– Tämänkertaisista Suursouduista jäi päällimmäiseksi positiivinen fiilis. Ennen kaikkea siksi, että soutajamäärä kohosi yli kahteen tuhanteen. Mikä on merkittävä parannus taas viime vuoteen verrattuna, kertoo Sulkava-seuran puheenjohtaja Matti Makkonen.
– Soutujen järjestelyt sujuivat hyvin, palaute mitä minulle on tullut, on ollut lähes kaikki positiivista, hän sanoo.
Avoimen sarjan kirkkoveneitä lipuu maaliin tyynellä vedenpinnalla Onnenkerjäläisten Viimeinen tukkilainen -valssin tahtiin. Tuuletukset ovat urakan mittaisia.
Ensiapupaikalla kaksi ensimmäistä päivää ovat sujuneet rauhallisesti, raportoivat Heidi Sallinen, Suvi Heinonen ja Jaana Lukkarinen.
– Ihan soutajille tavallisia vammoja, kuten hiertymiä ja rakkoja, sekä haavoja, jotka tulevat yleisön joukosta, lähinnä lapsille, selostaa Heinonen.
Myös nestehukka on yleinen, varsinkin helteillä. Nyt ilmojen haltijat suosivat soutajia.
– Viime vuoden helteillä parhaillaan yksitoista henkilöä oli tiputuksessa samaan aikaan, tähän mennessä tapauksia on ollut tasan yksi.
– Rauhallinen ja hyvä päivä tähän mennessä, kertoo hyväntuulinen kolmikko.
Teksti ja kuva: Ari Tiippana
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 28/2022.
Vaikka rahat joku aika sitten liikuntahallin remonttiin saatiinkin, niin lopulliset rakentamispäätökset ovat jäissä.
Tätä pattitilannetta kunnan päättäjät esittelivät tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle (kesk.) lauantaina.
Syynä on yllättävä, nopea ja suorastaan järkyttävän iso rakennuskustannusten nousu.
– Tämä vaatii meiltä vielä uuden poliittisen keskustelun asiasta kunnan sisällä ja päätökset sen pohjalta, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli.
Teksti ja kuva: Jukka Ahonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 28/2022.
Pihlajaveden kalastusalue yhdessä Metsähallituksen kanssa toteutti kalastuksenvalvonnan koulutuspäivän tiistaina 28.6.
Etelä-Savon kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härkösen mukaan koulutuspäivän ideana on ennen kaikkea totuttaa valvojia toimimaan erilaissa vesillä eteen tulevissa tilanteissa.
Myös koulutuspäivään osallistuneet valvojat olivat tyytyväisiä sen antiin. ’Oli hyvä nähdä käytännössä millaista valvontatyö on, ja saada harjoitusta’, koska joku saattoi olla ensikertalainenkin, kommentoitiin.
Teksti ja kuva: Jukka Ahonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 27/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Sulkava-seuran puheenjohtaja Matti Makkonen kertoo että 7.-10.7. oleviin Sulkavan Suursoutuihin on tähän mennessä noin 2 000 ilmoittautunutta.
Tänä kesänä lähtölaukaus kuullaan taatusti – ainakin perjantaina, sillä se ammutaan tykkipursiseuran mörssärillä. – Tämä tiedoksi myös Hakovirran lähialueen asukkaille, muistuttaa Sulkava-seuran hallituksen sihteeri Outi Piik.
Kun tykillä ammutaan, niin se on ns. ’oma patteri’. Tämä on ensimmäinen kerta, kun soutajat lähetetään matkaan näin järeän aseen saattelemana. Muissa kuin perjantain lähdöissä lähetys tapahtuu toki kuitenkin edelleen perinteisesti Rallin Maurin haulikon paukauksella.
Uutta tänä kesänä ovat myös retkisoudun taukopaikassa Varvirannassa järjestettävät pubivisa-tyyppiset tietokilpailut. Torstaina retkisoutajien trivia-osaamista testataan kello 18.30 alkaen. Toinen erä on vuorossa lauantaina.
– Talkoolaisia on perinteiseen tapaan hyvin, mutta aina lisää käsipareja mahtuu mukaan, sanoo Matti Makkonen.
Teksti: Jukka Ahonen Kuva: Sulkava-lehden arkisto
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 27/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Tiede- ja kulttuuriministeri, Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen soutaa Sulkavan Suursouduissa Keskustan Itä-Savon piirin satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Honkonen vastaa puhelimeen Säätytalolla juhannusaatonaattona, jossa tapasi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallitusten puheenjohtajia.
− Taustaa. Olin Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä ja istuin Itä-Savon piirin iloisten naisten pöytään. He kysyivät, että lähdenkö mukaan soutamaan ja hyvillä mielin suostuin. Myöhemmin sain kuulla, että soutumatka on 60 kilometriä, mutta luvattu mikä luvattu, kertoo Honkonen myhäillen.
Kuva: Ukko Juntunen
Teksti: Minna-Liisa Riestola
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 26/2022.
Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) on myöntänyt Sulkavan kunnan liikuntahallin peruskorjaukselle 750 000 euron avustuksen.
Liikuntahallin peruskorjauksen hankinta-asiaa käsitellään kunnanhallituksessa keskiviikkona 29.6. 2022.
Arkistokuva
Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna eli 30.-31.7. Sulkavan Partalansaarella järjestetään 24 tunnin rogaining-suunnistuksen Suomenmestaruuskilpailut. Kilpailun pääsarjan lisäksi Partalansaarella on mahdollista osallistua 8 tunnin, 4 tunnin ja 2 tunnin sarjoihin juosten ja maastopyörällä.
Kilpailukeskuksena kilpailuissa toimii Kaartilankosken Kylätalo. Järjestäjänä kilpailussa toimii rogaining-suunnistukseen ja seikkailu-urheiluun erikoistunut Northern Adventure Team. Kilpailun aikana Partalansaarella tulee olemaan ratamestareiden suunnitelmien mukaan noin 85 rastia. Voittajien kulkema matka 24 tunnin kilpailussa tulee olemaan noin 130 kilometriä.
Harrastelijasarjoissa kilpailijat liikkuvat kilpailussa huomattavasti lyhyemmän matkan ja lähempänä ns kilpailukeskusta, jossa tarjoilemme kilpailijoille koko kilpailun ajan mm. täydennysenergiaa.
Kuva Harri Hollo
Kauko ja Anna-Liisa Miettisen souturahasto on perustettu vuonna 2011 tukemaan soutajia ja Suursoututapahtuman kehittämistä. Kesän 2022 Suursouduissa souturahasto yhdessä Sulkava-seuran kanssa tukee uusia osallistujia jatkamaan soutuharrastusta.
Siispä 60 tai 70 km ensimmäistä kertaa soutavista joka kymmenes saa ilmaisen soutukerran kesän 2023 Suursoutuihin.
Souturahasto haluaa innostaa nuoria mukaan soutamaan. Siksi se on perustamisestaan lähtien tukenut alle 23-vuotiaiden soutajien osallistumista. Tänä kesänä he pääsevät osallistumaan ilmaiseksi mihin sarjaan tahansa. Tarkemmat ohjeet löytyvät Suursoutujen nettisivulta kohdasta Esittely.
Lisäksi rahastolla on kiertopalkinto nuorelle yksinsoudun voittajalle. Rahasto myös lahjoittaa arvontapalkintoja sekä kilpa- että retkisoutajille ja talkoolaisille kuten aiempina vuosinakin.
Tänä kesänä souturahasto kerää Suursoutujen ajan ideoita tapahtuman kehittämiseksi ja uusien soutajien innostamiseksi mukaan. Ideoijien kesken arvotaan tuntuva palkinto.
Teksti ja kuva: Kaisa Miettinen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-kesälehden numerosta 22/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Ari Kankkunen starttasi ensimmäisten joukossa Sulkavan iltarasteille torstaina. Suunnistuskauden avaus tämä oli hänellekin.
– Eihän näitä vielä seudulla ole juuri ollutkaan lukuun ottamatta Savonlinnan kaupunkisprinttejä.
Ari Kankkunen kertoo käyvänsä iltarasteilla akselilla Punkaharju, Rantasalmi, Kerimäki.
Teksti ja kuva: Jukka Ahonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 21/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
-Oli helppoa suostua Suursoutujen suojelijaksi. Kaikki lihasvoimalla tapahtuva liikunta vesillä herättää minussa kunnioitusta ja arvostusta, sanoo Ylen toimittaja Mikko Peltsi Peltola.
Peltsi tunnetaan televisio-ohjelmista, missä hän liikkuu luonnossa omin lihasvoimin: Erätulilla ja Peltsin Lappi ovat niistä tunnetuimmat.
Peltsi antaa puhelinhaastattelun autossa. Hän on tulossa Ilomantsista majavajahdista ja menossa ennen vappua Kebnekaiselle kahden viikon tunturivaellukselle.
Teksti: Minna-Liisa Riestola
Kuva. Joni Luomanen/YLE
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 18/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Esitteet lähtivät painoon tällä viikolla. Yhteistyökumppanit on sovittu jo viime syksynä. Mitalit on tilattu. Seuraavaksi tilataan talkoopaidat noin 450 talkoolaiselle.
Tänä vuonna Sulkavalla soudetaan 54. kerran. Toiveissa olisi 2500 – 3000 soutajaa.
Vuonna 1968 ensimmäiseen soutukilpailuun Partalansaaren ympäri osallistui 38 venettä. Kauko V. Miettisen hurjasta ideasta on soudettu pitkälle.
Ennätysvuosi oli 2003, silloin soutajia oli 10 334. Jos miettii, että kunnassa oli silloin noin 3000 asukasta, niin soutajia oli monin verroin enemmän kuin kunnassa oli asukkaita.
Missä ne kaikki mahtuivat nukkumaan? Siihen aikaan oli soutajille vuokralla toistasataa omakotitaloa ja kesämökkiä.
Viime vuosi 2021 oli erilainen vuosi, 1600 soutajaa, kun koronavuoden 2020 jälkeen päästiin taas soutamaan.
Teksti ja kuva: Minna-Liisa Riestola
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 14-15/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Opettajatar Iida Vallaskankaan idea ja huomio naisvoimistelun tarpeellisuudesta Sulkavalla on kantanut kohta kahdeksan vuosikymmenen ajan. Tarvetta ja toimintaa on edelleen.
Sulkavan Naisvoimistelijat ry:n perustava kokous pidettiin tammikuun 16. päivä 1945. Yhdistyksen tarkoituksena oli virittää paikkakunnalla harrastusta monipuoliseen liikuntakasvatukseen. Toiminta on jatkunut katkeamattomana ja aina ajan hengessä uudistuvana.
Ohjelmallisten iltamien ja esiintymisten aikaa oli 1950-luku. Vuosikymmenten saatossa on kokeiltu yhtä sun toista – aerobicia, jambicia, mixtreenia ja kuntonyrkkelyä. Osa on jäänyt elämään, osa vaihtunut uusiin lajeihin. 2000-luku oli tanssin aikaa ja silloin opittiin niin kantritanssin kuin bailatinonkin kuviot.
Teksti: Pirjo Valkasmaa
Kuva. arkistokuva
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 13/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
– Huh hah huli, turpaan tuli! kajahti Kati Hämäläisen, Taina Huiskosen ja Kukka-Maaria Kärjen suusta Lohilahden koulun jääkentällä lauantai-iltapäivänä.
Kolmikon muodostama Sulkavan kunnan If.avaklus*-joukkue sijoittui kolmanneksi Lohilahden talviremmakan yhteydessä pidetyssä leikkimielisessä kurlinkiturnauksessa, jossa heidän lisäkseen toisistaan mittaa ottivat Lohilahden kyläyhdistyksen joukkue (Hannu Immonen, Satu Immonen ja Jaana Martikainen) ja Lohilahden entisten nuorten joukkue (Merja Leinonen, Jorma Immonen ja Olli-Pekka Hartikainen).
Tapahtumaa järjestellyt kylän entinen nuori Sari Leinonen totesikin, ettei ihana kevätkeli ollut kurlinkiturnaukselle paras mahdollinen.
– Se oli sohjokurlinkia! Leinonen nauroi.
Kurlinkiturnauksen lisäksi remmakassa päästiin heittämään tikkaa, ratkomaan arvoituksia, ratsastamaan ponilla, tutustumaan Lohikosken VPK:n toimintaan ja nauttimaan höyryävistä nuotiomakkaroista.
Päivätapahtuma huipentui leikkimieliseen kylämestarin palkitsemiseen. Palkinnon saajaksi entiset nuoret valitsivat Jeri Hämäläisen, joka huolehtii muun muassa talvisin kylän latujen kunnosta.
Talviremmakka jatkui iltatapahtuman merkeissä Kahvila-Ravintola Majakassa. Siellä Trio Niskalaukauksen kevennetty versio Timo Rautiainen, Seppo Pohjolainen ja Nils Ursin tarjoilivat ennenkuulemattoman musiikkikattauksen.
Lisäksi illan kruunasi Juho Hämäläisen toteuttama ja kunnan kustantama ilotulitus.
Teksti ja kuva: Tea Ikonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 12/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Talvisota päättyi 13.3.1940. Ukrainassa käydään sotaa. Lohilahdella hiihdettiin sunnuntaina sankarihiihtolaturetki.
Talvisodan päättymisestä tuli sunnuntaina täyteen 82 vuotta. Tapahtuman vuosipäivänä on monilla paikkakunnilla hiihdetty Sankarihiihtotapahtumia talvisodan sankareiden ja kotirintamaveteraanien kunniaksi.
Sulkavan Urheilijat -41 halusi muistaa tuota päivää ja Ukrainan kärsivää kansaa yhteisellä hiihtolaturetkellä.
Lohikosken Myllyn laavulla oli tarjolla nuotiomakkaraa, kahvia ja mehua. Taukopaikka sijaitsi Lohilahden monipuolisen latuverkon puolivälissä. Paikalle pääsi myös kävellen.
Teija Arokivi ja Juha Saunisto tulivat hiihtämään Savonlinnasta.
– Hiihtämään tultiin ja sukua tapaamaan. Vaimo on täältä Lohilahdelta kotoisin. Tulimme tietysti myös tämän tapahtuman vuoksi, kertoi Juha Saunisto.– Seuran johtokunnassa asiaa pohdittiin ja todettiin, että voisimme tämän toteuttaa, kun kylällä on hienot ladut ja tulipaikat valmiina. Pakarisen Ilpo on tästä myös puhunut, kun hänen kotipaikkakunnallaan Enonkoskella on hänen nuoruudessaan sankarihiihtoja järjestetty, kertoi Esa Repo tapahtuman taustoista.
Tapahtuman sponsoriksi saatiin Lohikosken Mylly-yhtiö.
– Sekin sattui hyvin, kun myllyrakennus täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja niiltä tiimoin on tarkoitus tapahtumia järjestää. Tämä sopi siihen oikein hyvin.
}Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 11/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Vuodenvaihteessa yksi, jos toinen tekee päätöksen terveellisemmästä elämästä. Innostus hiipuu monilta alkuvauhdin jälkeen. Miia Juuti muistaa tarkalleen päivän, kun hän teki päätöksen elämänmuutoksesta. Se oli 8.10.2019. Päätös on pitänyt.
Miia Juuti on kamppaillut painonsa kanssa liki koko elämänsä ajan. Kohonnut verensokeri ja huoli terveydestä saivat aikaan päätöksen uudesta elämästä. Juuti on nyt pudottanut painoa peräti 50 kiloa, ja liikunta on elämän kantava voima.
Kaksi ja puoli vuotta on nyt kulunut päivittäin liikkuen.
– Kipinä tuli, kun kävin työterveystarkastuksessa, joka tehdään kolmen vuoden välein. Verensokerini oli koholla ja päätin, että nyt alkaa uusi elämä. Päivämäärä oli 8.10.2019 eli syksyllä tulee kolme vuotta päätöksestä. Terveys herätti toimintaan, kertoo Juuti herätyksen hetkistä.
Projekti alkoi työterveyshoitajan kontrollissa, jossa Juuti kävi alkuun mittauttamassa painoaan.
– Nyt jaksan paljon paremmin, jaksan tehdä töitä ja olen elämäni kunnossa. Itsetunto kohosi paljon ja voin kaikin puolin hyvin. Oli minun pelastukseni, että kävin tarkastuksessa ja kohonneet sokeriarvot huomattiin.
Myös vaatekaappi on mennyt uusiksi kokonaan, kertoo elämänmuutoksee
}}Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 06/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Talven ensimmäiset lasten hiihtokisat sivakoitiin pienessä pakkassäässä viime torstaina. Kisa oli toki avoin kaikille vauvasta vaariin.
Visa Nousiainen, 2,5, oli tullut kisaamaan Kerimäen Anttolasta asti. Sulkavalla asuva mummo Mervi Lintunen välitti tiedon tapahtumasta tyttären perheelle.
Äidin Susanna Lintusen mukaan poika on ollut suksilla jo puolitoistavuotiaasta, ja se kyllä näkyi pienen miehen menossa. Visa ehti lasketella ennen lähtölaukausta jo puolenkymmentä kertaa kilpaladun läpi, eikä osoittanut väsymisen merkkejä.
– Kesällä Visa ajoi potkupyörällä ja tasapaino kehittyi hyvin siinä. Hiihtämässä käydään koko ajan ja Angry Bird -sukset ovat kovin mieluisat, nauroi Susanna Lintunen.
Sukurasitustakin voi Visalla olla. Äiti Susanna on ollut kilpahiihtäjä ja koko perhe on urheilullinen.
Toisena pienimpien sarjassa kisanneella Oliver Skogsterillakin, 3, oli myös jo viitisen hiihtokilometriä tältä talvelta plakkarissa.
Sulkavan Urheilijat -41:n hiihtojaoston puheenjohtaja Henna Pylkkänen totesi, että korona ei ole hiihtoharrastukseen pahemmin purrut. Sekä kisoja että hiihtokouluja on järjestetty.
}Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 05/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Muutamatkin sukset on Esa Repo tullut vuosien ja vuosikymmenten aikana kunnostaneeksi. Omalle perheelle ja muillekin. Nyt hän tarjoaa ammattimaista suksihuoltoa kaikenlaisille hiihtäjille.
Paras aika harrastaa hiihtoa on nyt käsillä. Lunta on maastossa runsaasti, ja latuverkosto alkaa olla kunnossa.
Toimivat sukset on yksi hiihtonautinnon edellytyksistä. Sukset tarvitsevat voitelun lisäksi myös muutakin huoltoa. Eikä se karvasuksikaan ihan ilman huoltoa loputtomiin toimi.
Esa Revolle on vuosikymmenten aikana kertynyt melkoinen määrä osaamista suksien huollossa. Mies on toki hiihtänyt ja hiihtää itsekin, kilpaakin nuorempana sekä valmentanut kolmea tytärtään kilpaladuilla ja heidän suksiaan huoltanut.
Esa Revolla on kokemuksen lisäksi alan vankka koulutus.
– Koulut on käyty ihan tyttöjen ja oman kiinnostuksen takia. Suomessa on minusta alan parhaita koulutusjärjestelmiä, sanoo Suomen Hiihtoliiton korkeimman eli II huoltajankoulutuksen käynyt Repo.
Kilpasuksen huolto onkin sitten tykkänään eri asia kuin kuntoilijoiden välinehuolto.
Karvasukset ovat vallanneet hiihtoladut viime vuosina.
– Taitaa olla peräti 90 prosenttia perinteisen suksimyynnistä tällä hetkellä karvasuksia. Se on hyvä valinta kuntoilijalle.
}}Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 02/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Talviliikuntapaikkojen kunnostus aloitettiin Sulkavalla jo marraskuun puolella. Lumi ja pakkaset ovat mahdollistaneet niin latujen kuin luistelukenttienkin avaamisen ja kunnossapidon koko kunnassa.
Joni Pylkkänen, 9, pääsi torstaina aamupäivällä ensimmäisenä juuri puhdistetulle ja jäädytetylle jääkiekkokaukalon jäälle.
– Tykkään luistella ja pelailla kavereitten kanssa, kertoi Joni.
– Jääkiekkokaukalo avattiin 2.12. ja kirjaston kenttä 4.12. Tänä vuonna jäädytys lähti hyvin käyntiin, kun ensin saatiin lunta, jolla voitiin tasoittaa kenttiä. Lumi kolattiin kuoppakohtiin, kasteltiin ja tampattiin, näin päästiin nopeammin jäädyttämään, kertoo liikuntapaikkojen hoitaja Seppo Jortikka, joka vastaa kenttien kunnosta.
Lohilahden liikuntapaikoista huolehtii Jeri Hämäläinen. Hän sai viime talvena käyttöönsä kunnan entisen latukoneen ja on tyytyväinen laduntekijä.
– Olen oikein tyytyväinen, kun sitä oppii nyt käyttämään. JSP:n kanssa minulla on sopimus latujen hoidosta ja systeemi on toiminut hyvin. Ensimmäiset ladut syntyivät jo marraskuun puolella.
– Täällä ladut ovat pääosin tiepohjilla, joten sinne saa ladut heti, kun lunta tulee. Tällä hetkellä latuverkostoa meillä on noin 15 kilometriä.
Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 01/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
– Valmentaminen on auttamista, jossa hevosen juokseminen tehdään mahdollisimman helpoksi, kertoo Miia Varonen.
Hevosiin hän on perehtynyt sekä koulutuksen että työn kautta. Hän on suorittanut Lahdessa koulutuskeskus Salpauksessa hevoshierojan ja ravivalmentajan tutkinnot.
Kalle ja Miia Varosen omassa tallissa on tällä hetkellä kolme suomenhevosta ja shetlanninponi.
– Hevosta hoitaessa pitää ensin oppia tuntemaan se. Pitää osata lukea sen käytöstä ja tunnistaa, millainen luonne sillä on ja lähestyä hevosta sen omilla ehdoilla, sanoo Miia.
Villipiikki on alkanut tänä vuonna menestyä raveissa. Se on voittanut kahdesti ja saavuttanut kerran sekä kakkos- että kolmossijat.
– Villipiikillä on tapahtunut myöhäisherääminen. Sitä on valmennettu kaksivuotiaasta asti.
Pariskunta kertoo, että yleensä lämminveristen ravihevosten ura alkaa noin kolmen vuoden iässä. Suomenhevosten kohdalla muutama vuosi lisää ei ole pahitteeksi.
– Suomenhevosen keho kehittyy hitaasti, esimerkiksi luusto kasvaa ja kehittyy jopa kuuden vuoden ikään asti, joten kilpailu-uran käynnistämisellä liian aikaisin ei ole sen vuoksi kiire.
Teksti ja kuva: Sofia Flygare
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 46/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!