390 vuotta sitten Iitlahden neljänneskunnasta muodostettiin itsenäinen kirkkopitäjä nimeltään Sulkava. Siitä alkaa Sulkavan hallinnollisen alueen historia, joka alkuaikoina oli nimenomaan Sulkavan seurakunnan historiaa.
– Kaikki luulevat, että Sulkavan kunta syntyi vuonna 1630, mutta silloin syntyi Sulkavan kirkkopitäjä. Kuntalaki syntyi vasta 1800-luvulla, ja silloin vasta alettiin puhua kunnista. Siihen saakka Sulkava oli pelkkä kirkkopitäjä, ja koko hallinnollinen kuvio keskittyi kirkolliseen toimintaan, kertoo Sulkavan kirkon historiaa tutkinut Sulkavan seurakunnan entinen diakoni Pirjo Roinila.
Sulkavalla oli toki kirkko jo ennen itsenäisen kirkkopitäjän syntyä. Sulkavan alue kuului keskiajan lopulle saakka Juvan kirkkopitäjään, ja vuodesta 1504 itsenäistymiseensä asti Säämingin kirkkopitäjään. Sulkavan ensimmäinen kirkko oli mitä luultavimmin pieni ja vaatimaton puukirkko, mutta siitä on jäänyt harmittavan vähän tietoja.
Tuomiokapitulin pöytäkirja kertoo 6.6.1753, että ”Sulkavalaiset purkivat vuonna 1653 rakennetun kirkkonsa ja alkoivat rakentaa uutta sen tilalle…” Sulkavan toinen kirkko rakennettiin Lokinniemelle, koska kirkkokansa pääsi vesitse liikkumaan helposti kirkkoon. Kirkko oli suorakaiteen muotoinen, hirsistä rakennettu puukirkko. Kirkon rakentamisesta liikkuu huhu, jonka mukaan joukko seurakuntalaisia olisi halunnut rakennuttaa kirkon Kirkkokankaan alueelle, mutta öisin itse piru kävi hajottamassa päiväsaikaan rakennetut rakennelmat. Myös linnut ilmaisivat paremman kirkonsijaintipaikan rääkkymällä ”Lokinniemeen, Lokinniemeen…”
Kun uusi kirkko valmistui, sen alttarin alle alettiin haudata silloisen tavan mukaan arvokkaimpia vainajia. Mitä tärkeämpi vainaja, sitä lähemmäksi kirkkoa hän tuli haudatuksi.
– Se oli taivasosuuskysymys. Arvokkaat aateliset ja rikkaat porhot pääsivät lähimmäksi alttaria.
Mädäntyvien ruumiiden haju häiritsi kirkonväkeä, mutta tavassa pitäydyttiin aina vuoteen 1822 asti, jolloin ruumiiden hautaaminen kirkkojen alle kiellettiin valtakunnallisesti.
Sulkavan kirkon kuoriin saivat kunnian tulla haudatuiksi muun muassa Pistolekorsin suvun kantaisä Göran Pistolekors vuonna 1699 ja hänen puolisonsa Beata Pistohjelm vuonna 1690.
Vuonna 1630 perustetun uuden seurakunnan ensimmäisenä pappina toimi Laurentius Matthiae eli Lauri Matinpoika. Hänen jälkeensä kirkkoherran viran sai Ericus Georgii eli Eerik Yrjönpoika, joka oli toimessaan vuosiin 1662–1663 saakka. Hänen aikanaan perustettiin myös kappalaisen virka, jota hoiti Bernhardus Nicolai Petraeus eli Berhart Niilonpoika. Sulkavan seurakunta säilyikin kaksipappisena aina vuoteen 2003 saakka, jolloin kappalaisen virka puolitettiin Puumalan seurakunnan kanssa.
Seurakunnassa toimi myös lukkari, jonka piti kellonsoiton lisäksi taitaa myös veisaaminen ja opetustyö. Lisäksi oli unilukkari, eli suntio ja haudankaivaja. Lisäksi 1650-luvulla toimi pappien apuna erityinen ”piispan nimismies” pitämässä järjestystä yllä.
Teksti: Hanna Partanen
Kuva: Sulkavan seurakunnan arkisto
Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 52/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
