Maksuton kouluruoka on suomalainen keksintö, ja sitä on tarjottu meillä vuodesta 1948 lähtien. Kouluruuan hinnasta ja suosituksista on ollut jälleen keskustelua. Sulkavalla asiat ovat hyvin.
Ruokailutottumukset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kouluruokaa ohjaa kouluruokasuositus. Kouluateria on suunniteltu siten, että se on ravitsemuksellisesi täysipainoinen, kun kaikki aterian osat nautitaan. Ateriaan kuuluu lämpimän kala-, kasvis- tai liharuuan lisäksi ruokajuoma, salaatti, leipä ja levite.
Mistä kouluruoka koostuu?
Ravitsemuspäällikkö Minna Hakulinen Järvi-Saimaan palveluista kertoo, että kouluruuan tärkeyttä ei voi vähätellä.
– Ei lapsi jaksa ilman ruokaa. Kouluruokailusuosituksen mukaan koulussa tarjottavan aterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Lapsi siis tarvitsee maittavaa ja ravitsevaa ruokaa myös kotona.
Hakulisen mukaan kouluruoan arvostus on ollut nousussa, vaikka sensaatiokirjoituksia on lehdistössä säännöllisin väliajoin.
– Vuosien aikana perheiden kiireet ja menot ovat kasvaneet, mikä näkyy meillä Sulkavallakin niin, että maanantaina oppilaat syövät enemmän ja näin ollen ruokaa varataan myös sen mukaan, kertoo Hakulinen.
Koulun ruokalista suunnitellaan kuuden viikon kiertäväksi listaksi ja huomioitavia asioita ovat aterian energiamäärä, rasvan määrä ja laatu, proteiinin saanti, kuitupitoisuus, hiilihydraattien osuus ja siitä sokerin osuus sekä suolan määrä.
– Oikein koottuna oppilaiden annos on ruokaympyrän mukainen. Opettajat valvovat alakoulun puolella ruokailua ja myös sitä, mitä syödään. He pyrkivät samalla myös opastamaan oikeanlaisen aterian kokoamiseen. Yläkoulun puolella valvonta on ohjaavaa. Kouluruuan arvostus on kasvanut meillä Sulkavallakin vuosien saatossa, totesi Hakulinen.
Lue lisää 27.9.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
