Vettä, rautavihtrilliä, vehnäjauhoa, vernissaa, punamultaa ja suolaa. Näistä aineksista keitettiin soutustadionilla viime viikolla perinteistä punamultamaalia, joka pysyy kauan rakennusten seinäpinnoilla ja maalaa ne kauniin punaisiksi.
Hieman vaivaa täytyy kuitenkin nähdä, jos oman maalin mielii keittää. Keittopuuhassa nimittäin riittää työvaiheita.
– Tänne tultiin tuossa pikkuisen vaille kahdeksan aamulla, ja aloitettiin tekemällä alusta tälle keittotynnyrille, kertoo maalintekopuuhia esittelemään tullut Aulis Kemppinen.
Ensin tehtiin tiilistä kehikko, jonka sisään laitettiin nuotio. Nuotion päälle asetettiin metallitynnyri, jonka ympärys eristettiin lämpöhukan minimoimiseksi.
– Silloin tarvitsee polttaa vähemmän puuta, ja seos keittyy muutenkin tasaisemmin.
Seoksen valmistumiseen eri ainesosien lisäämisineen voi varata viitisen tuntia. Koko ajan täytyy hämmentää, koska seoksessa oleva vehnäjauho voi muuten palaa pohjaan.
– Tästä tynnyrillisestä saa noin 80 litraa maalia. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska nestettä haihtuu keitoksesta koko ajan.
Kemppisen arvion mukaan litralla maalia maalaa viisi neliötä uutta lautaa.
– Jos lauta on aikaisemmin jo maalattu, se ei ehkä niin paljon vedä, ja maalia kuluu vähemmän.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 24/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
