Valtionneuvoston kaksi viikkoa sitten julkaisema Uusi suunta, ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi kokosi yhteen uusimman tiedon siitä, miten Suomi voisi päästä kunnianhimoiseen tavoitteeseensa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Kiertotaloudessa pyritään luomaan taloudelle uusi malli, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kestävä kuluttaminen edellyttää materiaalien mahdollisimman pitkää käyttöikää, johon päästään esimerkiksi raaka-aineiden ja tavaroiden jakamisella, vuokraamisella, korjaamisella, päivittämisellä ja kierrättämisellä.
Tämä taas vaatii systeeminlaajuista muutosta, jossa tuotteiden koko elinkaari mietitään uusiksi.
Työryhmää veti Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Reijo Karhinen, joka etätyöskentelee Telakanavalla olevasta kodistaan käsin ja sen ohessa keskittyy metsienhoitoon. Karhisen mukaan aikaa vuoden 2035 tavoitteen saavuttamiseen on todella vähän.
– 14 vuotta on älyttömän lyhyt aika. Meillä on todella kiire. Itselleni oli yllätys havaita, että vaikka poliitikot pitävät Suomea edelläkävijänä, teot ovat vielä hyvin vähäisiä. Varmaan ajatustasolla ollaankin kiertotalouden edelläkävijöitä, mutta itse kiertotalouden tunteminen on todella huonoa.
Karhisen mukaan yksi ongelmista on se, että kiertotalous mielletään tosi suppeasti.
– Mieleen nousee kierrätys ja vastaava, mutta sehän on vain pieni osa kiertotaloutta. Meillä olisi ihan valtava tarve päivittää käsityksemme siitä, mitä kiertotalous tosiasiassa tänä päivänä on.
Karhinen nostaa esiin raportin tulokset, joiden mukaan kunnat ovat avainasemassa kiertotalousyhteiskuntaan siirtymisessä.
– Kuntapäättäjien kannattaisi ensimmäisenä lukea raporttimme. Uskon, että siinä olisi paljon opittavaa. Siitä huomaisi myös sen, että kiertotalous ei ole vaihtoehto, se tulee olemaan elinehto.
Kiertotalouteen siirtyminen vaatii Karhisen mukaan suurta systeemistä muutosta. Se taas edellyttää uutta osaamista, jota kunta voi olla edistämässä esimerkiksi koulutuksen kautta.
– Sulkavallahan on esimerkiksi yrittäjyyslukio. Voisiko kiertotalous olla osa yrittäjyyslukion opetuskokonaisuutta? Kun puhutaan koko yhteiskuntaa läpileikkaavasta muutoksesta, tämän uuden ajattelun pitäisi näkyä voimakkaasti ihan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, lukioissa ja ammattikouluissa. Millä tavalla kiertotalous on otettu huomioon Sulkavan kunnan opetussuunnitelmassa?
Muutoksen välineet täytyisi Karhisen mukaan kirjata kuntastrategiaan.
– Ehdottomasti tarvitaan strategia, ja siihen määriteltyinä tavoitteet. Sen jälkeen myös talousarvioiden täytyy olla saman hengen mukaisia. Silloin sillä alkaa olla vaikutusta julkisiin hankintoihin, kaavoitukseen, opetussuunnitelmiin ja niin edelleen.
Koska kunnat ovat julkisia toimijoita, on heillä Karhisen näkemyksen mukaan myös tietty velvoite.
– Jos meidän kansakuntamme tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, niin tuntuu vaikealta ajatella, että jokin kunta jäisi sen ulkopuolelle. Ollakseen julkinen toimija, täytyy seistä näiden yhteisten tavoitteiden takana.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 4/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
