Saavatko kuntapäättäjät tarpeeksi tietoa ilmastonmuutoksesta, ja mitä keinoja sen hillitsemiseksi voitaisiin Sulkavalla ottaa käyttöön? – ”Kyllä ilmastoaiheet alkavat vähän siellä taustalla nostaa päätä”

Kysyimme Sulkavan kuntapäättäjiltä, saavatko he tarpeeksi tietoa ilmastonmuutoksesta ja mitä toimenpiteitä täällä voisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ilmassa ristivetoa -tutkimushankkeen mukaan 60 prosenttia kuntavaltuutetuista on sitä mieltä, ettei kuntapäättäjillä ole riittävästi tietoa ilmastonmuutoksesta, jotta he voisivat tehdä punnittuja päätöksiä.

Saavatko kuntapäättäjät Sulkavalla mielestäsi tarpeeksi tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siitä, miten ilmastonmuutoksen hidastaminen pitäisi ottaa kunnan päätöksenteossa huomioon? Jos eivät, minkä arvelet olevan syynä?

–  Suora vastaus on, etteivät kuntapäättäjät saa riittävästi tietoa. Aihetta ei ole aktiivisesti pidetty nykyisellään esillä. Tietoisuus on kyllä lisääntymässä. Esimerkiksi sopii vaikkapa liikuntahallin peruskorjaushanke, josta päätettäessä nousi esiin se tosiasia, että peruskorjaus on ilmaston ja ihan kestävän kehityksen kannalta hyvä ratkaisu verrattuna purku- ja uudisrakennusvaihtoehtoon. Eli kyllä ilmastoaiheet alkavat vähän siellä taustalla nostaa päätä, kertoo Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää.

–  Pääpiirteittäin se johtuu siitä, että asioita valmistelevia kunnan viranhaltijoita ei ole varustettu sellaisella tietotaidolla. Tietoahan on tarjolla paljon, mutta kunnassa ei ole kovin montaa valmistelevaa viranhaltijaa, ja heidän aikaresurssinsa ovat vähäiset.

Mikä on mielestäsi kuntien ja kuntapäättäjien rooli Suomen hallituksen ilmastotavoitteiden edistämisessä (esim. tavoite saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä) ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden edistämisessä (joihin sisältyy esim. tavoite edistää resurssien tehokasta käyttöä siirtymällä puhtaaseen kiertotalouteen ja ennallistaa biologista monimuotoisuutta ja vähentää saastumista)?

–  Kyllähän kunnan kaltaisen paikallishallinnon mahdollisuudet vaikuttaa alueen asioihin ovat merkittävät sekä omalla esimerkillänsä että sitten tietysti muun muassa hakemalla alueelle rahoitusta myös asioiden kehittämiseksi ja luomalla henkistä ilmapiiriä. Näihin teemoihin on erilaista hanke- ja kehittämisrahaa tarjolla. Tokihan se hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 tulee varmasti vaatimaan myös kunnilta toimenpiteitä. Tällä hetkellä on porkkanavaihe menossa, lopuksi voi alkaa tulla keppiä. Näihin kannattaisi yrittää mennä etupainotteisesti.

Teksti ja kuva: Hanna Partanen