Kaipolan paviljongissa on tanssittu 1930-luvulta saakka. Paviljongin tanssitapahtumiin saapuu väkeä sekä läheltä että kaukaa.
Kaipolan paviljongin tanssilattialla saatiin kesäkausi hienosti päätökseen Karelia Beat -orkesterin soiton tahtiin. Elotanssit vetivät paikalle yli 120 tanssiliikunnan iloa halajavaa henkilöä. Oman kylän väen lisäksi tansseihin oli saapunut väkeä myös kauempaan kuten Savonlinnasta ja Jyväskylästä.
– Akustiikka pelaa täällä Kaipolan paviljongissa hyvin. Perinteiset hirsirakennukset ovat parhaita äänentoiston kannalta, kertoi yhtyeen laulaja-hanuristi Jari Hulkkonen.
Tauon jälkeen Hopeinen kuu -tangon ensi tahdit vetivät lavan täyteen innokkaita tanssipareja. Väkeä oli juuri sopivasti tanssitilaan nähden. Kahvion seinällä paviljongin historiaa esittelevässä infossa kerrotaan lavalla olleen 1970-luvulla yli 1000 kävijää samana iltana. Tuolloin esiintyjänä oli Tapani Kansa. Infossa on monenlaista muutakin mielenkiintoista tietoa paviljongin menneisyydestä. Lava otettiin käyttöön 1939, mutta sotavuosien aikana paviljongissa ei tanssittu. Tanssilava sai alkuaikoina myös kritiikkiä, sillä jotkut pitivät sitä paheellisena synninpesänä.
Jiven, fuskun, buggin ja twistin soidessa keskilattiaa mahtui hyvin koristelemaan erilaisilla kuvioilla, ja reunoille jää tilaa niille, jotka halusivat edetä perinteisimmillä askelilla. Reippaan menon lomassa soitettu hidas valssi viritti rauhallisempaan tunnelmaan. Jenkkaa mentiin sekä hyppy- että kävelyjenkkana.
Paikalla ollut nuorisokin kiinnostui tanssikuvioiden seuraamisesta: kännykät sujahtivat illan edetessä taskuihin.
Katso koko juttu viikon 35 Sulkava-lehdestä!
