiiterontiellä.

Lisäksi liikuntahalli ja yhtenäiskoulu odottelevat peruskorjausta. Molempien remontit ovat tänä vuonna edenneet suunnitteluasteelle.

Harrastemahdollisuudet myös paranevat, sillä urheilukenttä on menossa peruskorjaukseen, ja vielä syksyn aikana Haapakujalle valmistuu koira-aitaus. Suunnitelmissa on myös kohentaa kirjaston tiloja.

Heinäkuussa alkanut Tiiterontien peruskorjaus on edennyt Järvi-Saimaan Palveluiden rakennuttamispäällikkö Timo Ruotsalaisen mukaan aikataulussa. Kesän aikana Tiiterontiellä on uusittu maakerrokset sekä vesi- ja viemärijärjestelmä. Katuvalaistus on myös tarkoitus uusia. Rakenteet jäävät painumaan talven yli.

– Remontti on tältä erää valmis lokakuun loppuun mennessä. Päällystys tehdään sitten ensi kesänä, Ruotsalainen muistuttaa.

Liikuntahallin ja yhtenäiskoulun osalta vuoden aikana on tehty kuntotutkimuksen kenttätöitä.

– Selvitystyötä on tehty mittavasti. Faktat alkavat olla käsissä, toteaa tekninen johtaja Pekka Lyytikäinen Järvi-Saimaan Palveluista.

Myös Sulkavan urheilukenttä odottelee peruskorjausta. Kentälle on nyt tehty korjaussuunnitelmia, mutta Järvi-Saimaan Palveluiden liikuntapaikkamestari Arto Tilaeus ei niitä vielä tarkemmin voi kommentoida. Syyskuun lopulla on tulossa kuntalaisilta, jossa suunnitelmia esitellään ja kuntalaiset voivat ilmaista niistä mielipiteensä.

Kunnan koirakansalaisten iloksi Haapakujalle tehdään syksyn aikana koira-aitaus, jossa hauvat ja heidän omistajansa voivat harrastaa ja tavata toisiaan.

Koira-aitauksesta on tehty kesällä naapurikuulemiset, ja sen vastaanotto on Issakaisen mukaan ollut pääosin positiivinen. Koira-aitauksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Teksti: Tea Ikonen

Kuva: Sulkava-lehden arkistot

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 39/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Irtisanomiset ja palkkakiistat repivät Finnreklamaa – “Moni on kysynyt, miten tällainen toimintamalli on edes mahdollinen”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 16.9.2020

Vuonna 1977 Sulkavalla toimintansa aloittanutta Finnreklamaa on pidetty menestystarinana, joka on työllistänyt parhaimpina vuosinaan jopa 130 henkeä. Tänä syksynä työntekijät kuitenkin joutuivat irtisanotuiksi olosuhteissa, joita osa työntekijöistä piti epäilyttävinä.

Tilannetta alustava käänne oli tapahtunut tammikuussa. Silloin Finnreklaman omistaja Harri Nyman myi Finnreklaman liiketoiminnan työntekijöineen sekä varastoineen 15.01.2020 perustetulle Sulkavan Sitomo Oy:lle. Uusi yritys oli Nymanin tunteman Teppo Ahomäen omistuksessa.

Sulkavan Sitomo Oy:ltä tänä syksynä irtisanotun työntekijän ja luottamusmiehen Kari Hämäläisen mukaan yrityskauppa ennakoi tulevaa.

– Nyman myi meidät yrityskaupalla vanhoina työntekijöinä Sulkavan Sitomo Oy:hyn. Toiminta on ulospäin ollut koko ajan asiakkaalle Finnreklama Oy:n tuottamaa.

Kevät koetteli liiketoimintaa rajusti. Hämäläisen mukaan työntekijät tekivät jo töitä vuoroviikkolomautuksilla, mutta koronan vaikutuksesta loputkin tilaukset hiipuivat huhtikuun jälkeen.
Sulkava Sitomo Oy:n työntekijät saivat Hämäläisen mukaan viimeiset palkkansa 30.6. Työntekijät olivat jäämässä kesälomilleen, mutta lomasaatavien saamisesta ja töiden jatkumisesta lomien jälkeen oli epäselvyyksiä. Kesälomalle työntekijät jäivät 6.7.

11.8. käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä pyysi työntekijät palaveriin työpaikalle.

– Hän kertoi, että Sulkavan Sitomo Oy on haettu konkurssiin ja esitti meille käräjäoikeuden päätöksen asiasta. Hän kirjoitti meille kaikille irtisanomiset konkurssipesän toimesta.

Hämäläisen mielestä Nymanin toiminta herättää kysymyksiä.

– Miksi hän vaihtoi meidät työntekijät tammikuussa kaverin firman nimiin? Halusiko hän saada koneistot ja muun omaisuuden säilymään Finnreklamalla, mikäli uusi firma menisi nurin?

Kesän aikana Hämäläinen joutui selvittelemään tilanteen taustoja. Kun Sulkavan Sitomo Oy:n konkurssi alkoi näyttää ilmeiseltä, työnantaja rauhoitteli työntekijöitä sillä, että palkat saataisiin palkkaturvasta.

Palkkaturva on lakisääteinen järjestelmä, joka takaa työntekijän palkat silloin, kun työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvaa voi käyttää esimerkiksi konkurssiin ajautuneen yrityksen työntekijöiden kohdalla. Palkkaturvana työntekijöille maksetut rahat peritään takaisin työnantajilta, mutta jos tämä ei kykene niitä maksamaan, erotus maksetaan Työllisyysrahastosta, jonne varat kerätään työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista.

– Suurin taistelu käytiin palkoista. Vuosilomien lomarahasaatavat tulivat heinäkuussa maksuun, mutta Sulkavan Sitomo Oy kieltäytyi maksamasta. Kun juttelin asianajajan kanssa, selvisi, että yritys oli myös jättänyt eläkemaksuja ja veroja maksamatta aiemmista palkoistamme.

Toimintamalli herättää Hämäläisessä ihmetystä.

– Moni on kysynyt, miten tällainen toimintamalli on edes mahdollinen.

Konkurssiin menneen Sulkavan Sitomo Oy:n omistaja Teppo Ahomäen mukaan konkurssi oli valitettava seuraus koronapandemian aiheuttamasta asiakaskadosta. Kun liiketoiminta myytiin tammikuussa hänen firmalleen, hän uskoi vielä Sulkavan Sitomolla olevan edellytykset pyörittää yritystä menestyksekkäästi.

– Heti maaliskuu olikin reilusti tuloksellinen. Sitten kuitenkin tuli koronakriisi. Jonkin verran saimme tehdä vanhoja sisällä olevia tilauksia, mutta uusia tilauksia ei enää tullut. Asiakkainamme oli yrityksiä, museoita ja muita painotaloja, jotka siirsivät tai lopettivat tilaukset kuin seinään. Ihmekös tuo, kun kaikki painotalojen myyjät olivat lomautettuina, yritykset nipistivät menoissa, ja museoissa ei saanut edes käydä asiakkaita. Jos firmalla ei ole tuloja, on aika vaikea maksaa ihmisten palkkoja.

Ahomäki pahoittelee irtisanomisista johtunutta mielipahaa.

– Firma ajettiin konkurssiin, koska se oli maksukyvytön. Maksoimme työntekijöiden palkkoja niin pitkään kuin mahdollista. Sulkava on pieni paikkakunta, ja varmasti jokainen työpaikka on tervetullut. Mutta jos yrityksellä ei ole kassavirtoja, toiminta hiipuu.

Harri Nyman ei ole vastannut Sulkava-lehden kommenttipyyntöihin.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 38/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Urheilu/Uutiset/Vapaa-aika

Tanssi on toimiva liikuntamuoto kenelle tahansa, ja Sulkavallakin on kursseja, joista valita – “Tanssin ilo on lopulta se pääasia”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 16.9.2020

Emilia Toropainen nostaa itsensä liikuntahallin lattialta istualleen ikään kuin vetämällä näkymättömästä narusta. Sitten tyttö tekee tanssinopettaja Sonja Elosen ohjauksessa näkymättömän rusetin päänsä päällä. On alkamassa Savonlinnan musiikki- ja tanssiopiston järjestämä tanssimix-tunti perjantai-iltapäivänä Sulkavan liikuntahallilla. 7-vuotias Emilia on mukana kolmatta kertaa.

– Olen käynyt yhden kerran kokeilemassa jo viime vuonna, hän paljastaa.

– Tanssiminen on miun mielestä niin kivaa, Emilia selittää, kun kysyn, miksi hän on aloittanut harrastuksen.

Elonen kertoo, että tanssimix-tunneilla lasten kanssa harjoitellaan tanssin perusteita.

– Ajatus on, että osallistujien kiinnostuksen mukaan pohditaan, mitä tehdään. Tanssimixissä harjoitellaan perusmusikaalisuutta, itseilmaisua, luovuutta, oman kehon tuntemusta ja hallintaa, sellaisia asioita, mitä missä tahansa tanssilajissa myöhemminkin tarvitsee. Jos lapsi haluaa jatkaa tanssiharrastusta, hän voi sitten jatkossa suuntautua esimerkiksi katutanssiin tai balettiin, Elonen kertoo.

Samat periaatteet sopivat myös lastentanssiin, joka on suunnattu 3–5-vuotiaille.

– Lastentanssitunnit on suunniteltu lasten lähtökohdista käsin. Se on leikin kautta harjoittelua. Lastentanssissa voidaan hyödyntää erilaisia teemoja, satuhahmoja, eläimiä tai muuta sellaista. Lastentanssissa opitaan tuntemaan omaa kehoa ja sen lisäksi ryhmässä toimimista.

– Tanssin ilo on lopulta se pääasia, ilo siitä, että saa liikkua.

Teksti ja kuva: Tea Ikonen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 38/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Sulkava haluaisi jäädä Etelä-Savoon – Päätös Sulkavan sote-lausunnosta syntyi pitkän keskustelun tuloksena

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 16.9.2020

Viime keskiviikkona soutustadionilla kokoontunut kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen kunnan lausunnoksi sote-maakuntalakiin liittyen. Lausunnon mukaan Sulkava haluaa jatkossa kuulua Etelä-Savon maakuntaan.

Päätös ei kuitenkaan syntynyt ilman äänestystä. Hilkka Virtanen (sd.) esitti, että Sulkavan kunta esittää lausuntonaan, että Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava siirtyvät Pohjois-Savon maakuntaan. Eeva Lyytinen (sd.) ja Sirpa Nokelainen (sd.) kannattivat Virtasen esitystä.

Kunnanhallituksen esitys Etelä-Savoon suuntaamisesta voitti Virtasen esityksen äänin 12–8. Kunnanhallituksen esitystä äänestivät kaikki keskustavaltuutetut Kukka-Maaria Kärki, Aku Mikkonen, Lasse Partanen, Kaisa Ralli, Hannu Auvinen, Hannu Heinänen, Eetu Nissinen, Jenna Tarima, Sanna Reponen, Hannamari Autio ja Heikki Joskitt sekä kristillisten Veli-Pekka Alusniemi. Hilkka Virtasen esitystä äänestivät Taina Huiskonen (kok.), Vesa Ahonen (sd.), Eeva Lyytinen, Sirpa Nokelainen, Ari Partanen (sd.), Seppo Matikainen (sd.), Leila Virta (kok.) ja Hilkka Virtanen. Kent Nyman (kd.) äänesti tyhjää.

Ennen äänestystä soutustadionilla käytiin pitkä ja perinpohjainen keskustelu, jossa ruodittiin molempien suuntautumisvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Keskiössä oli odotetusti Savonlinnan keskussairaalan kohtalo. Hilkka Virtanen perusteli esitystään Pohjois-Savon suunnasta sillä, että Sosterin ja Sulkavan siirtyminen Pohjois-Savoon jättäisi alueelle erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisesti päivystävän ja nukutuksessa tehtävää leikkaustoimintaa toteuttavan keskussairaalan mahdollisuuden.

– Etelä-Savossa ei voi olla nykyisten lakien aikana kahta erikoissairaanhoidon päivystyssairaalaa. Lakeja voi toki muuttaa, mutta odotettavissa ei ole, että asukasluvultaan vähenevässä maakunnassa lakeja höllennettäisiin. Kun lainmuutoksen tarkoituksena on muun muassa kustannusten hillitseminen, niin toteamus, että terveydenhuoltolakiin tulee tehdä tarvittavat kirjaukset, joilla turvataan maakunnan kahden päivystävän keskussairaalan toimintaedellytykset Savonlinnassa ja Mikkelissä on turha. Se vesittäisi koko maakuntauudistuksen idean, Virtanen sanoi.

Teksti ja kuva: Tea Ikonen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 38/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Kulttuuri/Uutiset

Nämä abit muuttavat kohta maailmaa – Sulkavan lukiossa alettiin opettaa RSMP-metodia, joka parantaa vuorovaikutus- ja konfliktinratkaisutaitoja

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 9.9.2020

Miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat, ja miten heidän käytöstään voisi ymmärtää paremmin? Tämä kysymys ajoi yhdysvaltalaisen psykologian ja psykiatrian professorin Steven Reissin tutkimaan ihmisten perustarpeita. Hän löysi 16 perustarvetta, jotka pohjimmiltaan motivoivat ihmisiä tekemään valintoja. Niiden pohjalta hän kehitti Reiss motivaatioprofiilin eli RMP:n. Nuorille on kehitetty oma versio, RSMP.

Tänä syksynä Sulkavan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Minttu Karjalainen alkoi opettaa metodia abeille. RSMP-metodin valmentajaksi viime vuonna kouluttautunut Karjalainen uskoo siitä olevan paljon hyötyä lukion kolmosille, joiden on pian valittava, mille alalle he lähtevät kouluttautumaan.

– Myös meidän opetussuunnitelmamme velvoittaa oman hyvinvoinnin rakentamiseen sekä ihmisyydessä ja empatiakyvyssä kasvamiseen. Ne kasvavat silloin, kun ymmärtää paremmin itseään ja muita.

Abit pääsivät tekemään itsestään motivaatioprofiilin, jonka tuloksia käytiin yhdessä luokan kanssa läpi. Karjalainen oli tehnyt jumppasaliin janan, ja jokaisen perustarpeen kohdalla oppilaat asettuivat janalle sen mukaan, onko heillä kyseinen tarve korkealla vai matalalla.

Esimerkiksi jos vallan perustarve on korkealla, ihminen motivoituu siitä, että hän pääsee vaikuttamaan muihin, saavuttamaan päämääriä ja johtamaan. Jos se taas on matalalla, ihminen voi ahdistua joutuessaan johtamaan. Hän antaisi mieluummin muiden tehdä päätökset.

– Uteliaisuuden perustarve taas johtaa siihen, että ihminen hankkii mielellään tietoa, vaikka siitä ei olisikaan konkreettista hyötyä. Jos uteliaisuuden perustarve on matala, ihminen hankkii tietoa vain päämääriensä saavuttamiseksi.

Jos fyysisen aktiivisuuden perustarve on korkea, saa ihminen nautintoa kehonsa liikuttamisesta. Ikiliikkujan voi olla vaikea ymmärtää ihmistä, jolla sama perustarve on matala, ja joka siksi saa nautintoa paikallaan olosta. Vastakkaisten perustarpeiden törmätessä voi syntyä ristiriitoja tai muutospainetta, joka voi ajaa ihmisen kieltämään perustarpeensa.

– Jos omia perustarpeitaan tukahduttaa tai niitä ei pääse toteuttamaan, seurauksena voi olla ahdistusta tai jopa masennusta, selittää Karjalainen.

Silloin olisi hyvä ymmärtää, mikä perustarve nyt jää täyttymättä. Perustarpeiden tunnistaminen auttaa sekä tuottamaan iloa ja rauhallisuutta omaan elämään, myös motivoimaan itseään tekemään asioita.

– Nyt kun teillä on tulossa ylioppilaskokeet, voisitte motivoida itseänne huomioimalla perustarpeitanne esimerkiksi valmistamalla herkullista ruokaa, jos perustarpeena on esimerkiksi syöminen, Karjalainen ohjeistaa.

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 37/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset/Vapaa-aika

Töllön töitä tehty Alinanniemessä – “Ilkivalta kertoo huonovointisuudesta, ja onhan koronakevätkin varmasti vaikuttanut”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 9.9.2020

Järvi-Saimaan Palvelujen työntekijät ovat törmänneet kuluneen kesän aikana toistuvaan ilkivaltaan Alinanniemessä. Vastaavan liikuntapaikkamestarin Arto Tilaeuksen mukaan pukukoppeja on sotkettu seiniin tarttuvilla märillä papereilla, tulitikuilla on leikitty pukukoppien sisällä ja tyttöjä on yritetty teljetä pukukoppeihin. Lisäksi roskat ovat päätyneet pitkin rantaa.

– Karkkipaperi pudotetaan siihen kohtaan, missä karkki syödään, vaikka roskakoreja on tarjolla. En tiedä, mikä siinä on niin vaikeaa. Lisäksi on lukittu porukkaa ovien taakse, mikä mielestäni on ihan törkeää käytöstä. Siksi jouduimme muuttamaan pukukoppien aukioloaikoja.

Kesällä pukukoppeja pidettiin auki iltaisin kello 20 ja jopa 21 asti, koska iltauinnille oli kysyntää. Kesän loppupuolella pukukopit alkoivat mennä kiinni kello 15.30.

– Se on harmi, sillä Sulkavalla on niin loistavat uimiselle, ja pukukopit ja suihkut ovat sitä varten. Alinanniemi on yksi tämän alueen parhaita uimapaikkoja, jota lomalaiset ja vierailijatkin ovat kehuneet. Virran takia veden laatukin on pysynyt hyvänä.

Sulkavan nuorisotoimen nuoriso-ohjaaja Tarja Lindberg arvelee, että rankka koronakevät on rasittanut nuoria.

– Ilkivalta kertoo huonovointisuudesta, ja onhan koronakevätkin varmasti vaikuttanut. Koko kevään he ovat joutuneet olemaan eristyksissä, ja kyllähän se paha olo tulee sitten jollain lailla esiin.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 37/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Sulkavan asiointipiste on yksi asiakasvirraltaan Suomen suurimmista asiointipisteistä – nyt Suomen asiointipisteissä kartoitetaan palveluiden tarvetta ja saatavuutta

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 9.9.2020

Sulkavan asiointipisteessä järjestetään syksyn aikana asiakaskysely, jossa kartoitetaan muun muassa sitä, miksi ja millaisissa asioissa ihmiset asiointipisteessä käyvät.

Kyselyn taustalla on valtiovarainministeriön selvityshanke valtionhallinnon toimitilaverkon ja julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalveluverkon kehittämisestä 2020-luvulla. Asiakaskyselyllä halutaan varmistaa yhteisen asiakaspalvelun ja asiointipisteiden kehittäminen jatkossakin asiakkaan näkökulma huomioiden.

Valtiovarainministeriö on kutsunut kyselyyn 21 asiakasvirraltaan suurinta asiointipistettä. Palveluneuvoja Ulla Heino on iloinen siitä, että Sulkavan asiointip09iste pääsi mukaan.

– Suomessa on noin 200 asiointipistettä, eli oma asiointipisteemme sijoittuu asiakasmäärältään kärkijoukkoihin, hän toteaa.

Heinon mukaan asiointipisteessä käy päivittäin reilut 20 asiakasta, joista suurin osa hoitaa Kelaan liittyviä asioita. Kelan lisäksi Sulkavan asiointipiste tarjoaa poliisin, työ- ja elinkeinohallinnon, verohallinnon, digi- ja väestötietoviraston sekä oikeusaputoimiston palveluja. Moni hoitaakin asiointipisteessä samalla kertaa useamman asian.

– Siitä onkin tullut kiitosta, että yhdessä paikassa voi hoitaa monta asiaa, Heino toteaa.

Heino ja hänen työtään jatkava Anne Simonen toivovat, että asiakkaat vastaisivat aktiivisesti kyselyyn, sillä kyselyn kautta saadaan tietopohjaa asiointipisteiden kehittämiselle sekä palveluiden tarpeelle ja saatavuudelle.

– Asiointipiste on valtakunnallisesti tärkeä palvelu, ja nämä lisääntyvät koko ajan, kun valtion toimipisteverkon uudistaminen sulkee todennäköisesti entisestään viranomaisten omia toimistoja tai supistaa niiden aukioloaikoja, Heino kertoo.

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 37/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Kulttuuri/Uutiset/Vapaa-aika

Kaipolan Elotorilla riitti elämää – Sadonkorjuuherkut, käsityöläistuotteet, huutokauppa ja kahvila vetivät paikalle jopa yli 200 kävijää

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 9.9.2020

Lauantaina Kaipolan koululla riitti vilskettä, kun elotori avasi ovensa. Kaipolan Aarre Oy:n ja kylätoimikunnan yhdessä järjestämä tapahtuma veti paikalle käsityöläisten ja maanviljelijöiden tuotekojuja, uutispuuroa, peräkonttikirppistelijöitä, tuote-esittelijöitä ja ammattiteroittajan, jolle sai tuoda omat veitset ja muut terätyökalut huollettaviksi.

Kello 13 alkoi päivän kohokohtana huutokauppa, jossa tarjolla oli Kaipolan vanhan koulun esineistöä. Huutokauppaan saapunutta joukkoa ei pikkuinen sade haitannut, kun opetustaulut, kartat, jumppapatjat, viikatteet ja muut vanhat esineet veivät ihastuneen yleisön huomion.

Partalansaarelaislähtöinen Maija Nyrhinen huusi viidellä eurolla vanhanaikaisen viikatteen.

– Se oli minusta aika halpa. Tuo teroittaja juuri sanoi, että ei niitä saa enää mistään.

Viikatteen Nyrhinen aikoo laittaa hommiin.

– Se menee kotipaikalleni Partalansaarelle. Siellä tarvitsee viikatetta pihaa niittämään. Ensin se kuitenkin pitää teroittaa, sehän on selvä.

42 huutokaupattavasta kohteesta jouduttiin huutamaan takaisin sisään vain kaksi. Ensimmäistä kertaa meklarina toiminut ”Apupoika Antero” eli Antero Rautsiala sai hyvin huutokaupattua melkein kaiken, jopa antiikkisen kellon, jonka lähtöhinta oli 200 euroa.

– Kelloa piti vähän herkutella, ennen kuin se meni kaupaksi, mutta meklarilla täytyy olla kärsivällisyyttä.

Rautsiala arvioi autojen ja 200 myydyn arpalipun perusteella, että Elotorilla kävijöitä on voinut olla 200–300.

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 37/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Kulttuuri/Uutiset/Vapaa-aika

Sulkavaiset oli jymymenestys – Tori kuhisi elämää, aurinko helli osallistujia ja paikan päälle tultiin Mikkelistä ja Kuopiosta asti

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 2.9.2020

Lauantaina Sulkavan tori kuhisi elämää jo heti aamusta. Jo yhdeksältä Sulkavaisten juontaja Saara Vauhkonen toivotti kansan tervetulleiksi markkinoille.

Johanna Ekola oli tullut markkinoille ystäviensä kanssa Savonlinnasta.

– Tulimme tänne ihan katsomaan, että mitä täällä tapahtuu. Teimme syysretken, ja tuli näin kiva aurinkoinen päivä.

Saippuakauppiaan kojulta Ekola löysi kotiinviemisiksi kotimaisen juuresharjan.

– Eikö olekin ihanan kaunis? Tällä voin pestä ainakin porkkanoita ja perunoita.

Saippuakauppias Anne Noponen myi kojullaan jos jonkinlaista luonnonjouhista tehtyä harjaa sekä oman reseptin mukaan tehtyä saippuaa, joka sopii myös herkkäihoisille. Tuotteet ovat pääosin kotimaisia. Sulkavan markkinoille hän matkusti Nurmijärveltä.

– Mutta mieheni kotipaikka on Kaskiissa, jossa vietämme puolet vuodesta. Silloin käymme aina Sulkavalla kaupassa, joten tuttu paikka tämä on.

Kun markkinat heräilivät aamuun, avautui vanhan kunnantuvan parkkipaikalla peräkonttikirppis. Merja Sinkkonen ehti ensimmäisen tunnin aikana myydä jo pari paitaa.

– Kyllä tässä on ihan kiitettävästi asiakkaita käynyt. Täällä maalla ilmeisesti ollaan hyvin aamuvirkkuja!

Myyntitavaraa Sinkkoselle oli kertynyt viimeisimmästä muutosta. Vuosi sitten Sinkkonen muutti Helsingistä Sulkavalle, joka on hänen miehensä kotipaikkakunta.

– Olen tällainen uudisasukas täällä. Kun jäimme mieheni kanssa eläkkeelle, päätimme muuttaa tänne. Tykkään Sulkavasta kovasti, enkä yhtään ikävöi pääkaupunkiseudun vilinään.

Sulkavaiset tarjosi päivän mittaan moninaista tekemistä: liikuntaintoiset pääsivät kokeilemaan uusia Kuumien kivien reittejä, autoharrastajat kruisailivat pitkin kylän raittia vanhoilla autoillaan ja klassisen musiikin ystävät saivat nautiskella kuopiolaisen Klassikue-yhtyeen letkeästä musiikista. Yhtyeen tuubisti Juho Nurmi onkin tutuissa maisemissa, sillä hän on mökkeillyt Partalansaarella pienestä asti.

–Ihan mahtavat maisemathan siellä on, todella jylhää. Siellä aistii myös vielä vanhat kyläyhteisöt, vaikka osa alueista onkin jo metsittynyt. Kyllä kaikki kaverit Etelä-Suomea myöten ovat tykänneet mökkipaikastamme, kun ovat luonamme vierailleet, Nurmi totesi.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 36/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Voiko kunta sallia sen, että jokin yhtiö rakentaa huoltoaseman valtakunnallisesti tärkeälle paikalle? – Kaavoitusasiat kiinnostivat kunnanjohtajan kyselytunnilla

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 2.9.2020

Kunnanjohtaja Juho Järvenpäälle esitettiin kysymyksiä laidasta laitaan Sulkavaisten yhteydessä järjestetyllä kunnanjohtajan kyselytunnilla lauantaina. Tilaisuudessa pulpahti esille muun muassa kesän ajan kuumana käynyt keskustelu Halpalinnan tontin kaavoittamisesta Abc-kylmäasemalle. Markku Vihavainen totesi paikan olevan merkitty valtakunnallisesti erittäin tärkeäksi suojelukohteeksi niin maakuntakaavassa kuin yleiskaavassa ja asemakaavassakin, joista viimeksi mainittuun on merkitty vain asuinrakennusmahdollisuus.

– Ihmettelen kovasti, että miten kunta on mennyt tällaiseen asiaan, että joku liikelaitos voisi ruveta tekemään huoltoasemia valtakunnallisesti tärkeille paikoille, Vihavainen hämmästeli.

Järvenpään mukaan asiassa on kysymys siitä, että kiinteistön omistaa yksityinen henkilö, joka on neuvotellut tontin tai kiinteistön myynnistä Suur-Savon Osuuskaupalle.

– Kunnalla on kaavoitusmonopoli eli kaavoitusprosessi lähtee liikkeelle kunnan käsittelystä. Meille on Osuuskaupan puolelta tehty esitys, että kiinteistölle tehtäisiin asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi polttoainejakelun. Kunnalla ei ole mahdollisuutta tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, mitä mieltä me itsessään olemme, vaan kaavoitusprosessi on viranomaisprosessi.

Kyselytunnin juontanut Saara Vauhkonen esitti kunnanjohtajalle vielä polttavan kysymyksen: Pohjois-Savo vai Etelä-Savo?

Järvenpää totesi kysymyksen olevan hyvin vahvasti poliittinen kysymys, ja kunnassa on selvitetty niitä vaikutuksia, joita maakunnan vaihtaminen merkitsisi Sulkavan kunnalle ja Itä-Savon alueelle.

– Tässä on hyvin paljon vaihtoehtoja molempien argumenttien puolesta. Täytyy tarkka analyysi tehdä tilanteesta: mikä olisi kunnallemme paras ratkaisu.

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 36/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Valkolakit vihdoin päähän – koronapandemian vuoksi Sulkavan lukiolla vietettiin lakkiaisjuhlaa vasta elokuun lopulla

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 2.9.2020

14 viime kevään ylioppilasta painoi ylioppilaslakit päähänsä viime lauantaina. Keväällä puhjennut koronapandemia siirsi koulun ylioppilasjuhlan tänä vuonna poikkeukselliseen ajankohtaan, elokuun loppuun. Koronavirustilanteen vuoksi juhla ei ollut avoin tilaisuus, vaan paikalla olivat vain lakitettavat ylioppilaat, heidän läheisensä sekä muutama lukion opettaja.

Sulkavan yhtenäiskoulun ja lukion vs. rehtori Marttiina Sihvola kiitteli ylioppilaita urakoinnista, sillä nämä olivat joutuneet koronan vuoksi muun muassa suorittamaan kirjoitukset tiivistetyssä tahdissa. Hän toivoi, että nuorilla on muita unelmia ja rohkeutta kulkea niitä kohti.

– Rohkeutta tarvitaan myös siihen, että joskus osaa sanoa sanan EI. Tai ymmärtää sen, että aina kaikki ei mene niin kuin on suunnitellut ja pitääkin ottaa askel toiseen suuntaan.

Ylioppilas Pinja Pulkki muisteli puheessaan hänen ja luokkatovereidensa lukiovuosia, joista viimeistä varjosti koronavirus.

– Saimme tiedon Ylioppilastutkintolautakunnalta ensimmäisenä kirjoitusviikkona, että kokeita aikaistetaan ja kaikki suoritetaan seuraavalla viikolla.

Myös kokeiden jälkeiseen aikaan olivat monet laatineet suunnitelmia muun muassa kylpyläreissuista, mutta kaikki paikat olivat kiinni.

– Koronan vuoksi me olemme myös tänään täällä. Perinteistä kesäistä lakitusta ei pystytty vallitsevan tilanteen vuoksi järjestämään, mutta onneksi saimme mahdollisuuden tällaiseen, Pulkki totesi.

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 36/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

1980-luvulla Sulkavan kunta yllytti malminetsintään, tänä kesänä se otti kielteisen kannan – Asiantuntijat avaavat, mistä muutos kertoo

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 2.9.2020

1980-luvulla Sulkavan kunta tarjosi jopa 30 000 markan palkkioita kaivokseen johtavasta malmilöydöksestä. Tänä kesänä se ilmaisi julkilausumassaan suhtautuvansa kaivostoimintaan alueella kielteisesti.

“Kunta ryhtyy innostamaan malminetsintää Sulkavalla. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että malmien ja teollisuusmineraalien etsinnän tehostamiseksi ryhdyttäisiin alan harrastajille maksamaan löytöpalkkioita.”

Näin raportoi Sulkava-lehti 16.1.1986 kunnanhallituksen lupailemista jopa 30 000 markan löytöpalkkioista. Kunnan asenne on sittemmin muuttunut kielteiseksi kaivostoimintaa kohtaan. Miten muutos on tapahtunut?

Ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta pitää yhtenä mahdollisena syynä arvojen ja elinkeinojen suurta muutosta.

– 80-luvun kunnalliset päättäjät olivat varmaan vahvasti kiinni luonnonvarateollisuuden kehittämisessä alueiden talouden ja työllisyyden lähteinä samalla, kun ympäristöarvot eivät olleet kovin merkittävästi arvostettuja, tai niihin liittyviä tarpeita ei ymmärretty.

Kaivostoimintaa pidettiin silloin yhtä haluttuna luonnonvarojen käytön muotona kuin muitakin elinkeinoja.

– Outokummun kaivos oli toki aiheuttanut aikamoiset vesien ja ympäristön pilaantumiset, mutta siitä ei puhuttu paljon julkisuudessa. Pääosin puhuttiin isosta vaurautta ja työtä tuovasta kaivoksesta. Ympäristöarvoista puhuminen kuului pieneen vähemmistöön jääville ympäristöaktivisteille ja vaihtoehtoihmisille.

Sairinen muistuttaa, että metsäteollisuuden pilaamat vesistöt olivat vielä 80-luvulla arkipäivää kaikilla sellutehdaspaikkakunnilla. Huomio oli kiinnittynyt enemmän niihin kuin kaivosyhtiöiden toimintaan. Sellutehtaat kohtasivat kritiikin kehittämällä uudenlaisia menetelmiä.

– Sellutehtaat ovat 1980-luvulta lähtien onnistuneet puhdistamaan päästönsä ja prosessinsa, ja samalla päästönormit ovat tiukentuneet.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 36/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset

Lohikosken kirkon pihalle istutettiin juhlapihlaja eleenä ilmastonmuutosta vastaan

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 2.9.2020

Eläkeliiton Lohilahden yhdistys osallistui Eläkeliiton puiden istutushaasteeseen. Yhdistys istutti yhdessä seurakunnan ja kunnan edustajien sekä Lohilahden koululaisten kanssa ruotsinpihlajan Lohikosken kirkon pihaan.

– Puiden istutuksella haluamme kertoa, että myös eläkeläiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Halusimme tehdä symbolisena eleenä teon, joka torjuu ilmastonmuutosta, kertoi Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen varapuheenjohtaja Kalevi Hentunen.

Hentunen totesi Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikosen huomauttaneen, että nykyisistä eläkeläisistä useimmat ovat eläneet aikaa, jolloin oltiin hiilineutraalissa tilanteessa.

– Olemmeko syyllistyneet pahaan virheeseen, kun olemme rakentaneet sellaista yhteiskuntaa, että tilanne on nyt toinen?

– Asialle voidaan tehdä ja on tehty paljon. Pienenä tekona halusimme lähteä mukaan kampanjaan. Raimo Ikosen mukaan pienetkin teot ilmastonmuutoksen estämiseksi ovat merkittäviä, jos niitä on paljon, Hentunen totesi.

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 36/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Uutiset/Vapaa-aika

Sulkavan kesä yllätti vilkkaudellaan – “Kun hallitus näytti vihreää valoa matkustamiselle, sehän ryöpsähti ihan kokonaan”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 26.8.2020

Kesällä on riittänyt kuhinaa kylän raitilla. Kysyimme yrittäjiltä, miltä meno on näyttänyt heidän näkökulmastaan.

Art Deco Restaurant and Hotellin Kati Asikaisen mukaan asiakkaita on riittänyt.

– Kesähän alkoi meillä silloin 1.6, ja koronan ehdoilla mentiin. Mutta kun hallitus näytti vihreää valoa matkustamiselle, sehän ryöpsähti ihan kokonaan. Kesä on ollut tosi kiireinen, matkalaisia on ollut vesitse ja teitse ihan hirmuisen paljon liikkeellä.

Asiakkaita on ollut niin paljon, ettei kaikkiin pitopalvelupyyntöihin pystytty vastaamaan. Hotelliyöpymisiäkin on ollut, tosin ei tungokseksi asti.

– Ihan mukavasti on ollut yöpyjiä. Ja laiturit ovat olleet täynnä monta kertaa.

Ravintolassa on käynyt sen verran asiakkaita, että sen toiminta on päätetty pitää ympärivuotisena.

– Aluksi aioimme olla auki elokuun loppuun saakka, mutta nyt päätimme laajentaa. Ravintola tulee olemaan auki joka ikinen päivä, ja lounasta tarjoillaan myös viikonloppuisin. Majoitus, pitopalvelu ja catering jatkuvat myös.

– Asiakkaat ovat ottaneet riemumielin vastaan sen tiedon, että jatkamme palvelua.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 35/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Kulttuuri/Uutiset/Vapaa-aika

Sulkavaiset kutsuu lauantaina torille – “Toivon, että sulkavalaiset kokisivat tämän piristäväksi tapahtumaksi poikkeusolojen jälkeen”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 26.8.2020

Toista kertaa järjestettävä Sulkavaiset-tapahtuma kerää ihmiset torille lauantaina. Kunnan puolesta tapahtuman järjestelyjä hoitanut Hanna-Mari Kaartinen odottaa jo innolla viikonloppua, vaikka tapahtuma onkin ollut koronan takia vaakalaudalla. Suunnittelu aloitettiin jo helmikuussa, mutta päätös tapahtuman järjestämisestä uskallettiin tehdä vasta kesäkuun lopulla.

– Tänä vuonna teimme tapahtuman hieman eri konseptilla, eikä tapahtumia ole hajautettu niin paljon ympäri kylää. Nyt ihmisten on helppo osallistua kaikkeen, kun pääpaino on torin ympäristössä.

Tapahtumaa Kaartinen kuvaa hyvän mielen tapahtumaksi, jonka monipuolinen ohjelma koostuu eri toimijoiden yhteistyöstä.

– Ideana on se, että päivä koostuu eri tahojen järjestämistä tapahtumista. Aamu alkaa yhdeksältä yrittäjien perinteisillä markkinoilla. Hiltusen Mari viihdyttää kansaa harmonikkamusiikilla.

Päivää juontaa torilla kunnan puolesta Saara Vauhkonen, joka kertoo ei tapahtumista ja muistuttaa koronahygieniasta. Torilta löytyy myös Yhdessä Itä-Savossa hankkeen pystyttämä teltta, jossa eri yhdistykset pääsevät esittelemään toimintaansa. Lisäksi Tykkipursiyhdistys esittäytyy ja kertoo Saimaan järvitykistöstä ja Suvorov-hankkeesta. Tykkipursiyhdistyksen esitys siirtyy Alinanniemeen, jossa tykki laukaistaan kello 12.30.

– Siellä esitellään, miten 1700-luvun tykkiryhmä toimii.

Kaiken kaikkiaan Kaartinen odottaa hauskaa päivää, jossa ihmiset pääsisivät nauttimaan yhdessäolosta, silti muistaen koronaturvallisuuden ja hygieniasäännöt.

– Meillä on jo valmiiksi hyvä meininki päällä. Markkinatouhussa on aina oma kiva henkensä. Luotan siihen, että tulee aurinkoinen syksyinen päivä ja toivon, että sulkavalaiset kokisivat tämän piristäväksi tapahtumaksi poikkeusolojen jälkeen.

Teksti: Hanna Partanen

Kuva: Arkistokuva

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 35/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Urheilu/Uutiset/Vapaa-aika

Sulkavalla pelataan taas pesäpalloa, joukkueen tavoitteena maakuntasarja – “Tarkoituksena on toki luoda sellainen joukkue, jolla pääsisi taistelemaan voitosta”

julkaissut Sulkavalehden Toimitus aiheena 26.8.2020

Viime viikon maanantaina Sulkavan urheilukentällä heiluivat pesäpallomailat. Uusi joukkue oli saatu monen vuoden jälkeen kokoon, ja tunnelma oli innostunut.

– Viimeksi vuosina 2006 tai 2007 on ollut edustusjoukkue Sulkavalta. Sen jälkeen on ollut pesäpallokouluja ja muuta pienimuotoisempaa toimintaa, mutta suuremmassa mittakaavassa ei ole ollut, kertoo joukkueessa mukana oleva Kalle Varonen.

Toiminnan uudelleen käynnistämisestä oli keskusteltu vanhojen pelaajien kesken jo useamman vuoden ajan. Lopulta saatiin sopiva porukka kasaan.

– On tullut innostusta sen verran, että nyt on jo toistakymmentä pelaajaa sitoutunut mukaan. Ikähaitariltaan pelaajat ovat enimmäkseen 30–40-vuotiaita.

Mukana on jo junioreina sarjoissa pelanneita sekä enemmän harrastemielessä pelanneita. Osa on sulkavalaisia ja osa lähikunnista, Rantasalmi parhaiten edustettuna. Peleihin vaaditaan minimissään yhdeksän pelaajaa.

– Mutta harjoitusrinkiin olisi hyvä saada vähintään se 15 henkeä, ja lisäksi pelinjohtaja. Silloin ei haittaa, jos joku ei pääse mukaan tai tulee loukkaantumisia.

Tavoitteena on päästä pelaamaan maakuntasarjassa ensi vuonna.

– Pelejähän on vähän toistakymmentä siinä sarjassa. Pohjalta lähdetään, ja ensimmäinen tavoite on saada joukkue kasaan. Tarkoituksena on toki luoda sellainen joukkue, jolla pääsisi taistelemaan voitosta.

Vaikka minimiporukka on kasassa, mahtuu mukaan vielä uusia.

– Mieluiten sellaisia, joilla on jo pesäpallotaustaa. Ihan nollapisteestä lähteminen voi olla haastavaa.

Mukaan kaivataan myös toimitsijoita.

– Pelaajien lisäksi tarvitaan ihan yhtä arvokasta porukkaa ympärille. Tarvitaan tuomarikortillisia tuomareita ja toimitsijoita, kirjureita ja tulostaulun pitäjiä kotipeleihin. Jos on vain kiinnostusta ja motivaatiota, löytyy kaikenlaista hommaa. Tuomarikoulutuskin järjestyy, jos jotakuta sellainen kiinnostaa.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen

Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 35/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!

Kategoria: Uutiset