Vuonna 1977 Sulkavalla toimintansa aloittanutta Finnreklamaa on pidetty menestystarinana, joka on työllistänyt parhaimpina vuosinaan jopa 130 henkeä. Tänä syksynä työntekijät kuitenkin joutuivat irtisanotuiksi olosuhteissa, joita osa työntekijöistä piti epäilyttävinä.
Tilannetta alustava käänne oli tapahtunut tammikuussa. Silloin Finnreklaman omistaja Harri Nyman myi Finnreklaman liiketoiminnan työntekijöineen sekä varastoineen 15.01.2020 perustetulle Sulkavan Sitomo Oy:lle. Uusi yritys oli Nymanin tunteman Teppo Ahomäen omistuksessa.
Sulkavan Sitomo Oy:ltä tänä syksynä irtisanotun työntekijän ja luottamusmiehen Kari Hämäläisen mukaan yrityskauppa ennakoi tulevaa.
– Nyman myi meidät yrityskaupalla vanhoina työntekijöinä Sulkavan Sitomo Oy:hyn. Toiminta on ulospäin ollut koko ajan asiakkaalle Finnreklama Oy:n tuottamaa.
Kevät koetteli liiketoimintaa rajusti. Hämäläisen mukaan työntekijät tekivät jo töitä vuoroviikkolomautuksilla, mutta koronan vaikutuksesta loputkin tilaukset hiipuivat huhtikuun jälkeen.
Sulkava Sitomo Oy:n työntekijät saivat Hämäläisen mukaan viimeiset palkkansa 30.6. Työntekijät olivat jäämässä kesälomilleen, mutta lomasaatavien saamisesta ja töiden jatkumisesta lomien jälkeen oli epäselvyyksiä. Kesälomalle työntekijät jäivät 6.7.
11.8. käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä pyysi työntekijät palaveriin työpaikalle.
– Hän kertoi, että Sulkavan Sitomo Oy on haettu konkurssiin ja esitti meille käräjäoikeuden päätöksen asiasta. Hän kirjoitti meille kaikille irtisanomiset konkurssipesän toimesta.
Hämäläisen mielestä Nymanin toiminta herättää kysymyksiä.
– Miksi hän vaihtoi meidät työntekijät tammikuussa kaverin firman nimiin? Halusiko hän saada koneistot ja muun omaisuuden säilymään Finnreklamalla, mikäli uusi firma menisi nurin?
Kesän aikana Hämäläinen joutui selvittelemään tilanteen taustoja. Kun Sulkavan Sitomo Oy:n konkurssi alkoi näyttää ilmeiseltä, työnantaja rauhoitteli työntekijöitä sillä, että palkat saataisiin palkkaturvasta.
Palkkaturva on lakisääteinen järjestelmä, joka takaa työntekijän palkat silloin, kun työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvaa voi käyttää esimerkiksi konkurssiin ajautuneen yrityksen työntekijöiden kohdalla. Palkkaturvana työntekijöille maksetut rahat peritään takaisin työnantajilta, mutta jos tämä ei kykene niitä maksamaan, erotus maksetaan Työllisyysrahastosta, jonne varat kerätään työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista.
– Suurin taistelu käytiin palkoista. Vuosilomien lomarahasaatavat tulivat heinäkuussa maksuun, mutta Sulkavan Sitomo Oy kieltäytyi maksamasta. Kun juttelin asianajajan kanssa, selvisi, että yritys oli myös jättänyt eläkemaksuja ja veroja maksamatta aiemmista palkoistamme.
Toimintamalli herättää Hämäläisessä ihmetystä.
– Moni on kysynyt, miten tällainen toimintamalli on edes mahdollinen.
Konkurssiin menneen Sulkavan Sitomo Oy:n omistaja Teppo Ahomäen mukaan konkurssi oli valitettava seuraus koronapandemian aiheuttamasta asiakaskadosta. Kun liiketoiminta myytiin tammikuussa hänen firmalleen, hän uskoi vielä Sulkavan Sitomolla olevan edellytykset pyörittää yritystä menestyksekkäästi.
– Heti maaliskuu olikin reilusti tuloksellinen. Sitten kuitenkin tuli koronakriisi. Jonkin verran saimme tehdä vanhoja sisällä olevia tilauksia, mutta uusia tilauksia ei enää tullut. Asiakkainamme oli yrityksiä, museoita ja muita painotaloja, jotka siirsivät tai lopettivat tilaukset kuin seinään. Ihmekös tuo, kun kaikki painotalojen myyjät olivat lomautettuina, yritykset nipistivät menoissa, ja museoissa ei saanut edes käydä asiakkaita. Jos firmalla ei ole tuloja, on aika vaikea maksaa ihmisten palkkoja.
Ahomäki pahoittelee irtisanomisista johtunutta mielipahaa.
– Firma ajettiin konkurssiin, koska se oli maksukyvytön. Maksoimme työntekijöiden palkkoja niin pitkään kuin mahdollista. Sulkava on pieni paikkakunta, ja varmasti jokainen työpaikka on tervetullut. Mutta jos yrityksellä ei ole kassavirtoja, toiminta hiipuu.
Harri Nyman ei ole vastannut Sulkava-lehden kommenttipyyntöihin.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 38/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
