Aina aika ajoin Sulkavallakin puhuttaa alemman tieverkoston luokattoman huono kunto. Muun muassa kuljetusalan yrittäjille teiden huonokuntoisuus on paitsi iso kuluerä myös turvallisuusuhka.
Mari-Anna Rossi
Reikiä, monttuja, railoja, sortuvia tienreunoja, runkovaurioita, paikkaa paikan päällä, pusikoituneita tienvieruksia, renkaita rikkovaa sepeliä… kaikki tämä on tuttua Sulkavalla alemman tieverkoston käyttäjille.
Erityisen suuri vaikutus teiden huonolla kunnolla on heille, jotka työkseen ajelevat näillä teillä, kuten puutavaran kuljettajille.
– Tämä on loputon aihe. Kenttätyötä on tehty tämän asian eteen iät ajat, ja turhaa se tuntuu olevan, puuskahtaa Puukuljetus Virta Oy:n yrittäjä Jussi Virta.
Hän ajaa käytännössä jatkuvasti alemmalla tieverkolla, ja teiden huonokuntoisuus näkyy muun muassa lompakossa.
– Kevään ja kesän aikana on mennyt niin hirveä määrä renkaita, etten ole laskuissa pysynyt. Meillä kun on täällä ihan samat taksat kuin muillakin, niin etulyöntiasemassa ovat ne yrittäjät, joilla tiet ovat kunnossa.
Etelä-Savo on unohdettua aluetta
Virran mukaan Etelä-Savo on Suomen pahimpia alueita teiden kunnon suhteen.
– Kävin Pohjanmaalla viikonloppuna, ja siellä ajelu tuntui kuin lomalla olisi, niin hyvässä kunnossa olivat tiet. Eron näkee heti Etelä-Savon maakuntarajan kohdalla, menipä vaikka Etelä-Karjalan puolelle. En käsitä, miten tämä alue on unohdettu kokonaan.
Pahoja paikkoja on Sulkavalla hänen mukaansa lukuisia, mutta hän mainitsee muutaman esimerkin.
– Esimerkiksi Kuhakoskentiessä on ollut koko kevään ja kesän hirveitä monttuja ja reikiä pitkällä matkalla. Lähteellä Juvantiellä Juvan ja Sulkavan rajalla on koko tien oikea laita pettänyt, samoin Penttisenmäeltä Sulkavan suuntaan on tien profiili sellainen, että rekan ulommat renkaat kulkevat käytännössä ilmassa, ja sisemmät renkaat saavat hirveän massan päälle, Virta selvittää. Wiljami-uusi
Uhkana liikenneturvallisuus
Jussi Virta harmittelee sitä, että kalustoa saa olla jatkuvasti korjailemassa, kun renkaita menee puhki asfaltissa oleviin teräväreunaisiin reikiin ajaessa, jousia menee, vanteita särkyy ja jarrukellot irtoilevat. Sorateillä monttuihin ajaessa myös rapa roiskuu ja kalustoa saa pestä jatkuvasti.
Suurin huoli liittyy kuitenkin liikenneturvallisuuteen, joka vaarantuu huonokuntoisilla teillä ajaessa.
– Poika valmistui loppusyksyllä yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi ja joutui heti syvään päätyyn, kun talvi tuli. Kun teiden laidat ovat pettäneet, niin liukkaalla kelillä varsinkin saa pitää pään kylmänä, ettei rekka lähde luisumaan. Siinä ei saa ruveta jarruttelemaan, jos haluaa, että rekka kulkee edes suht toivottuun suuntaan.
Vaaratilanteita syntyy myös, kun autot väistelevät monttuja ja reikiä, pyöräilijöistä puhumattakaan.
Myös ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä syntyy, kun monttujen takia joudutaan jarruttelemaan turhaan tai joudutaan valmistamaan renkaita rikki menneiden tilalle.
Jättimäinen korjausvelka kasvaa
Virran mukaan esimerkiksi Suomen Kuljetus ja logistiikka SKAL ry on tehnyt vuosikymmenet töitä sen eteen, että teitä korjattaisiin.
– Miksi päättäjät edes kyselevät mielipiteitä, jos ei kuitenkaan tehdä mitään? Yhdistys antoi lausunnon jo ennen vuoden 2013 mitta- ja massauudistusta, että tiet eivät tule kestämään. Nyt tilanne on niin paha, että se vaatii pinnan poiston, rungon korjauksen ja uuden pinnan päälle. Ja se maksaa paljon.
Jussi Virta ottaisi päättäjiä vaikka kyytiinsä, jotta he pääsevät omin silmin näkemään millaisia ongelmia puutavaran kuljettajat kohtaavat teillä jatkuvasti.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen kertoo, että alemman tieverkon huonokuntoisuus johtuu rahoitusvajauksesta.
– Tilanne ei ole syntynyt yksittäisten vuosien aikana eikä ihan viime vuosina, vaan rahoitusvajausta on ollut jo pitkään. Eduskunta myöntää ja vahvistaa vuosittaisen budjetin, ja siinä on osoitettu tienpitoon käytettävä rahamäärä.
Tiikkaisen mukaan tienkäyttäjät kuten puutavaran kuljettajat, voivat hakea vahingonkorvauksia, jos vahinko on aiheutunut tien kunnosta tai puutteellisesta kunnossapidosta. Korvaushakemuksen voi tehdä Lapin ELY-keskukseen, johon kaikki Suomen tiestön kunnosta ja hoidon puutteesta johtuvat vahingonkorvausasiat on keskitetty. Ne käsitellään tapauskohtaisesti. ELOISA_koronarokotukset2024_SULKAVA_100x80mm_PAINO
Asfalttien poisto mahdollista
Korjausvelan kasvaessa alemman tieverkon kunto heikkenee jatkuvasti.
Tiikkaisen mukaan Itä-Suomen alueella viimeisen 20 vuoden aikana on poistettu asfalttia noin 400 kilometrin alueella, ja sitä tarkastellaan jatkuvasti, onko asfalttiteitä syytä muuttaa lisää sorateiksi.
– Realiteetti on se, että jossain vaiheessa, kun alempiasteisten hyvin vähäliikenteisten teiden elinkaari alkaa olla lopussa, joudutaan väistämättä jatkossakin muuttamaan asfalttiteitä sorateiksi. Vielä ei ole mitään päätöksiä ja suunnitelmia siitä, mitä teitä tämä koskee, vaan koko ajan seurataan teiden kunnon kehittymistä ja teiden asemaa liikennejärjestelmässä.
Jussi Virran mukaan ongelmat eivät välttämättä poistu sillä, että asfaltteja poistetaan.
–Soratiet ovat yleensä hyviä hetkellisesti kevään lanausten jälkeen. Sateiden jälkeen ne ovat kuitenkin kohta taas rei’illä. Soratietäkin pitää hoitaa, sorata ja lanata, eli ei se tilanne siinä mielessä muutu mihinkään.
Teiden päivittäisestä hoidosta ja muun muassa lanauksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus.
–Siellä toimii paikallinen hoidon projektipäällikkö, joka vastaa oman alueensa tiestön päivittäisen hoidon laadunvalvonnasta, ja paikallinen hoitourakoitsija operoi ja tekee käytännön työtehtävät. Lanaustöitä tehdään esimerkiksi sen mukaan, paljonko kullakin tiellä on liikennettä, ja että laatuvaatimuksen täyttyvät, Kimmo Tiikkainen kertoo.
Rahoitus saadaan tienpitoalueittain
Kimmo Tiikkaisen mukaan se havainto, että tien kunto paranee heti Etelä-Savon maakunnasta ulos ajettaessa vaikkapa Etelä-Karjalan puolelle Lohilahdentietä, voi pitää hyvinkin paikkaansa.
– Tie voi olla paremmassa kunnossa toisella puolen rajaa, jos sen kunnostamisesta on vähemmän aikaa. Päällyste voi olla uudempi Etelä-Karjalan maakunnan puolella, koska se kuuluu Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.
Rahoitus tienpitoon tulee ELYn tienpitoalueille, eli ei maakunnittain tai kunnittain. Etelä-Savo kuuluu samaan tienpitoalueeseen kuin Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Alueiden sisällä priorisoidaan, mitä teitä kunnostetaan.
– Rahapotti jaetaan siten, että ensiksi varmistetaan vilkkain tieverkko, eli valtatiet ja keskeisimmät kantatiet, että niiden kunto ei lähde rappeutumaan. Se, mitä jää jäljelle, käytetään alemmille tieverkoille. Hyvin vähän viime vuosikymmenten aikana on sinne alemmalle tieverkolle rahoitusta jäänyt, Tiikkainen toteaa.
Esimerkiksi Valtatie 14:llä on tehty asfaltointia sekä tänä kesänä että viime kesänä, vaikka asfaltti on jo ollut lähtökohtaisestikin hyväkuntoinen. Sen sijaan siitä lähtevät pikkutiet ovat jääneet paitsioon kunnostuksen suhteen. Mistä tämä johtuu?
– Väylävirasto ohjaa meitä tieverkon kuntotavoitteilla, joissa painotetaan luonnollisesti vilkkaimpia teitä. Valtatie 14 kuuluu keskeisiin vilkkaisiin valtateihin, joissa on korkeammat kuntokriteerit. Tie voi näyttää silmämääräisesti hyvältä ja tien pinta ehjältä, mutta kulumisuraa on niin paljon, että se todetaan liikenneturvallisuutta vaarantavaksi tekijäksi, ja sen takia niitä päällystetään, vastaa Tiikkainen. Pijot lounaslista
Reikiä paikkaillaan, jos raha riittää
Jussi Virran mainitsemalla Kuhakoskentiellä on paikkailtu asfalttia vastikään. Tiikkaisen mukaan sekään ei ole ihan itsestäänselvyys.
– Täytyy sanoa, että edes paikkaamiseen meillä ei ole riittävästi rahallisia resursseja eikä kaikkea pystytä paikkaamaan. Paikkaaminenkin voi olla sellaista, että paikkaamme vain ne pahimmat kohdat, joilla on liikenneturvallisuutta vaarantavia vaikutuksia.
Tiikkaisen mukaan paikkaustarpeet löydetään muun muassa teidenkäyttäjien antaman palautteen perusteella.
– ELY-keskuksen Tienkäyttäjä-linjaan kannattaa ilmoittaa liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä. Se on yksi kanava, josta saamme tietoa korjaustarpeista. Lisäksi saamme tietoa kunnossapitourakoitsijoiden ja kunnossapitovastaavien ilmoituksista sekä oman kunnontarkkailun kautta. Näitä yhdistelemällä pääsemme kiinni korjaustarpeisiin, Tiikkainen selvittää.
Täysin uutta asfalttia on varmasti turha odotella?
– En sanoisi, että turha. Jossain vaiheessa Sulkavallakin tehdään päällystystöitä. Sielläkin on eri tasoisia alemman tieverkon teitä, eli on niin sanottuja seututeitä ja pieniä yhdysteitä, ja joudutaan priorisoimaan, mitä päällystetään, Kimmo Tiikkainen toteaa. kuuselan puutarha muikut räsänen
