Kalastusrajoitukset saimaannorpan suojelemiseksi ovat laajenemassa uusille alueille. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksessa esitetään uudeksi asetusalueen pinta-alaksi 2 800 km2, mikä tarkoittaa 243 km2:n lisäystä nykyiseen asetusalueeseen.
Muilta osin kalastusrajoitusten sisältö asetusluonnoksessa säilyy pääosin ennallaan: verkkokalastuskielto on saimaannorpan poikasten keskeisillä liikkuma-alueilla voimassa jatkossakin vuosittain 15.4.–30.6., mutta kielto ei koske solmuväliltään alle 22 millimetrin muikkuverkkoja. Lisäksi saimaannorpalle kaikkein vaarallisimpien pyydyste käyttö kielletään kokonaan.
Uuden asetuksen on tarkoitus astua voimaan 15.4.2021. Kielto voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Esitetyt kalastusrajoitukset olisivat voimassa 14.4.2026 saakka.
Maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa Sulkavan kunta kannattaa verkkokalastusrajoitusajan säilymistä ennallaan sekä norpille vaarallisimpien pyydysten kieltämistä ympärivuotisesti sen keskeisillä pesimäalueilla.
Sen sijaan kalastusrajoitusalueiden laajentamiseen Sulkavan kunta suhtautuu kielteisesti, sillä asetusalueen laajentaminen tarkoittaisi lausunnon mukaan Sulkavan Pihlajavedellä viimeistenkin vielä vapaina olevien lahtivesien joutumista kalastusrajoitusten piiriin. Lausunnossa arvioidaan, etteivät ne olisi riski saimaannorpalle, sillä lausunnon mukaan lahtialueilla ei asetuskaudella 2016–2020 ole kuollut yhtään saimaannorppaa kalanpyydyksiin.
Sulkavan kunta on lausuntoaan valmistellessaan kuullut Pihlajaveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Harry Härköstä. Härkösen mielestä kalastuksen lisärajoittamiselle ja aluelaajennuksille ei ole tarvetta, sillä jo nykyiset suojelutoimet ovat purreet odotettua paremmin.
– Ympäristöministeriön vuonna 2012 perustaman saimaannorpan suojelutyöryhmän laatimassa suojelustrategiassa saimaannorppakannan välitavoitteeksi on asetettu 400 yksilöä vuoteen 2025 mennessä ja kannan keskimääräiseksi kasvutavoitteeksi 3–4 prosenttia vuodessa. Tämä 400 yksilön välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa, ja suojelustrategian kasvutavoite on ylitetty sen ollessa 5,6 prosenttia viimeisimmällä kalastusrajoituskaudella, toteaa Härkönen.
Härkösen mukaan nykyiset kalastusrajoitukset on pääosin hyväksytty vesialueiden omistajien keskuudessa, ja vähitellen on alkanut löytyä luottamusta siihen, että saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa toteutuu sosiaalinen kestävyys.
– Saimaannorpan suojelun onnistumisen perusedellytys on, että asenneilmapiiri suojelulle pysyy myönteisenä. Siksi ylilyöntejä ja suhteettomia kieltoja on syytä välttää ja pitää huolta suojelutoimien johdonmukaisuudesta ja paikallisesta hyväksyttävyydestä, jotta vesialueen omistajat ja Saimaan alueen kalastajat voivat jatkossakin sitoutua kalastusrajoituksiin ja osallistua niiden valvontaan, Härkönen toteaa.
Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela ei allekirjoita väitettä, etteivät lahdenpojat olisi riski norpille.
– Kuutit voivat kulkea Saimaan rantoja myöten. Niitä on kuollut verkkoihin yhtä lailla syvillä vesillä ja lahdenpohjukoissa. Ei kuutti ymmärrä, missä kalastusrajoitusalue alkaa tai loppuu, Koskela toteaa.
Hänenkin mielestään norpan suojelutoimet onnistuvat parhaiten, kun kaikki yhdessä hyväksyvät ne.
– Jos pakkorajoituksia ei hyväksytä, suojelu epäonnistuu. Joko suojelutoimia ei kunnioiteta tai sitten niitä totellaan hampaat irvessä, mutta ei haluta tehdä yhteistyötä. Kokonaisuutena se ei suojelua edistä, Koskela toteaa.
Koskela toteaa asetusluonnoksen olevan sisällöltään suurin piirtein sama kuin se, millä on menty viisi vuotta.
– Kokonaisuutena kalastusrajoitusalue on laajentunut. Se perustuu siihen, että kuutin syntymäpesän ympärille tarvitaan säteeltään viiden kilometrin pituinen suojavyöhyke, ja on tullut uusia syntymäpaikkoja.
Metsähallitus olisi toivonut heinäkuun sisällyttämistä verkkokalastuskieltoon.
– Norpan suojelun kannalta se olisi parempi, mutta toki se rajoittaisi osakaskuntien toimintaa.
Teksti: Tea Ikonen
Kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 10/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
