Koskelan luomumaitotilan lehmät nyhtävät ruohoa autuaan tietämättöminä siitä, että niistä ja niiden omistajista kaavaillaan ilmastosankareita, joiden tehtävänä on pelastaa Suomen maatalous ja koko maapallo katastrofilta.
Hiilineutraali maatalous raivaa tietään poliitikkojen pöytälaatikoista maaseutukuntien lantakasoihin, mutta kuinka realistinen ajatus oikeastaan on?
Valiolla on suuret odotukset suomalaisille maitotiloille. Meijeri haluaa tukea Suomen hallituksen tavoitetta, jonka mukaan Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eli silloin Suomi ei enää tuottaisi ilmastonmuutosta vauhdittavia päästöjä. Tai ainakin päästöt kompensoitaisiin siten, ettei harmia ilmastolle aiheudu.
Käytännössä Valio on julistanut tähtäävänsä siihen, että Valion maidon hiilijalanjälki olisi nolla vuonna 2035. Tämä aiotaan saada aikaan vähentämällä päästöjä maitotiloilla, kuljetuksissa ja tehtailla sekä lisäämällä peltojen hiilinieluja viljelytavalla, jota on alettu kutsua hiiliviljelyksi. Tavoitteena on saada hiiltä sitoutettua maaperään mahdollisimman paljon sen sijaan, että sitä vapautuisi ilmakehään hiilipäästöinä, jotka vauhdittavat ilmastonmuutosta.
Hiiliviljely tuntuu raikkaalta lisältä nykypäivän keskusteluun, jossa maidon- ja lihantuotannon päästöistä huolestuneet ympäristöaktiivit ajautuvat usein tukkanuottasille maatilallisten kanssa. Ehkä on löytymässä uusi maatalouden muoto, jonka takana kaikki voisivat seistä?
Ennen kuin jatketaan herkän aiheen käsittelyä, kysytään Maataloustuottajain Etelä-Savon liiton toiminnanjohtajalta Vesa Kalliolta, miksi maatalouden päästöt herättävät niin paljon tunteita.
Kallion mukaan ihmisillä on taipumus hakea vahvistusta omille näkemyksilleen sen sijaan, että he olisivat avoimia uudelle tiedolle. Vaikka nykyään puhutaan paljon hiilen sitomisen tärkeydestä ja siitä, ettei hiiltä saisi päästää ilmakehään, samassa hengenvedossa syyllistetään maataloutta ja unohdetaan, että maanviljelijät ovat hiilensidonnan ammattilaisia.
– Kaikki alkaa kasvien yhteyttämisestä, joka on oikeastaan hiilensidontaa. Eli vihreät kasvit muuttavat energian ravinnoksi ja sitovat samalla hiiltä niin, ettei se pääse ilmakehään.
Yksi tulevaisuuden hiilineutraaleista tiloista on Koskelan luomumaitotila Lohikoskella. Vanhemmiltaan tilan haltuun ottanut Kukka-Maaria Kärki on tyytyväinen Valion tavoitteisiin, vaikka ei itse ole vielä hiiliviljelykursseille ehtinytkään. Kärjen mukaan maidontuotanto pyritään saamaan neutraaliksi vähentämällä päästöjä sekä sitomalla ja varastoimalla mahdollisimman paljon hiiltä maahan.
– Nurmen tuotanto on yksi hyvä keino, koska nurmi sitoo paljon hiiltä. Lisäksi olisi tärkeää pitää maa mahdollisimman paljon kasvipeitteisenä, eli esimerkiksi lisätä syyskasveja, kuten syysviljoja ja kyntää mieluummin keväällä. Laidunkausi on hiilen kannalta tärkeä, koska lehmät syövät itse ruokansa pelloilta, eikä silloin synny päästöjä työkoneiden kautta. Olen miettinyt rukiin kylvämistä syksyllä, koska se kasvaa keväällä nopeasti ja lehmät saisi siten aikaisemmin laitumille.
Kärki lisää, että monilla maatiloilla on jo paljon hiiltä sitovia keinoja käytössä.
– Silti kaikki voivat petrata ja miettiä, mitä voisi tehdä paremmin.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 21/2020. Tilaa lehti täältä.
