Jenna Olin
Iranilainen Melika Haghighi ja vietnamilainen Nguyen Vu Minh Khue, tuttavallisemmin Bonnie aloittivat elokuussa opiskelun Sulkavan lukiossa.
Haghighi kertoo aina halunneensa opiskella itsenäisesti ulkomailla.
– Näin mainoksen ulkomailla opiskelusta. Ajattelin, että Suomessa opiskelu on hyvä mahdollisuus. Etsin tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä ja sain tietää, että Suomi on hyvä paikka nuorille. Ajattelin, että voin seurata tavoitteitani Suomessa paremmin, Haghighi taustoittaa.
Nguyen sai kuulla tädiltään mahdollisuudesta opiskella Suomessa. Täti työskentelee yrityksessä, joka tekee yhteistyötä ulkomaisia opiskelijoita Suomeen välittävän Finest Future -ohjelman kanssa.
– Opin, että Suomi on todella hyvä paikka opiskella ja koulutus täällä on todella hyvää. Haluan asua täällä, koska täällä on todella kaunis luonto ja lunta. Luin, että ihmiset ovat ystävällisiä. Ajattelin, että luonto voi olla inspiraatio, sillä haluan olla taiteilija, Nguyen kertoo.
Kieliopiskeluita jo kotimaassa
Molemmat olivat opiskelleet suomen kieltä kotimaassaan ennen kuin he aloittivat opiskelun Suomessa.
– Opiskelin suomea kuusi kuukautta Iranissa ennen kuin tulin Suomeen. Ajattelen, että kielitaitoni paranee Suomessa opiskeluni aikana, Haghighi uskoo.
– Opiskelin suomea Vietnamissa kaksi vuotta. Ensin opiskelin suomea kielisovelluksen kautta ja sitten tunneilla, Nguyen selventää.
Lukio-opiskeluissaan Nguyen on kokenut matematiikan ja fysiikan helpoiksi oppiaineiksi, sillä Vietnamissa oppiaineiden opiskelu on vaikeampaa. Toisaalta hänestä äidinkielen tunnit ovat tuntuneet haastavilta.
– Suomi on todella vaikea kieli, mutta myös todella hauska, Nguyen kuvailee.
Yrittäjäopinnot kiinnostavat
Haghighi opiskeli Mäntässä lääketieteeseen painottuvalla lukiolinjalla ennen kuin vaihtoi Sulkavan lukioon.
– Olen nyt enemmän kiinnostunut yrittäjäopinnoista. Voin myös kirjoittaa ylioppilaaksi Sulkavalta ja hakea lääketiedettä opiskelemaan yliopistoon, Haghighi sanoo.
Ensimmäinen lukiovuosi Mäntässä tuntui vaikealta.
– Oli paljon stressiä. Toisena lukiovuotenani Sulkavalla ymmärrän enemmän kuin ensimmäisenä, mitä opettajat opettavat, hän kertoo.
Haghighi asui Mäntässä kimppakämpässä toisen tytön kanssa. Nyt Sulkavalla hän asuu yksin.
– Pidän enemmän yksinasumisesta.
Pieni, kodikas paikkakunta
Nguyen pitää Sulkavaa pienenä, kodikkaana paikkakuntana,
– Saimaa-järvi on todella kaunis. Rakastan luistelemista. Vietnamissa ei ole lunta tai järviä, missä luistella, hän kertoo.
Suomalaisten opiskelijoiden kanssa kommunikointi onnistuu, kun on ulospäinsuuntautunut.
– Silloin saan aikaan keskustelua heidän kanssaan, Nguyen sanoo.
Nuorilla on tavoitteita tulevaisuudelle. Molemmat tähtäävät yliopisto-opintoihin lukio-opintojen jälkeen. Haghighi haluaa opiskella lääkäriksi. Nguyen taas aikoo opiskella taidetta tai musiikkia.
Sulkavan lukiossa opiskelee yhteensä kahdeksan vietnamilaista ja yksi iranilainen opiskelija. Vielä yksi vietnamilainen on aloittamassa opinnot lukiossa, kun maahantulolupa myönnetään.
Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa viime vuonna. Silloin lukioon saapui kaksi vietnamilaista ja yksi iranilainen.
– Yksi vietnamilaispoika joutui palaamaan perhesyistä kotimaahan ja iranilainen vaihtoi koulua opiskellakseen lisää suomea. Alkuperäisiä aloittaneita on jäljellä yksi, Sulkavan yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Marttiina Sihvola kertoo.
Finest Future -ohjelma toimii hyvin
Kansainväliset lukio-opiskelijat ovat saapuneet Sulkavalle Finest Future -ohjelman kautta. Ohjelman tarkoituksena tuoda ulkomailta opiskelijoita Suomeen erityisesti pieniin lukioihin, jotka kaipaavat lisää opiskelijoita.
– Suomalainen koulutus houkuttelee, ja siksi tänne halutaan tulla, Sihvola taustoittaa.
Sulkavalla on syntyvyyden laskemisen vuoksi ollut huolena, mistä opiskelijoita riittää.
– Meillä on tilat täällä, pätevät opettajat ja hyvät tukipalvelut. Opettaja opettaa omia opiskelijoitamme, mutta luokkaan mahtuu muitakin. Miksi emme hyödyntäisi sitä, Sihvola kysyy.
Opiskelijoita olisi tulossa ulkomailta enemmänkin, mutta määrää on rajattu.
– Katsomme, miten kansainvälisten opiskelijoiden opiskelu lähtee liikkeelle ja miten omat opiskelijamme pääsevät tähän mukaan, Sihvola sanoo.
Motivaatio hyvällä tasolla
Kansainväliset opiskelijat ovat osoittautuneet erittäin motivoituneiksi opiskelijoiksi.
– He tekevät kovasti töitä ja ovat pärjänneet hyvin. He haluavat pärjätä hyvin, Sihvola kertoo.
Suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäytyminen teetättää töitä.
– Vähän on vielä kuppikuntaisuutta. Tänä syksynä on ollut ilo huomata, että myös muutkin kuin lukiolaiset, esimerkiksi yläkoululaiset ovat tehneet tuttavuutta uusien opiskelijoiden kanssa, Sihvola kertoo.
– Nuorten kotiutumisen eteen tehdään paljon töitä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken. Kansainvälinen opinto-ohjaaja Jenni Sinkko työskentelee Sulkavalla päivän viikossa ja jututtaa joka viikko opiskelijat ja hoitaa heidän kanssaan byrokraattisia asioita esimerkiksi maistraatin tai pankin kanssa. Keskiviikkona 6.9. meillä on kuntalaisten olohuoneella sulkavalaisten ja kansainvälisten lukiolaisten verkostoitumistilaisuus, Sihvola tiedottaa.
Melika pääsi heti töihin
– Opiskelijat haluavat tehdä myös viikonlopputöitä ja kesätöitä. Melika pääsi heti Sulkavalle tultuaan töihin K-Market Wiljamiin ja Pijotiin.
Lisäksi opiskelijat ovat tehneet pieniä retkiä Sulkavalla, käyttävät ahkerasti kuntosalia ja kirjastoa ja ovat vierailleet kyytien turvin Savonlinnassa.
– On ollut myös vapaa-ajan tekemistä, ettei kaikki ole vain opiskelua ja ruuanlaittoa, Sihvola sanoo.
Yhteisöpedagogi Sari Asikainen kiertää työnsä puolesta Juvan, Rantasalmen, Joroisten ja Sulkavan lukiossa tavoitteenaan lisätä kaikkien lukiolaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
— MAINOS — Sulkava Digilehti tilaus
