Tiittalan kartano heräsi henkiin talviunestaan ja aloitti uuden kauden blinipäivillä viime viikolla. Paljon uutta ja ihmeellistä on luvassa tälle vuodelle.
Valokuvassa kartanovastaava Iina Reponen uuden astiakaapin äärellä.
Lue koko juttu sekä monta muuta Sulkava-aiheista artikkelia lehden uusimmasta numerosta! Tilaa lehti täältä tai osta digiversio.
Itsenäisyyspäivänä juhlittiin Suomen itsenäisyyden lisäksi myös Sulkavan yrittäjien valitsemaa Vuoden Yrittäjää. Tänä vuonna arvonimen sai yrittäjä Timo Huttunen ja Tiittalan kartano.
Helsingissä kirjoilla oleva yrittäjä oli otettu saamastaan kunniasta.
– Kiitollisuus on päällimmäinen tunne. Minua kai pidetään tarpeeksi sulkavalaisena, vaikka vakituinen asuinpaikkani on muualla. Sulkavalaisethan ovat ottaneet meidät älyttömän hyvin vastaan. Ihmiset ovat varsinkin rantamakasiinin myötä tykästyneet Tiittalan toimintaan. Sinne on aina helppo mennä, ihmiset tulevat juttelemaan ja taputtelemaan Iinaa ja minua selkään.
Tiittalan kartanon Huttunen osti entisen puolisonsa Elina Lindellin kanssa 25 vuotta sitten.
– Erilaisia vaiheita ollaan käyty läpi. Iina Reponen palkattiin kartanovastaavaksi vuonna 2016. Nythän meillä on kolme ympärivuotista, huippuhyvää työntekijää, Iinan lisäksi keittiömestari Eetu Suojasalo ja pehtoori Mika Mutka.
25 vuotta on Huttusen mukaan kartanon monisatavuotista elinikää ajatellen lyhyt aika.
– Tässä on ajateltava pitkäjänteisesti. Haluamme tehdä kyläkuvalle hyvää, jotta ihmiset viihtyisivät täällä ja nuoret saisivat työpaikkoja ja jäisivät tänne.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 50/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Itsenäisyyspäivän juhlaa vietettiin tänä vuonna Tiittalan kartanossa. Päivän teema niin Sulkavalla kuin valtakunnan tasollakin oli itsenäisyytemme tärkeys ja arvostus, joka on noussut korkealle maailmantilanteen takia.
– Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, siihen tarvitaan yhteinen tahtotila ja yhteen hiileen puhaltava kansakunta, totesi kunnanjohtaja Juho Järvenpää Sulkavan itsenäisyyspäivän juhlassa pitämässään juhlapuheessa.
– Tässä ajassa ja tässä Euroopan tilanteessa itsenäisyyspäivä saa ihan uudenlaista merkitystä. Se ei ole itsestäänselvyys, se rakentuu yhteisen tahtotilan ympärille. Yhteiskunnan kivijalan on oltava kunnossa. Epäkohdat korjataan, nuorista ja ikäihmisistä pidetään huolta sekä työikäisille on oltava työtä tarjolla, painotti Järvenpää.
Tehtävä ei ole helppo, mutta yhtenäinen kansakunta siitä selviää.
– Me osaamme sen, kun muistelemme menneiden sukupolvien työtä. Suomalainen sisukkuus ja maamme jälleenrakentaminen hyvinvointivaltioksi on siitä hyvä esimerkki. Parasta mitä voimme tehdä, on pitää huolta lähimmäisistämme ja apua tarvitsevista. Huolehtikaamme vanhuksista, lapsista ja Suomen puhtaasta luonnosta. Me tiedämme myös, mitä Ukrainan kansa nyt parhaillaan kokee. Muistetaan siis periaate, että ei jätetä ketään pulaan.
Sulkavalle tuli sodan alkaessa 50 ukrainalasta pakolaista, ja Järvenpään mukaan oli itsestään selvää, että heitä autetaan.
Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 50/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Korona-aika teki laivakokki Eetu Suojasalosta maakravun. Marraskuussa hän aloitti Tiittalan uutena keittiömestarina.
Kartano ei saa olla niin hieno paikka, etteivät ihmiset uskalla tulla sinne. Näin ajattelee Tiittalan uusi keittiömestari Eetu Suojasalo, joka ensitöikseen päätti laittaa burgerit kartanon ruokalistalle. Niitä saa ensimmäisenä teemaviikonloppuna uudenvuodenaattona.
Ruokalista voisi Suojasalon mielestä vaihtua useinkin, myös esimerkiksi sen mukaan, mitä raaka-aineita lähituottajilla on milloinkin tarjota.
-Mielellään joka kuukausi, että olisi aina jotain uutta. Hyvää ruokaa hyvään hintaan. Ja listan voi vaihtaa lennosta.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 49/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Itsenäisyyspäivän juhlassa esiintyy tänä vuonna trio, jonka baritoni Vesa Kytöojalla on sukujuuret vahvasti Sulkavan mullassa.
– Isäni äiti on kotoisin Karjulanmäeltä. Mummoni veli Antti Partanen hoiti suvun tilaa, jossa vietin kaikki lapsuuteni kesät heinän teossa, Kytöoja kertoo.
Kytöojan kanssa juhlassa esiintyy maailman lavoilla soittanut pianisti Taru Ritavesi sekä muun muassa kansallisoopperassa uraa tehnyt sopraano Reetta Haavisto. Trio kertoo, että tämän konsertin musiikista tulevat nauttimaan kaikki. Luvassa on suomalaista musiikkia kansainvälisin maustein.
– Itsenäisyyspäivän juhlaa pyritään totta kai juhlistamaan sen arvoisella musiikilla. Ohjelmisto sopii kaikille, kertoo Haavisto.
Ritavesi esiintyi Kytöojan kanssa Sulkavan itsenäisyyspäivän konsertissa neljä vuotta sitten.
– Oli ihan mahtavaa päästä esiintymään silloin täydelle salille Sulkavalla, ja on mukavaa päästä takaisin.
Teksti: Hanna Partanen
Kuva: Reetta Haavisto
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 48/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
-No olj sitä sinunnii nuamassa tok luojalla juluma työmua kae.
-Ei siinä kieles laalas, jos tietäsit, että on kaalas niin pitkä ku helevetin torvi.
-No, katotaan, katotaan, katotaan tok.
Soili Timonen esitti hersyvästi Kalle Väänäsen Sanarrieskoo -klassikosta luvusta Pyykkirannassa-luvusta otteet Rienooja tulloo ja Raaha muassa.
Tässä siis pyykkimummot taistelevat sanansäilillä.
Teksti ja kuva: Minna-Liisa Riestola
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 43/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Ilmastonmuutos tapahtuu paikallistasolla, ja siksi paikallislehtien olisi uutisoitava siitä. Tämä oli ajatus Muutoksen paikka -seminaarin taustalla, joka kokosi aiheesta kiinnostuneet Tiittalan kartanoon lauantaina. Paikan päällä osallistujia oli noin 25, ja tapahtuma myös striimattiin.
Tapahtuman avannut Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää korosti paikallislehden tärkeää roolia kunnalle.
– On ollut erittäin hienoa, että meidän oma paikallislehtemme on kiinnostunut globaaleista asioista ja osannut tuoda ne sillä tavalla esiin, että niissä on saatu aina paikallinen näkökulma asioihin. Silloin isotkaan kysymykset eivät jää irrallisiksi kuntalaisten mielissä. Olen myös saanut äärimmäisen hyvää sparrausta ja näkemyksiä kunnan johtamiseen ja kehittämiseen ja siihen, kuinka ilmastokysymykset, ympäristökysymykset, kestävä kehitys ja kiertotalous tulisi huomioida myös osana kunnan johtamista ja päätöksentekoa.
Ilmastonmuutoksen käsittelyä mediassa tutkinut professori Risto Kunelius piti esitelmän otsikolla Todellinen ilmastojournalismi on paikallista. Hän kehotti miettimään, minkä mittakaavan ongelmasta on kyse.
– Ilmaston korkeus vaihtelee riippuen siitä, mitä sfääriä tarkastellaan. Se on kymmenestä kahteen- tai kolmeenkymmeneen kilometriin.
Kunelius näytti karttakuvan, jossa oli piirretty säteeltään kaksikymmenmetrinen ympyrä Sulkavan ympärille.
– Siitä voi hahmottaa, millaisessa mittakaavassa on tämä valtava globaali tila, joka hiilidioksidille ja kasvihuonekaasuille on olemassa. Se on kävelymatka.
Seminaarissa kuultiin myös, kuinka Sulkava-lehden päätoimittaja Tea Ikonen kertoi Sulkava-lehden kannasta ilmastouutisointiin. Etäyhteyksin puheenvuoron piti ilmastojournalismin asiantuntija Hanna Nikkanen. Ilmastouutisoinnin kuvastosta piti käytännönläheisen esitelmän tutkija Niina Uusitalo.
Paikalliset ilmastosankarit esiin
Iltapäivällä tapahtumassa oli paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa oli Suomen metsäkeskuksen asiantuntija Nuutti Kiljunen, Savon Sanomien toimittaja Soili Porokka, Nanopar Oy:n markkinointipäällikkö Mari Tarkkonen, Etelä-Savon ilmastotiimin jäsen Lotta Tuominen sekä Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Reijo Karhinen. Etäyhteyksin mukana oli Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.
Tynkkynen painotti paikallislehtien roolia ilmastoa koskevan rakentavan keskustelun luomisessa.
– Tutkimusten mukaan ihmiset kuuntelevat ja arvostavat vertaisiaan, eli sellaisia, jotka koetaan samanlaisiksi tai omaan heimoon kuuluviksi. Ja usein sieltä paikallisyhteisöstä löytyy se vertaisten piiri. Jos ne naapurit ja tuttavat siellä paikallisyhteisöissä ajattelevat, että ilmastotyö on tärkeää, se todennäköisesti tarttuu myös omaankin hihaan, ja tässä paikallislehdillä voi olla tärkeä rooli.
Tynkkynen esitti toiveen, että paikallislehdet nostaisivat esiin paikallisia ilmastosankareita.
– Niin kauan kuin ilmastosta välittävien kasvot ovat vaikkapa nuoria helsinkiläisiä naisia, aktivisteja tai Elokapinan jäseniä, jotka sulkevat teitä, meidän on vaikea tavoittaa kaikkia suomalaisia. Siksi pitäisin arvokkaana nostaa esiin niitä arjen ilmastosankareita: maanviljelijöitä, jotka yrittävät lisätä hiilensidontaa maatilalla, yrittäjiä, jotka laittavat hallin katoille aurinkopaneeleja tai niitä kotiäitejä, jotka ottavat käyttöön viikottaisen kasvisruokapäivän kodissaan.
Miksi maaseutua syyllistetään?
Mari Tarkkonen korosti sitä, että paikallislehtien rooli on puhua sekä lukijoille mutta myös nostaa maaseudun ääntä esiin kaupunkien suuntaan.
– Te olette meidän paikallisten äänitorvi, myös sinne ulospäin.
Paneelissa pohdittiinkin muun muassa sitä, kuuluuko maaseudun ääni riittävästi ilmastokeskustelussa. Ja miksi maaseutua niin helposti syyllistetään?
– Tulkitsen, että se liittyy tähän laajempaan maaseutu–kaupunki-vastakkainasetteluun ja siihen, että osa maaseudulla asuvista kokee, että heidän äänensä ei tässä yhteiskunnassa kuulu riittävästi ja että päätöksiä tehdään heidän päänsä yli, pohti Tynkkynen.
Seminaariin osallistunut maanviljelijä-keksijä Jouko Makkonen Savonrannalta kertoi kokeneensa maanviljelijöiden syyllistämistä vahvasti. Hän oli jo 15-vuotiaana raivaamassa suopeltoja isänsä kanssa.
– Silloin ei vielä ollut tietoa siitä, että sellainen on haitallista ilmastolle. Minullekin se valkeni vasta paljon myöhäisemmässä vaiheessa. Syyllistämistä pitäisi välttää, koska sen aikaisen tiedon varassa tuotettiin ruokaa, ja nyt tuotetaan ruokaa tämän ajan tiedon valossa. Ja kun mennään eteenpäin, tulee taas uutta tietoa. Tieto ratkaisee, miten ilmasto pelastetaan.
Silti maatalous on Makkosen mukaan edelleen keskeisessä roolissa yhteiskunnassa.
– Maaseutu ja maataloushan ovat elämän lähtökohta, kunnes keksitään keinoruoka.
Myös positiivisia näkökulmia tuotiin paneelikeskustelussa esiin.
– Ilmastonmuutoksen ehkäisy on merkittävin talouskasvun draiveri seuraavat vuosikymmenet. Totta kai taustani takia ajattelen talouden näkökulmasta, enkä halua asettaa taloutta ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä vastakkain, päinvastoin. Ne ovat molemmat osa ratkaisua, totesi Reijo Karhinen.
– Ekologinen jälleenrakennus on iso mahdollisuus Suomelle, Sulkavalle, Etelä-Savolle, Pohjois-Savollekin. Meillä on sellaista osaamista ja korkeaa teknologiaa, joilla voi tämän perustella, Karhinen jatkoi.
Lotta Tuominen nosti esiin kuntien merkittävän roolin ilmastotekojen tekemisessä.
– Kunnilla on tosi paljon vaikuttamisen paikkoja. On liikenne, julkiset hankinnat, koulutus, työllistymismahdollisuudet. Ja kunnissa, joissa on paljon maatilallisia, ne maatilallisethan ovat niitä, jotka ensimmäisinä kokevat ilmastonmuutoksen ja luontokadon. He kärsivät siitä ensimmäiseksi ja myös joutuvat ensimmäisinä sopeutumaan siihen.
Tuomisen mukaan paikallislehtien olisi siksi tärkeä nostaa paikallisia tekoja esiin.
– Se olisi varmasti myös kunnan vetovoimatekijä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Iin kunta tuolla toisella puolella Suomea on ollut paljon otsikossa sen takia, että heillä on kovia hiilineutraaliustavoitteita.
Sulkava-lehden lisäksi seminaarin järjestäjätahoina toimivat Savonia AMK, Kuvitetut ilmastotunteet -hanke (Tampereen yliopisto), ECANET (Suomen Akatemia/Helsingin yliopisto), Europe Direct, Sulkavan kunta, Pohjois-Savon liitto sekä Etelä-Savon maakuntaliitto.
Tapahtuma on osa EU-komission tulevaisuustapahtumasarjaa. Katso seminaarin tallenne Youtubesta osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=7HhmH8EbEsU
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Juttu on julkaistu Sulkava-lehden numerossa 36/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Miltä kuulostaisi, jos Tapiolan rannoilla komeilisi kohta matalaenergisiä lomamökkejä, joiden lasikaton läpi saisi ihailla tähtitaivasta? Tällaisia visioi Tiittalan kartanon isäntä Timo Huttunen, jonka ostotarjous Tapiolan leirintäalueesta hyväksyttiin viime viikolla.
Sulkavan seurakunnan vuodesta 1967 omistama leirikeskus on viime vuodet kokenut taantumaa. Tapiolan kultavuosina siellä pidettiin monen monet rippileirit ja kesäleirit, ja toimintaa järjestettiin myös talvella. Leirikeskus on kuitenkin viime vuosina hiljentynyt, ja viimeiset rippileirit pidettiin Tapiolassa vuonna 2016. Pienentyneet ikäluokat tietävät sitä, ettei rippikoululeireillekään enää tarvita paikkaa.
Moni on ehtinyt miettiä, jääkö paikka rapistumaan. Sitä oli pohtinut myös Huttunen.
– Olen miettinyt asiaa kauankin. Tapiola on älyttömän hieno alue, ja Sulkavaltahan puuttuu toiminnassa oleva leirintäalue. Hieman surullisena olen seurannut, miten Lomaliitolle on käynyt, ja onhan Kukkapäänkin tilanne aika kiikun kaakun. Sulkavan ja Saimaan matkailun kehittäminen on lähellä sydäntäni, ja Tapiolassa voisi mielestäni rakentaa alueen matkailun tulevaisuutta.
Timo Huttunen osti vuonna 1997 Tiittalan kartanon, jossa hän pyörittää majoitustoimintaa ja järjestää tapahtumia. Lisäksi kartanolla avautuu sesongeittain vohvelikahvila ja Uitonvirran rannalla Rantamakasiini. Tapiolan leirintäalue sopisi Huttusen mielestä täydentämään Tiittalan matkailukonseptia.
– Meillä on hyvä tiimi Tiittalan kartanolla, ja Tapiolan kehittäminen sopisi hyvin täydentämään omia vahvuuksiamme sekä palvelutarjontaamme. Tapiola ansaitsee uuden elämän ja uuden tulevaisuuden.
Huttusen mukaan Tapiola voisi hyötyä nousussa olevasta luontomatkailutrendistä.
– Ekan vaiheen juttu voisi olla luontomatkailu. Myöhemmin alueelle voisi rakentaa matalaenergisiä ekologisia sviittejä. Alue on niin hieno, ettei sitä saa pilata, joten jatkokehityksen on tapahduttava hyvällä maulla.
Ekologiset sviitit tai mökit olisivat Huttusen mukaan ajan hengen mukaisia.
– Ne tehtäisiin tavallaan iglun muotoon. Sisällä olisi pieni makuusija ja oleskelusija. Lasikaton läpi näkyisi Saimaalle ja myöskin tähtitaivaalle.
Ihan ensin alue on kuitenkin kartoitettava esimerkiksi pesivien lintujen varalta.
– Aion tuoda tänne biologin tutkimaan alueen luonnon, jotta sen erityispiirteet voidaan ottaa suunnittelussa huomioon. Esimerkiksi tuo lahti on sen näköinen, että siellä varmasti pesii ja liikkuu paljon lintuja. Tällaiset paikat on ehdottomasti säilytettävä.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 8/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Korona-aika on pakottanut yritykset ja työntekijät sopeutumaan etätyöoloihin. Olisiko maaseutukunnilla tässä rako alkaa markkinoida itseään etätyöntekijöiden unelmakohteena, jonne voisi karata arkityörutiinia viikoksi pariksi kerrallaan?
Lännen MCE -konserni on lähes 200 työntekijän Suomessa ja Ruotsissa toimiva yhtiö, joka tuottaa infrarakentamisen ja kunnossapidon monitoimikoneita. Tavallisesti yrityksen pääkaupunkiseudulla asuva toimitusjohtaja on matkustanut vilkkaasti eri toimipisteiden välillä koordinoiden tuotantoa sekä osallistuen erilaisiin asiakas- ja henkilöstötapahtumiin. Viimeiset kaksi kuukautta firmaa on kuitenkin johdettu Sulkavalta käsin täysin etänä.
Toimitusjohtaja Timo Huttunen on istunut läppärillään omistamassaan Tiittalan kartanossa ja pitänyt palaverejaan Teams-sovelluksen välityksellä. Pitkiä työpäiviä kriisijohtamisen keskellä hän on rytmittänyt pitämällä pieniä taukoja, jolloin on ollut mahdollisuus käydä lenkittämässä koiraa tai ihastelemassa kevään tuloa ja pelloilla tepastelevaa kurkipariskuntaa. Eristäytymisaika on saanut Huttusen pohtimaan Sulkavan mahdollisuuksia etätyökuntana.
– Pandemia ei ole ensimmäinen eikä viimeinen, jonka tulemme kohtaamaan. Nyt kun firmat ja työntekijät on pakotettu etätyöajatteluun, kylien ja kuntien kannattaisi lähteä pohtimaan etätyöstrategian kehittämistä.
TietoEVRY:n tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista aikoo hyödyntää etätyömahdollisuuksia myös koronakriisin jälkeen. Etätyömatkoille voisi olla muodostumassa markkinat.
Sulkavalla on parisen tuhatta mökkiä, joista moni on kesäkauden ulkopuolella todella vähällä käytöllä. Huttusen visiossa nämä mökit vuokrattaisiin etätyöntekijöille, joita tulisi Sulkavalle viikon tai kahden mittaisiksi ajanjaksoiksi pitkin vuotta.
– Sen sijaan, että helsinkiläiset tökkisivät toisiaan ahtailla luontopoluilla Etelä-Suomessa, he voisivat tulla tänne etätöihin virkistymään. Etätyöntekijät toisivat ympärivuotista liikehdintää kyläkuvaan.
Etätyökunnaksi ryhtyminen vaatisi etätyöstrategian luomista ja laajaa yhteistyötä sekä kunnan että yrittäjien kesken. Toimijat voisivat kehittää palvelupaketteja erityisesti etätyöntekijöitä ajatellen. Huttusen mukaan etätyöntekijät voisivat nauttia esimerkiksi takeaway-ruoasta, polkupyörän vuokraamisesta tai kilpasoutuveneen kokeilemisesta.
– Monilla on mielikuva raskaalla lasikuituveneellä soutamisesta eivätkä he tiedä, että kilpasoutuveneessä istuminen tuntuu siltä, kuin olisi urheiluautossa.
Palvelupakettien markkinointi tulisi hoitaa kohdennetusti niin, että esimerkiksi kunnan nettisivuilla olisi erityisesti etätyöntekijöitä varten kohdennettu osio, jossa olisi tietoa paikkakunnan etätyöntekijöiden suunnatuista palveluista, apteekkien ja kauppojen aukioloajoista ja tärkeistä palvelunumeroista.
– Yrittäjien kannattaisi ehkä järjestää ideointifoorumi, jossa pohdittaisiin, mitä täsmäjuttuja voisimme tarjota juuri etätyöntekijöille. Kyllä tässä on huikeat mahdollisuudet, joita ei kannata jättää käyttämättä.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 20/2020. Tilaa lehti täältä.
Hallituksen yli 500 ihmisen kesätapahtumia koskeva linjaus jätti pienempien tapahtumien järjestäjät ymmälle. Toimijat odottelevat edelleen tietoja siitä, poistuuko yli kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus 13.5. ja saavatko ravintolat olla auki 31.5. jälkeen.
Sulkavan kunnan kehittämispäällikkö Susanna Issakainen pitää tilannetta hyvin epävarmana.
– Jos mietitään kunnan tapahtumia, niin meidänhän tulisi julkisena toimijana toimia erittäin vastuullisesti, mieluummin pikkuisen tiukemmin kuin löysemmin. Meillä on tosi paljon ikänsä puolesta riskiryhmiin kuuluvia asukkaita, joten emme missään nimessä halua ottaa turhia riskejä tapahtumienkaan osalta.
Issakainen painottaa, että kunta seuraa valtakunnallisia linjauksia. Hän pitää todennäköisenä, ettei fyysisiä tapahtumia tule olemaan paljonkaan. Aiheesta on tarkoitus keskustella peruspalvelulautakunnan kanssa toukokuun alkupuolella.
– Valmisteilla on useita kesäajan tapahtumia, joista on vielä päättämättä, järjestetäänkö ne myöhemmin vai tehdäänkö virtuaalitoteutuksia.
Sulkavan matkailu ry:n puheenjohtaja Sanna Eerikäinen kertoo, että Sulkavan perinnepäivä päätettiin perua tältä vuodelta.
– Yhteisöllinen suunnitteluprosessi on ollut iso osa perinnepäivän järjestämistä. Meillä on ollut paljon innokkaita talkoolaisia, ja mukana on ollut jopa vapaa-ajan asukkaita. Nyt totesimme, että kun suunnittelupalaverejakaan ei pysty järjestämään kuin etänä, tapahtumaa ei kannata järjestää.
Teksti: Hanna Partanen
Kuva: Sulkava Lehden arkistokuva vuoden 2019 perinnepäivästä
Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 18/2020. Tilaa lehti täältä.
Linnavuoren vieraskirjaan on kirjoittanut nimensä 1259 vierailijaa ajanjaksolla viime vuoden elokuusta tämän vuoden syyskuun kolmanteen päivään.
– Vierailijoiden määrä voi olla ainakin kaksinkertainen, sillä ihmiset liikkuvat vähintään pareittain, usein isoissakin ryhmissä. Kaikki eivät kuitenkaan kirjoita nimeään vieraskirjaan, kertoi Maisa Kokki Sulkavan kunnasta.
Vieraskirja kertoo, että Sulkavalla on liikkunut kävijöitä muun muassa Saksasta, Ranskasta, Venäjältä, Ukrainasta, Kiinasta, Thaimaasta ja Burmasta.
– Terveisiäkin vieraskirjaan on jätetty ja niissä on hirveästi kehuja.
Samaan tapaan kuin Linnavuoren vieraskirja, antavat myös Tilastokeskuksen keräämät majoitustilastot hataran kuvan todellisesta kävijämäärästä, sillä niissä eivät näy päiväretkeläisten käynnit eikä pienempien majoitusyritysten yöpyjämäärät.
Ollinpolun Matkakodin yrittäjä Marttiina Sihvola on matkailijamääriin tyytyväinen.
– On ollut vilkas kesä. Sekä kotimaisia, että ulkomaalaisia majoittujia on ollut, Sihvola totesi.
Uutena piirteenä hän on huomannut sen, että matkailijat vaikuttavat liikkuvan hyvin ex tempore.
– Ympäristötietoisuuden kasvaminen on vaikuttanut kotimaisiin matkailijoihin ja Euroopan kova kuumuus ulkomaisiin, kertoi kartanoisäntä Timo Huttunen Tiittalan kartanosta.
Sulkavan Oravanpesien matkailuyrittäjä Pasi Vironen totesi, että alkukesästä näytti, että ulkomaalaisia ei tule, mutta loppukesästä heitä kävikin.
Kesän mittaan Oravanpesissä vieraili muun muassa italialaisia perheitä, jotka kävivät melomassa ja retkeilemässä ohjatulla luontopolulla Vilkaharjulla. Nokipannukahvit nuotiolla kuuluivat retkielämyksiin.
– Päiväretkellä melomassa kävi myös kiinalaisia mäkihyppääjiä, jotka saivat Suomessa valmennusoppia Tokion vuoden 2020 olympialaisia varten. Luonto-ohjelman lisäksi tarjosimme ruokapalvelua, kertoi Vironen.
– Kaikenlaisesta ohjelmasta on kysyntää. Meillä on valmiita ohjelmapaketteja tarjottavana matkailijoille, työ- ja kaveriporukoille tai vaikkapa tyky-päiviin.
Yrittäjä on tyytyväinen yhteistyöverkostoihin muiden yrittäjien kanssa sekä Sulkavan ja Juvan matkailuhenkilöihin, jotka ovat olleet tukena ja apuna.
– Yhteistyö on ollut tosi hyvää. Tämä on nouseva laji, josta riittää kaikille.
Teksti: Sofia Flygare
Lue koko juttu viikon 39 Sulkava-lehdestä!
– Tämä on nyt kolmas vuosi, kun olen välittänyt Sulkavan Matkailu ry:n kautta yksityismajoituksia soutajille, ja joka vuosi majoituksia on ollut enemmän tarjolla kuin tulijoita, kertoi Tuula Sorjonen.
Sulkavan Matkailu ry:llä on tarjolla vuokramökkejä sekä yksityishenkilöiden mökkejä ja omakotitaloja soutujen majapaikaksi sekä muulloinkin.
– Joitakin mökkejä on vielä vapaana sekä yksittäisiä omakotitaloja kirkonkylästä, Sorjonen kertoi soutuviikolla. Soutuihin tuleminen ei ole ainakaan majoituksesta kiinni, hän totesi.
– Soutajat ovat löytäneet koulumajoituksen hyvin, totesi Anniina Hintsanen Sulkavan Lumo Oy:stä.
Lumo Oy on Sulkavan lukiolaisten oma yritys, jonka pääasiallinen toimintamuoto on Sulkavan Suursoutujen majoitustoiminta yhtenäiskoululla.
– Koululla oli kaksikymmentä luokkahuonetta käytössä. Lumo tarjosi patjat yöpyjille. Koulutalon suihkut olivat käytössä sekä soutujen saunat. Meillä oli myös joku respassa 24 h, joten apua ja neuvoja sai koko ajan, hän totesi.
Telttamajoitus on yksi vaihtoehto soutuviikonlopun yöpyjille. Retkisoudun puolivälin taukopaikassa Partalansaaren Varvirannassa on Sulkava Seuran omistama leirintäalue, joka on toiminnassa soutujen yhteydessä.
Alanteen kirkon puoleisella rannalla toimii soutujen ajan Reponen Camping.
Leirintäalueen tuotot menevät jääkiekkojoukkue Juniori-SaPKo 05/06 -ikäluokan poikien hyväksi.
Leirintäalueella paistatteli päivää hyväntuulinen mieskolmikko.
– Täällä on kaikki, mitä tarvitsemme. Nukkumatilaa ja telttapaikkoja on runsaasti, saunat ovat koko ajan lämpiminä ja aamupalaa saa respasta, kiittelivät Marko Huittinen, Veli-Matti Lyytikäinen ja Tarmo Ruubel.
Teksti: Sofia Flygare
Lue koko juttu viikon 29 Sulkava-lehdestä!
Tiittalan voimaviikonloppu koostui Marja Putkiston pitämästä Method Putkisto 3D Luonnollinen Kasvoklinikka ja Method Putkisto Body UP -kursseista. Kurssilla haettiin hyvinvointia, tasapainoa ja liikkumisen vapautta
Suomalaisen kehonhallinnan kehittäjä Marja Putkisto Lontoosta vieraili Sulkavalla viime viikonloppuna Tiittalan Kartanossa.
– Tämä Tiittala ja Sulkava on aivan lumoava paikka. Täällä on hieno luonto, josta voi ammentaa voimaa ja energiaa joka solulle, totesi Putkisto heti haastattelun avuksi.
Idea voimaviikonloppuun syntyi, kun Tiittalan kartanon omistaja Elina Lindell kutsui Marja Putkiston pitämään kurssia.
– Olen itse ollut usein mukana Marjan kursseilla ja halusin tuoda ne myös tänne. Kysyin Marjalta haluaisiko hän tulla pitämään Sulkavalle kurssia, kertoi Lindell.
– Ja totta kai minä Sulkavalle tulen ilomielin, totesi Putkisto.
– Tämä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Sulkavalla, mutta kyllä tänne voisi uudestaankin tulla. Puitteet ovat aivan ihanat, totesi Putkisto.
Voimaviikonloppu keräsi Tiittalaan noin kahdenkymmenen hengen ryhmän eri ikäisistä ja erilaisista taustoista olevia naisia ja miehiä. Osalla oli aikaisempaa kokemusta metodista, mutta mukana oli myös sellaisia, joille metodi oli ihan uusi. Osallistujia oli tullut mukaan myös kauempaa. Kurssin osallistujia yhdisti kiinnostus oman kehon tuntemuksen syventämiseen suomalaisen Method Putkiston avulla.
Sulkavan kunnan luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä yrityselämän ja järjestökentän toimijoita oli kutsuttu Sulkavan kunnan elinvoiman kehittämispäivään Tiittalan kartanoon viime viikon keskiviikkona.
Tapaamisen tarkoitus oli suunnitella toimenpiteitä, joilla kuntaan laadittu elinvoimastrategia laitetaan täytäntöön. Työskentelyn tuloksena osallistujat ehdottivat toimenpiteinä muun muassa Sulkavan vuokra-asuntotarjonnan sekä vapaiden yritystonttien ja liiketilojen laittamista kunnan nettisivuille, vapaa-ajan asuntojen vakituiseksi muutosprosessin helpottamista ja etätyötiloihin sekä tietoliikenneyhteyksiin resurssointia.
Kunnanjohtaja Juho Järvenpään mukaan kuntastrategiassa on tärkeä aktiivisesti päivittää ja linjata sellaisia asioita, joihin kunnassa voidaan omilla päätöksillä vaikuttaa.
– Ei kannata käyttää resursseja tuulimyllyjä vastaan taisteluun.
Elinvoimapäivän osallistujat pohtivat fasilitaattori Miikka Penttisen johdolla ratkaisuja ja toimenpiteitä elinvoimastrategiasta nousseisiin teemoihin. Niitä olivat työllisyys ja osaava työvoima, myönteinen yritysympäristö, laadukkaat tietoliikenneyhteydet sekä kaavoitus ja maankäyttö.
– Nämä teemat on tunnistettu elinvoimastrategiassa kunnan menestystekijöiksi, totesi kehittämispäällikkö Susanna Issakainen.
Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehdestä. Tilaa lehti täältä.
Kurkistuksia kotiseutuun -retki toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa. Retken suunnittelijoina ja järjestäjinä olivat Savonlinnan oppaat. Viime viikon lauantaina toteutettu retki tehtiin yhteistyössä Pyhän Olavin Killan ja Linnalan opiston kanssa. Kurkistuksia kotiseutuun -retket ovat avoimia kaikille historiasta ja kotiseudusta kiinnostuneille.
– Viime vuonna yleisöpalautteissa tuli monessa vastauksessa toive, että seuraava retkikohde olisi esimerkiksi Sulkava, joten siksi se valittiin tämän vuoden kohteeksi, kertoi Savonlinnan oppaiden puheenjohtaja Susanna Peura.
Retkikohteina olivat Iitlahden kartano, Tiittalan kartano, Sulkavan kirkonkylä, Sulkavan kirkko, Telakanava, Lohilahti ja Lohikoski. Matkalaisia oli iso bussilastillinen.
– Oli oikein mielenkiintoista tutustua Sulkavan alueeseen. Siellä on paljon historiaa, joka liittyy läheisesti myös Savonlinnan historiaan. Varsinkin Pistolekorsien hautakammio oli kiinnostava. Kävin nyt ensimmäistä kertaa Tiittalan kartanossa, ja se oli viehättävä paikka vanhanajantyylisine sisustuksineen. Myös Lohikoski oli vaikuttava, koska harvoin nykyään näkee pauhaavia koskia.
Teksti: Sofia Flygare
Lue koko juttu viikon 22 Sulkava-lehdestä!
Tiittalan kartanoon kokoontui alueen matkailun parissa työskenteleviä ja matkailusta kiinnostuneita miettimään alueen vahvuuksia ja mitä kaikkea alue matkailijalle tarjoaa.
Työpajassa pohdittiin myös sitä, mitkä ovat meidän alueemme vahvuuksia. Ja mitä ne ovat eri vuodenaikoina ja miten noita vahvuuksia voisi hyödyntää matkailussa ja markkinoinnissa?
Ryhmät keksivät melkoisen määrän mahdollisuuksia. Lähiruoka, soudut ja kirkkoveneet, norpat, puhdas luonto, sotahistoria, latuverkosto, pilkkiminen ja talvikalastus, pimeys ja hiljaisuus, ihan vain muutamia mainitakseni.
– Vaikeinta tuntui olevan keksiä, mitä marras-joulukuinen Etelä-Savo tarjoaa matkailijalle, kertoi Kirsi Blomberg Rajupusu Leaderistä.
– Mutta niitäkin löytyi. Voisiko loska ja pimeys olla vahvuus, Blomberg heitti ajatuksen ilmoille.
– Sellainen ”Selviytyjät” -teemainen matka.
Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehdestä. Tilaa lehti täältä.
12.7.2018
Sulkavalle ja Lohilahdelle saatiin heinäkuussa ikiomat kahvimerkit. Sulkava-kahvin ja Lohilahti-kahvin valmistajaksi valittiin lappeenrantalainen Lehmus Roastery -paahtimo, joka kantaa Suomen parhaan kahvipaahtimon meriittejä sekä viime vuodelta että tältä vuodelta.
Idea omasta kahvista käynnistettiin yhteisvoimin lohilahtelaisen Toni Pikkusillan ja sulkavalaisen Iina Reposen kanssa. Iina Reponen toimii kartanovastaavana Tiittalan kartanossa, joten häntä kiehtoi ajatus omasta merkkituotteesta. Toni Pikkusilta puolestaan mietti, että paikkakunnan oma kahvi sopisi hyvin juhlistamaan Lohilahden juhlavuotta Vuoden Kylänä.
Sulkava-kahvin etiketin suunnitteli Henry Huttunen ja siinä olevan kuvan otti valokuvaamoyrittäjä Riina Hämäläinen. Lohilahti-kahvin etiketin suunnitteli Lohilahden kyläyhdistys.
– Paahtimo tarjosi suoraan meille heidän suosittuja keskipaahto- ja tummapaahtokahveja, jotka valitsimme sekä Sulkava-kahviksi että Lohilahti-kahviksi, kertoo Reponen.
Sulkava-kahvia on myynnissä Sulkavan K-kaupassa ja Kahvila-Puoti Alinassa. Tiittalan kartanossa Sulkava-kahvia tarjotaan asiakkaille pannusta. Kahvila-Puoti Alinassa iloittiin paikkakunnan omasta kahvista siinäkin mielessä, että yritys on toiminut nyt kaksi vuotta. Merkkipaaluun sopii hyvin erikoiskahvin tulo kahvila-puodin tuotevalikoimiin.
Lohilahti-kahvia on myynnissä Design Kahvilassa Lohilahdella.
– Nyt voi juhlistaa Lohilahdelle myönnettyä Etelä-Savon vuoden kylä 2018 -tunnustusta keittämällä Lohilahti-kahvit tai viemällä paketin vaikka viemisiksi kyläreissulle, vinkkaa Pikkusilta.
Torstai-iltana Tiittalan kartanossa juhlittiin Kirkonseudun Maa- ja kotitalousnaisten 70-vuotista historiaa. Juhlapaikka valikoitui yhden perustajajäsenen, Eeva-Liisa Tiittalan mukaan.
– Maa- ja kotitalousnaiset on Sulkavalla ja Etelä-Savossa vahva järjestö, totesi Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen puheenjohtaja Marttiina Sihvola, joka valittiin viikko sitten myös Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisen keskusjärjestön johtokuntaan.
Sulkavan kirkonseudun Maa- ja kotitalousnaisiin kuuluu yli 150 jäsentä, ja järjestön toiminta kattaa kaikki ikäryhmät vauvaperheiden rotinoista ruoka- ja leivontakursseille, joiden vanhimmat osanottajat käyvät yhdeksääkymppiä. Eikä toiminta rajoitu vain naisiin vaan usein retkille lähtee mukaan myös miehiä.
Maa- ja kotitalousnaiset tekee yhteistyötä myös muiden toimijoiden kuten 4H-yhdistyksen, Marttojen ja seurakunnan kanssa.
– Yhteistyö tuo uusia vinkkejä ja toimijoita, Sihvola totesi.
Järjestötyössä hän arvostaa yhdessä tekemistä.
– Hyvällä porukalla on mukava tehdä asioita. Työ sujuu silloin kuin itsestään.
Kuluneen vuoden aikana kirkonseudun Maa- ja kotitalousnaiset ovat olleet mukana vaikka missä. Järjestö on huolehtinut kahvituksesta itsenäisyyspäivän juhlassa, kirkon kevätjuhlassa, Salpalinjan muistomerkin paljastustilaisuudessa ja lukemattomissa muissa tapahtumissa sekä kantanut kortensa kekoon muun muassa Suursoutujen muonituksessa ja Syödään yhdessä -tapahtumassa.
Sihvola kiitti Maa- ja kotitalousnaisia panostuksesta järjestön hyväksi.
– Ilman jäseniä ei ole toimintaa. Meillä onneksi jäsenistö pystyy hyvin vaikuttamaan siihen, millaista toimintaa on, Sihvola totesi ja rohkaisi antamaan vinkkejä siitä, mitä voitaisiin tehdä.
Lue koko juttu torstaina 7.12.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Yrittäjien yhteistyö on yksi pienen paikkakunnan voimavara. Nyt ravintola Muikkukukko ja Tiittalan kartano yhdistävät resurssit ja järjestävät kesän aikana yhdessä pubivisaturnauksen ja kesän päättäjäiset.
— Tutustuttiin työn merkeissä ja kun molemmilla oli vähän samanlaisia ideoita toiminnan suhteen, niin päätettiin tehdä osin yhteistyötä, kertovat Jenni Auvinen Muikkukukosta ja Iina Reponen Tiittalan kartanosta yhteistyökuvioiden syntymisestä.
Jenni ja Iina toteavat, että ei ole mitään järkeä kilpailla samoilla asioilla pienellä paikkakunnalla.
Pubivisassa on neljä kisaa, joista kaksi on Muikkukukossa ja kaksi Rantamakasiinissa. Ensimmäinen on tulevana lauantaina Muikkukukossa.
Jokaisen kisan paras joukkue palkitaan drinkki- tai lahjakortilla. Koko kesäturnauksen voittajajoukkue palkitaan vielä erikseen.
— Tavoitteena on, että ihmiset tulisivat paikalle sankoin joukon viihtymään ja visailemaan yhdessä, toivovat Jenni ja Iina.
Lue lisää Sulkava-lehti to 15.6.