Soutumuseo on säännöllisin väliajoin noussut Sulkavalla keskusteluun. Olisiko soutupitäjässä hyvä olla nähtävyys, jossa esitellään suursoutujen ja soutuveneiden historiaa? Kysyimme Sulkavan visionääreiltä, miten asia on!
Heikki Joskitt on veneentekijä ja veteraanisoutaja, joka toimii aktiivisesti SU-41:n soutujaostossa. Hänellä on selkeä vastaus ongelmaan.
– Kyllä ehdottomasti soutupitäjässä pitäisi olla soutumuseo. Joskus kunnanjohtaja Sami Sulkon kanssa kävimme aiheesta keskustelua, ja hän oli siitä innoissaan.
Joskitt kertoo, että silloin soutumuseota mietittiin soutustadionin ja Marimekon myymälärakennuksen väliin, jonne olisi voinut rakentaa tarkoitusta varten uuden rakennuksen.
– Rakennuksen alakerrassa voisi olla esimerkiksi venehallitilat, jonne mahtuisi SU -41:n veneet sekä myös pari kirkkojoukkueen vetävää saunaa. Niitä voisi hyödyntää soutujen aikaan ja muutenkin. Talvella siellä voisi tarjota avantouintimahdollisuutta.
Rakennuksen yläkertaan Joskitt visioi Marimekolle isompaa tehtaanmyymälää, soutumuseota ja kahviota.
– Joskus Marimekon tehtaanmyymälä veti bussilasteittain porukkaa. Silloin kahvio voisi toimia ukkoparkkina.
Hanke kuitenkin meni jäihin, kun huomattiin, että soutustadionin viereiselle tontille ei voitu rakentaa mitään, koska siellä risteili viemärilinjoja. Silti Joskitt uskoo edelleen, että soutumuseolle olisi tilausta.
– Soutustadionin takavarastossahan oli juhlasoutujen aikaan museo, jossa esiteltiin esimerkiksi soutupukeutumista ja muuta rekvisiittaa. Soutujen 50-vuotisjuhlassa oli vene, joka oli ensimmäisissä souduissa mukana, jolle tein jalustan ja pöytäkannen. Se toimi juhlassa kakkupöytänä. Nämä esineet ovat edelleen tallella, ja niitä voisi hyödyntää museossa.
Museorakennus voisi Joskittin mukaan olla jopa ympärivuotisessa käytössä, jos Sulkavalle kehitettäisiin vaikkapa talvisia luistelu- tai hiihtotapahtumia.
– Stadionrakennushan on iso, eikä se sovellu talviaikaiseen käyttöön. Museon tulisi kuitenkin sijaita stadionin läheisyydessä. Jos joskus tulevaisuudessa suursouduilla olisi taas ympärivuotinen työntekijä, voisi soututoimisto sijaita museon yhteydessä. Samoin jos stadionalueella olisi talviaikaista toimintaa luistelun tai hiihdon merkeissä, voisi monitoimimuseorakennus palvella myös tässä asiassa.
Suursoutujen entinen piäsoutaja Reino Eerikäinen muistelee, että soutumuseohanke on ollut useammankin kerran pöydällä.
– 80-luvulla mietittiin sitä, voisiko soutumuseon perustaa Rauhaniemen koulun pihalle. Sinne tehtiin jo pohjakin museorakennukselle soutumuseota varten. Sulkava-seura, soutujen järjestäjät ja kunta olivat silloin mukana.
Museomestarina Espoon modernin taiteen museossa EMMA:ssa aiemmin työskennelleen Jouni Harjun mielestä Sulkavalle kaivattaisiin ehdottomasti lisää museoita.
– Kyllähän museoalan ammattilaisena olisi hyvä, jos museo olisi joka paikassa. Sulkavan identiteettiin kuuluu kuitenkin soutaminen, joten mikäpä ettei.
Harjun mukaan museoon voisi löytyä rahoitusta esimerkiksi säätiöistä, kulttuuriministeröistä ja kunnasta.
– Moni voi kulkea ohi, jos on kympin pääsymaksu museoon.
Harju pohtii, voisiko hankkeeseen saada myös esimerkiksi Leader-rahaa.
– Kävijätutkimus voisi olla hyvä tehdä siihen alkuun, jotta kannattavuutta voisi laskea.
Museo ei Harjun mielestä kilpailisi Savonlinnan Riihisaaren maakuntamuseon kanssa, vaikka sielläkin esitellään vesillä liikkumisen historiaa Saimaalla.
– Museot eivät oikeastaan koskaan kilpaile keskenään. Ihmiset eivät mieti, menevätkö Ateneumiin vai Kiasmaan, vaan taidemuseoiden suurkuluttajat käyvät kummassakin tasaisesti. Ihmiset kertovat käyneensä ensin Lustossa ja sitten tulleensa Riihisaaren museoon. Ei siinä toisten varpaille astuta.
Harjun mukaan reissu soutumuseoon sopisi hyvin esimerkiksi kesälomamatkan yhteyteen.
– Ja huvittavinta on, etteivät ihmiset yleensä tunne oman paikkakuntansa nähtävyyksiä, ennen kuin niitä aletaan näyttää vieraille. En minäkään ole ikinä käynyt Sulkavan Marimekon myymälässä muutoin kuin silloin, jos kylään tulleet sukulaiset ovat ehdottaneet sinne menoa.
Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää pitää ajatusta soutumuseosta kiinnostavana.
– Sulkavan suursoudut on yli 50 vuotta vanha tapahtuma. Se on syntynyt vesistöjen äärelle, ja tietysti soutuhistoriaa on ollut jo ennen suursoutuja. Soutu liikkumismuotona ulottuu jo sen verran pitkälle historiaan, että mielestäni tällaisella teemamuseolla voisi olla paikkansa.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 21/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
