Kun Sulkavan paloasemalle tulee hälytys virka-ajan ulkopuolella, sen ottaa vastaan varallaoloa suorittava sopimuspalokuntalainen, joka organisoi palokunnan lähdön, jos hybridiyksikkö on tien päällä.
Monen pienen maalaispalokunnan lähtövarmuus on perustunut jo vuosikymmeniä käytössä olleeseen varallaolojärjestelmään, joka on varmistanut sen, että hälytyksen tullessa asemalta on lähdetty liikkeelle virka-ajan ulkopuolellakin. Varallaoloa suorittavat sopimuspalokuntalaiset siviilityönsä ohella iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. He ovat sitoutuneet varallaoloaikana tulemaan paloasemalle 15 minuutin kuluessa hälytyksestä. Aiemmin valmiusaika on ollut viisi minuuttia.
Nyt varallaolojärjestelmästä ollaan kuitenkin luopumassa, sillä työtuomioistuin on tulkinnut varallaolon niin sitovaksi, että siitä tulisi maksaa täysi tuntipalkka. Varallaolijoille on tähän mennessä maksettu 30 prosentin varallaolokorvaus täydestä tuntipalkasta.
– Oikeuden päätöksen perusteella tätä järjestelmää ei ole enää mahdollista ylläpitää. Se on johtanut melkoiseen hankaluuteen Etelä-Savossa sopimuspalokuntien varallaolon järjestämisessä, toteaa Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Jääskeläinen.
– Varallaolojärjestelmän avulla on saatu sitoutettua määrätyt ryhmänjohtajat siihen, että he lähtevät pelastustehtävään hälytyksen tullessa, Jääskeläinen kertoo.
Varallaolo on tärkeää erityisesti paloasemilla, joilla ei ole vakinaista miehistöä. Etelä-Savossa on 31 sopimuspalokunnan asemaa, joista kahdellakymmenellä on tehty varallaoloa. Niistä suurin osa on asemia, joilla ei ole lainkaan vakinaista henkilökuntaa. Sopimuspalokunnat hoitavatkin suurimman osan pelastustoimen tehtävistä.
Ympäri vuorokauden miehitettyjä paloasemia Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella on neljä: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna ja Sulkava.
Sulkavallakin on kuitenkin varallaoloa. Se vuorottelee Sulkavan ja Lohikosken paloasemilla siten, että sopimuspalokuntalainen tekee varallaoloa Sulkavalla kaksi viikkoa ja sitten Lohikoskella yhden viikon.
– Jos vapaamuotoinen varallaolo poistuu, ei meillä välttämättä ole ketään vastaanottamassa tehtävää, jos hybridiyksikkö on liikenteessä, toteaa Sulkavan palomieskerhon puheenjohtaja Kari Summanen.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella on valmisteltu korvaavaa järjestelmää, mutta Etelä-Savon pelastuslaitoksen johtaja Seppo Lokan mukaan asia vaatii vielä sisäistä työstämistä.
– Lopullinen muoto hahmottuu tämän viikon aikana.
Ratkaisu tulee näkymään päivitetyssä palvelutasopäätöksessä, joka tulee alueen kunnille lausuntokierrokselle lokakuun puolivälissä.
– Pelastuslautakunta vahvistaa palvelutasopäätöksen joulukuussa.
Teksti: Tea Ikonen
Kuva: Sulkava-lehden arkisto
Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 39/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
