Kirjavinkkausillassa oli esittelyssä 16 erilaista romaania. Monet niistä perustuvat kirjailijan omaan elämään.
Otso Vaara on onnellinen mies, jolla on ihana vaimo, koti, auto ja hyvä työ. Eräänä kohtalokkaana baari-iltana hän kuitenkin lähtee Saara-nimisen naisen matkaan hotelliin, jossa herää seuraavana päivänä huumauksesta ilman vasemman käden nimetöntä ja siinä ollutta vihkisormusta. Niiden myötä Otso Vaara menettää kaiken, mutta hänelle tulee tarve selvittää, kuka on Saara. Otso ei nimittäin ole ainut mies, joka on menettänyt sormen ja sormuksen.
– Tässä kirjassa on petettyjä ja pettäjiä. Loppuratkaisu on todella yllätyksellinen, vihjaisi kirjastonjohtaja Eija Väisänen kertoessaan Jyri Paretskoin Nimetön-romaanista perinteisessä kirjavinkkausillassa kirjastolla maanantai-iltana 11.11.
Paretsoin kirja oli yksi kolmesta dekkarista, jotka olivat Väisäsen esittelemien kirjojen joukossa. Väisästä kiinnosti, miten Paretskoilta onnistui rikosromaanin kirjoittaminen. Ja hyvin se onnistui.
– Valitsin Nimettömän, sillä Paretskoi tunnetaan kolumnistina ja nuortenkirjailijana. Hänen kirjansa iskee nimenomaan poikiin.
Paretskoi vieraili aiemmin syksyllä Sulkavalla koululaisten lukuturnauksen merkeissä. Vierailun yhteydessä opettajan ammatissa aiemmin työskennellyt Paretskoi oli kertonut ryhtyneensä kirjailijaksi vietyään luokkansa kirjastoon. Luokan pojat olivat etsineet mahdollisimman ohuita kirjoja luettavaksi. Paretskoi ja kirjastovirkailija olivat alkaneet kysellä, mitä kirjassa pitäisi olla, jotta se kiinnostaisi nuoria. Kuultuaan poikien vastaukset, oli kirjastovirkailija joutunut toteamaan, ettei sellaista kirjaa vielä ole kirjoitettu.
– Silloin Paretskoi oli todennut, että hänen täytynee kirjoittaa se kirja.
Synkkiä sävyjä ja toivoa
Väisänen oli valinnut kirjavinkkausiltaan 16 erilaista romaania.
– Olin varannut 15 kirjaa, enkä enempää. Harkitsin Pajtim Statovcin Bollan ottamista, mutta tipautin sen jo pois. Mutta kun se nostettiin Finlandia-ehdokkaaksi, niin pitihän se ottaa mukaan, Väisänen sanoi.
Finlandia-ehdokasromaani kertoo kahden miehen, Arsimin ja Milosin välisestä rakkaudesta 1990-luvun puolivälissä sisällissodan repimässä Pristinassa, Kosovossa. Raskauttavinta ei kuitenkaan ole homoseksuaalinen rakkaus vaan se, että toinen on serbi ja toinen albaani.
– Jäin miettimään, että Suomen sisällissota kesti muutaman kuukauden, ja se vaikuttaa vielä tämänkin päivän suomalaisiin. Balkanilla sisällissota kesti kauan. Selviävätkö ne ihmiset siitä koskaan, Väisänen pohti.
Bollan tapaan monet Väisäsen valitsemista kirjoista olivat sävyltään melko synkkiä, mutta niistä löytyi kuitenkin toivon kipinöitä.
– Tähän satsiin sattui myös useampi kirja, jotka ovat fiktiivisiä mutta pohjautuvat kirjailijan omaan elämään, Väisänen totesi.
Kirjvinkkausillasta uusia tuttavuuksia
Kirjavinkkausilta veti kirjaston kokoustilan miltei täyteen lukuharrastajia. Yksi heistä oli juvalainen Anja Huovinen, joka paljasti olleensa Sulkavan kirjavinkkausillassa nyt ensimmäistä kertaa.
– Olen Savonlinnassa käynyt joka vuosi vastaavassa tapahtumassa, mutta tänä syksynä en sinne päässyt.
Sulkavan kirjavinkkausiltaan Huovinen innostui tulemaan, sillä hän kuuluu Sulkavan Marttoihin, joiden syyskauden ohjelmaan kirjavinkkausilta kuului.
Huovinen lukee paljon, mutta silti kirjavinkkausilta toi hänelle uusia tuttavuuksia.
– On aika mukavaa, että uskaltaa ottaa kiinni kirjailijoista, joita ei ole aiemmin lukenut.
Väisäsen esittelemistä kirjoista Huovista kiinnosti varsinkin Sirpa Kähkösen Muistoruoho-romaani, joka on osa Kuopio-nimistä teossarjaa. Sarja seuraa Savon takamailta Kuopioon muuttaneen Annan elämää kuopiolaisessa puutalokorttelissa 1930-luvulta sotavuosien kautta 1970-luvulle, johon sarjan uusin osa Muistoruoho ajallisesti sijoittuu.
Muistoruohon lisäksi myös Väisäsen esittelemä rikoskirjallisuus kiinnosti Huovista.
– Oli siellä myös ne dekkarit, varmaan ne luen kyllä, hän arveli.
Lataa viikon 47 Sulkava-lehti pdf-muodossa täältä!
