Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes julkisti viime viikon torstaina päätöksen hyväksytystä varausilmoituksesta liittyen Partalansaarta koskevaan malminetsintään. Varausta oli hakenut Suomen Malmitutkimus Oy, joka aikoo etsiä alueelta grafiittiesiintymiä.
Kyseessä on kuopiolainen malminetsintään erikoistunut yritys, joka on ilmoittanut Tukesille aikovansa tehdä ensimmäisenä vuonna kallioperäkartoitusta ja kerätä näytteitä kalliopaljastumista sekä lohkareista. Näytteiden pohjalta on tarkoitus tehdä kemiallisia analyysejä ja hietutkimuksia sekä suorittaa geofysikaalisia mittauksia. Toisena vuonna yritys aikoo tehdä lisätutkimuksia potentiaalisimmista esiintymistä.
Mikäli alueelta löytyy merkittäviä grafiittiesiintymiä, tehty varaus takaa Suomen Malmitutkimus Oy:lle etuoikeuden malminetsintälupaan kahden vuoden sisällä varauksen hyväksymisestä. Tukesin päätökseen voi hakea muutosta valittamalla asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa varauspäätöksen julkistamisesta.
Varaus koskee suurta osaa Partalansaaresta ulottuen sekä Sulkavan että Puumalan alueelle. Varausalueen koko on 92,52 neliökilometriä. Yrityksen toimitusjohtaja Hannu Makkonen painottaa, että tässä vaiheessa ei kannata puhua kaivoksista. Tarkoitus on kartoittaa, olisiko alueella esiintymiä. Partalansaaren geologinen muodostus ja alueen yllä tehdyt Geologian tutkimuskeskuksen lentomittaukset ovat antaneet viitteitä sille, että grafiittiesiintymiä saattaisi löytyä.
– Teoreettiselta pohjalta arvelen, että alueelta voisi löytyä karkeaa suomugrafiittia. Partalansaarelta ei ole aikaisemmin kartoitettu sen esiintyvyyttä, mutta siellä on korkean metamorfoosin alueita, jotka ovat otollisia karkean suomugrafiitin esiintymiselle.
Kaivostoiminnan ympäristölupia valvovat Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset. Jos Suomen Malmitutkimus Oy:n tekemä ilmoitusvaraus johtaa malminetsintäluvan hakemiseen Partalansaarelle, pyytää Tukes lausuntoa Etelä-Savon ELY-keskukselta.
– Katsomme silloin, minkälaisia vaikutuksia kairauksesta tulisi pohjavesille ja muulle luonnolle, kertoo ympäristönsuojelun ja vesienkäytön palvelut -yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.
Jos projekti etenee, on vuorossa ympäristövaikutusten arviointi, kansalaisten osallistaminen, yleisötilaisuuksia ja kuulemisia.
– Kun ympäristövaikutusprosessi on tehty, varauksen tehnyt taho lähettää ympäristölupahakemuksen Aluehallintovirastoon. AVI käsittelee ja ratkaisee lupa-asian. Käsittelyn yhteydessä kuullaan asianosaisia, joita ovat muun muassa alueen asukkaat sekä ympäristöjärjestöt.
Lapin ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eira Luokkanen toteaa, että nykyään kaivosten ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota alusta asti.
– Koko ajan kaivostoiminnalta edellytetään parempia selvityksiä ja suunnitelmia siitä, miten päästöt saadaan hallittua ja riskejä pienennettyä. Muutosta kuvaa se, että vuosikymmeniä sitten luvissa oli vain muutama lupamääräys, nykyään kaivosten ympäristöluvissa voi olla toistasataa lupamääräystä.
Suomen Malmitutkimus Oy:n tekemän varauksen kaltaisia ilmoituksia tulee Tukesiin vuosittain vireille keskimäärin 50–90 kappaletta.
– Esimerkiksi vuonna 2012 niitä tehtiin 197, mikä taitaa olla ennätys. Vuonna 2018 ilmoituksia on tullut 50 ja vuonna 2019 noin 50–60 kappaletta, kertoo ylitarkastaja Ilkka Keskitalo Tukesista.
Sitä, kuinka suuri osa varausilmoituksista johtaa malminetsintälupahakemuksen tekoon, ei Keskitalo osaa suoraan sanoa, mutta uusia malminetsintälupahakemuksia Tukesiin tulee joka tapauksessa vireille 60–80 kappaletta vuosittain. Keskitalo huomauttaa, että yleensä malminetsintälupahakemus kattaa kuitenkin vain murto-osan varausalueesta.
Torstaina julkistettu päätös ehti jo herättää kuntalaisissa huolta. Myös juvalaisten perustamassa Saimaa ilman kaivoksia -Facebook-ryhmässä oltiin noteerattu uutinen. Ryhmä perustettiin toukokuussa sen jälkeen, kun samainen malminetsintäyhtiö sai hyväksynnän varaukselle tehdä malminetsintöjä Juvan alueelta.
Sulkavan kunnanhallitus keskusteli maanantaina kokouksessaan kunnan suhtautumisesta hankkeeseen.
–Kävimme erittäin rakentavan keskustelun useista eri näkökulmista. Kunnanhallitus linjasi kunnan rooliksi olla mahdollistamassa aktiivista vuoropuhelua eri tahojen välillä, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli kunnan tiedotteessa.
–Pidämme viranomaisten kanssa huolen, että kuntalaisilla ja eri osapuolilla on riittävää, asianmukaista ja laadukasta informaatiota asiasta, jatkaa kunnanjohtaja Juho Järvenpää.
Sulkavan kunta aikoo järjestää aiheen ympärille keskustelutilaisuuden kesäkuussa.
Teksti: Tea Ikonen ja Hanna Partanen
Kuva: Hanna Partanen
Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 24/2020. Tilaa lehti täältä.
