Alanteella viime talvena vapaaehtoisesti kävelyväylää auki pitänyt Markku Olavi ”Olli” Kontinen palkittiin Sulkavan Vuoden 2018 Liikuttajana Etelä-Savon Urheilugaalassa perjantaina. Kontinen avasi ja piti auki viime talvena Alanteentien jäätien ja ladun vieressä olevaa kävelyväylää, joka nousi heti suosituksi. Kontinen teki työn omaehtoisesti ja puhdasta hyvää mieltä tuottaen. Kävelyväylä liikutti sulkavalaisia huomattavan osan talvesta, ja se huomioitiin myös sosiaalisessa mediassa kuvin ja positiivisin kommentein.
– Kävelyväylän aukipito on ollut minulle puhdasta terapiatyötä ilman mitään korvausta, Kontinen kertoo.
Idea lähti oikeastaan miehen omasta tarpeesta. Hänellä on metsä- ja mökkitie, jota piti pitää auki. Sitä varten Kontinen hankki nelivetomaasturin, johon hän kaverinsa kanssa asensi lumiauran ja hiekoittimen.
– Katselin kerran Alanteenselälle, ja ajattelin, että miepä lähden kokeilemaan, miten se aura toimii.
Viime vuoden vauvat kohtasivat kirjastolla
Viime vuonna syntyneet vauvat ja heidän perheensä kohtasivat toisensa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sulkavan yhdistyksen ja kunnan järjestämässä vauvatapaamisessa kirjastolla viime viikolla. Näiden vauvojen lisäksi Sulkavalle muutti joulukuussa vauvaperhe, mutta he eivät päässeet tapaamiseen. Viime vuonna Sulkavalle syntyi kolme vauvaa. Ensimmäistä vauvaa saatiin odotella kesäkuulle saakka. Kaksi muuta vauvaa syntyivät loppuvuodesta, marras- ja joulukuussa.
Perinteinen rotinakori
Sulkavan kunta päätti muutamia vuosia sitten muistaa kunnan vauvaperheitä vuosittain. Perheet saavat rotinakorin, johon on koottu vauvaperheelle tarpeellista tavaraa. Rotinakorin on koonnut Laura Pöyhönen ja se sisältää Pöyhösen tekemän vauvan torkkupeiton, kypärämyssyn, tuttinauhan, ruoka/kuolalapun sekä onnittelukortin. Korissa on myös kunnan puolesta leivonnaisia, K-Market Wiljamin lahjoittama vaippapaketti sekä S-Marketin lahjoittama hiekkalelusetti.
– Jos sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, niin voidaankin sanoa, että on Jackpotti syntyä Sulkavalle, summasi Susanna Issakainen.
Saimaa Geoparkissa toimitaan kuin sillä jo olisi Unescon status
Marras-joulukuussa käynnistyi Saimaa Geopark ry:n yritysyhteistyöhanke ”Tiedolla kasvua ja uudistumista Saimaa Geoparkin alueella”. Hankkeen tarkoituksena on tutustuttaa alueen yrittäjät eri aihepiirien avulla Saimaa Geoparkin toimintaan. Tavoitteena on rakentaa, vahvistaa ja edistää Saimaa Geopark-alueen yritysten ja yhdistysten osaamista, toimintakykyä, toimialat ylittävää verkostoitumista ja tukea uusien elämyksellisempien, kestävämpien ja kysyntää vastaavien matkailutuotteiden syntymistä tiedon kautta.
Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautasen mukaan paikalliset yrittäjät ja yhdistykset ovat ottaneet hankkeen vastaan uteliaalla mielellä.
– Tapaamisia on ollut vasta muutama, mutta yrittäjät vaikuttavat kiinnostuneille, Rautanen toteaa.
Hän oli viime keskiviikkona kertomassa sulkavalaisille hankkeesta, Saimaa Geopark ry:stä ja alueen geologiasta yhdessä Saimaa Geopark ry:n geologi Kaisa-Maria Remeksen kanssa.
Geopark nostaa alueen brändiä
Sulkavan vs. kehittämispäällikkö Susanna Issakaisen mielestä on hyvä, että geopark-hankkeen myötä Saimaan aluetta saadaan kartalle isompaan tietoisuuteen. Monet geopark-alueen kohteista ovat tuttuja Issakaiselle, sillä niissä on tullut käytyä jo ennen Saimaa Geopark -hankkeen alkamista.
– Ei tarvitse Saimaata edemmäs lähteä kalaan. Täältä löytyy näkemistä vaativampaankin makuun, Issakainen toteaa.
Kunnanjohtaja Juho Järvenpään mukaan geopark-hanke on Sulkavalle tärkeä.
– Kun haetaan Unescon statusta, se nostaa alueen brändin uudelle tasolle. Toki geoparkia pystytään käyttämään ilmankin statusta. Se on kuitenkin hyvä avaus kuntien yhteistoiminnalle.
Päätös geopark-statuksesta huhti-toukokuussa
Saimaa Geopark jätti hakemuksen Unescon Global Geopark -verkostoon pääsemisestä marraskuussa 2017. Päätös geopark-statuksesta tulee tämän vuoden huhti-toukokuussa.
Heli Rautasen mukaan Saimaa Geoparkilla on erittäin hyvät mahdollisuudet saada Unesco Global Geopark -status.
– Se missä aikataulussa status tulee, selviää tänä keväänä. Eli saamme tietää huhti-toukokuussa 2019 saammeko statuksen heti ensimmäisellä yrityksellä vai tuleeko meille maksimissaan kahden vuoden jatkoaika. Jatkoaika tarkoittaa sitä, että sinä aikana meidän pitää laittaa osa-alueita kriteereitä vastaavalle tasolle.
Rautanen toteaa, että kriteerit ovat tiukat, eikä niitä täytetä helpoin perustein. Tärkein kriteereistä on geologian osuus.
– Alueella pitää olla kansainvälistä geologiaa. Se taas tunnustetaan tieteellisillä tutkimuksilla, joita Saimaasta on tehty paljon. Kaikki muu vaatimustaso pystytään rakentamaan alueelle.
Saimaa Geoparkissa toimitaan kuitenkin jo nyt kuin sillä jo olisi Unescon geopark-status.
Sulkava mukana Matkamessuilla Helsingissä
Viime viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin Matkamessut. Messuilla oli edustettuna myös Sulkava.
Sulkavan kunta ja Sulkavan matkailu ry olivat mukana Matkamessuilla Helsingissä Lake Saimaa Purest Finland –osastolla. Iloinen messuosaston porukka koostui Sulkavan kunnan ja matkailuyhdistyksen työntekijöistä.
– Sulkavan vetovoima ei ole kadonnut mihinkään vaan kiinnostusta kuntaa kohtaa löytyi, totesi Sanna Eerikäinen Visit Sulkava -hankkeesta.
Messut olivat auki torstaista sunnuntaihin. Torstaina oli käynnissä ammattilaispäivät ja perjantaina messut avautuivat yleisölle. Koko Lake Saimaa Purest Finland –osasto herätti kovasti kiinnostusta ja Sulkavan osastolla riitti väkeä tasaisesti.
Viikonloppu oli työntäyteinen ja messuosastolla kävi vilinä. Sulkavan kunnan ja Suursoutujen yhteinen uunituore esite oli jaossa messuilla. Uusi esite lähti useamman henkilön matkaan.
– Erityisesti melonta ja Oravareitit ovat herättäneet kiinnostusta, kertoivat Tuula Sorjonen ja Maisa Kokki Sulkavan kunnasta.
– Souduista on saanut myös kertoa säännöllisesti, totesi vs. kehittämispäällikkö Susanna Issakainen.
– Myös veneilijät ovat löytäneet Sulkavan ja ovat kehuneet muun muassa Sulkavan vierasvenesatamaa, kertoi Maisa Kokki.
Lue lisää 23.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Sanna Reposesta kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Tiistaina ensimmäistä kertaa kokoontunut uusi kirkkovaltuusto valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen Sanna Reposen ja varapuheenjohtajaksi Paula Suomalaisen.
Sanna Reponen on aloittelemassa kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana hyvillä mielin.
– Koitan olla rohkaiseva, tasapuolinen ja kuunteleva puheenjohtaja, hän totesi.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi vuosille 2019-2020 valittiin Toni Pikkusilta ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Aku Mikkonen. Kirkkoneuvoston jäseniksi vuosille 2019-2020 valittiin Pertti Kankkunen (varalla Jussi Tiippana), Tuula Jurvanen, (Helga Reinikainen), Tanja Marin, (Hannele Björn), Juhani Nurvo, (Ilkka Partanen) ja Terhi Vasara (Taru Piiroinen). Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra Hanne-Maaria Rentola.
Suhteellisten vaalien toimittamista varten kirkkovaltuusto valitsi vaalilautakuntaan vuosille 2019-2022 Jari Partasen, Jussi Tiippanan sekä Sirpa Forssin ja varajäseniksi Juhani Nurvon, Hannele Björnin ja Taru Piiroisen.
Lue koko juttu ensi keskiviikkona 30.1.2019 ilmestyvästä Sulkava-lehdestä!
Maijan lapsuudenkodissa oli puhelinkeskus
Maija Nissinen toimi nuorena keskustyttönä Lohikosken puhelinkeskuksessa. Puheluihin oli vastattava, vaikka soitto saattoi tulla keskellä yötä.
Lohikoskentien varressa on pieni, keltainen puutalotalo. Siihen Maija Nissinen muutti miehensä kanssa nuorena vaimona loppuvuodesta 1960. Edellisenä vuonna hän oli vielä vastaillut äitinsä ja tätinsä apuna puheluihin Lohikosken puhelinkeskuksessa, joka sijaitsi perheen kotona, Lohikosken sillan kupeessa.
Puhelinkeskuksessa vietetyt nuoruusvuodet ovat painaneet keskuksen käytännöt syvälle Maijan selkäytimeen.
– Näen vieläkin unta, että olen ulkona ja kun menen sisälle, on puhelinkeskuksessa läppiä auki, hän kertoo.
Maija muistelee, että Lohikosken puhelinkeskus oli hänen sukunsa hoidossa 30 vuotta, vuodesta 1937 vuoteen 1967. Tosin sotavuosina se sijaitsi Laakkosessa, mutta sen jälkeen Hanna Pursiaisen ja Hilma Kontion (o.s. Pursiaisen) eli Maijan tädin ja äidin asunnossa.
– Meitä eli kaksi perhettä eli parhaimmillaan kahdeksan henkeä yhdessä huoneessa.
Keskus yhdisti lähelle ja kauas
Hanna-täti ja Hilma-äiti hoitivat puhelinkeskusta. Maija sekä Hanna-tädin Leena-tytär auttoivat keskuksen hoidossa vartuttuaan. Maija alkoi toimia vakituisena keskustyttönä, kuten häntä ja Leena-serkkua nimitettiin, 14-vuotiaasta alkaen, vuonna 1951. Ensimmäisen kerran hän kuitenkin jäi yksin hoitamaan puhelinkeskusta jo 12-vuotiaana.
– Äiti oli synnyttämässä siskoa ja täti lähti heitä hakemaan Leenan kanssa. Minä jäin vastailemaan puheluihin.
Asunnossa oli iso kiviuuni ja hella sekä nurkassa puhelinkeskus. Se toimi niin, että puhelun tullessa keskuksessa aukesi läppä, keskuksen hoitaja laittoi töpselin laitteeseen ja vastasi saapuvaan puheluun: ”keskus”. Soittaja kertoi vastaanottajan puhelinnumeron tai nimen, jolle halusi puhelunsa yhdistettävän. Puhelinkeskuksessa laitettiin toinen töpseli seinään, vastattiin soittajalle: ”yhdistän”, ja kierrettiin kammella vastaanottajan numero. Mikäli kysymyksessä oli kaukopuhelu, asiakkaalle vastattiin: ”ilmoitan” ja puhelinkeskuksesta soitettiin toiseen keskukseen ja pyydettiin soittamaan takaisin.
Asian perästä soiteltiin
Aluksi soittajat kävivät maksamassa puhelunsa, mutta myöhemmin ne laskutettiin. Laskutukset kirjattiin mustakantiseen Postikirja-nimiseen vihkoon. Hinnat määräytyivät puhelujen keston mukaan. Puhelinkeskuksessa oli sarjakello, joka pistettiin käyntiin puhelun alettua ja pysäytettiin sen loputtua.
– Kun puhelu loppui, piti asiakkaan avata läppä, jotta keskuksessa tiedettiin, että puhelu on loppunut.
Aina ei ollut varmaa, muistiko asiakas ilmoittaa keskukseen puhelun loppumisesta. Keskuksen työntekijöille kehittyikin sanonta: ”Puhutaanko, puhutaanko? Katkaisen.” Puhelujen pituudet olivat kuitenkin melko maltillisia.
– Ei silloin ollut sellaisia maratonpuheluita kuin tänä päivänä. Kauppiaat tilasivat tavaroita. Ihmisillä oli hommia, eihän ne joutaneet puhelimessa olemaan kuin asian perästä, vaikka saattoi siellä välillä joku riiuujuttukin olla.
Joissain vanhoissa elokuvissa näytetään, kuinka puhelinkeskuksen naiset jäävät salakuuntelemaan asiakkaiden puheluita, ja kohta riittää juoruakoilla aiheita. Maijan mukaan sellaista ei Lohikosken puhelinkeskuksessa harrastettu.
– En puutu kenenkään asioihin ja juoruihin. Pääsee sillä tavoin helpommalla. On vissiin kasvanut jo lapsena sellainen, että pitää mölyt mahassa.
Yleensä linjat toimivat hyvin. Ukkosella piti luuria pitää kuitenkin kaukana korvalta puhelimeen vastatessa.
Puhelinkeskuksessa oli hiilikaappi, jossa oli lasisia sulakkeita. Jos sulake meni rikki, tuli Sulkavalta korjaaja laittamaan sen kuntoon.
– Kun salama löi, putosivat sulakkeet lattialle ja särkyivät. Sittemmin laittoivat johdot maahan, ettei niin käynyt enää.
Mikäli linjoissa oli jotain vikaa, kiipesivät korjaajat pylväisiin laittamaan vian kuntoon.
– Niitä kutsuttiin pylväsapinoiksi.
Lue lisää 23.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Digitalisaatio on sote-alan suurin murros
Parin seuraavan vuoden aikana sosiaalipalveluita tarjoavat yritykset tulevat Kanta.fi-kirjausten tekijöiksi. Sopien-hankkeen tupaillassa kannustettiin pienyrittäjiä valmistautumaan murrokseen.
– Me ei ajatella, että maakuntauudistus olisi iso juttu. Yrityksille on sama, kuka on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuussa, aloitti projektipäällikkö Sari Andersson puheenvuoronsa Sopien-hankkeen tupaillassa kunnanvirastolla viime viikon tiistaina.
Tilaisuus oli yksi tupailloista, joita järjestetään Sopien-hankkeeseen mukaan lähteneissä eteläsavolaisissa kunnissa tammikuun aikana. Niissä Andersson ja yrityskehittäjä Suvi Korhonen kiertävät keskustelemassa paikallisten viranhaltijoiden ja yrittäjien kanssa muun muassa siitä, kuinka yksityiset yrittäjät kestävät kilpailussa mukana suurten palveluntarjoajien rinnalla.
Anderssonin mukaan kaikista suurin juttu sosiaali- ja terveyspalvelujen yritysten kannalta on käynnissä oleva digitalisaatiomurros.
– Kaikki yhteiskunnassa oleva metatieto viedään yksiin kansiin, Kanta-järjestelmään, Andersson selitti.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita koskeva tieto on hajallaan eri toimijoiden rekistereissä, ja laki kieltää antamasta tietoa yli turvavallin. Huono tiedonkulku palveluketjuissa estää asiakkaita saamasta parasta mahdollista palvelua ja hoitoa. Lisäksi pienet yrittäjät jäävät tilanteessa helposti ulkopuolisiksi.
Parin seuraavan vuoden aikana terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaalipalveluita tarjoavat yritykset tulevat Kanta.fi-kirjausten tekijöiksi. Kun tiedot viedään Kantaan, kulkee tieto eri palveluntarjoajien välillä joustavammin, ja myös asiakkaalla on mahdollisuus päästä näkemään tietonsa. Lisäksi se mahdollistaa tiedon digitaalisen käsittelyn.
Pienten on oltava valmiina
Kanta-järjestelmän tulo asettaa kuitenkin yrityksille vaatimuksen opetella käyttämään järjestelmää ja ottaa haltuun tietoturva-asioita. Lisäksi yrityksiltä vaaditaan auditoitu laadunvarmistus.
Kanta-valmius ja laadunvalvontajärjestelmät kuuluvat niihin kriteereihin, joiden perusteella tulevat maakunnat ottavat yrityksiä sote-palveluntarjoajien rekisteriin. Rekisterissä olevista palveluntarjoajista asiakas voi sitten valita, mitä hän haluaa käyttää.
Andersson totesi, että valinnanvapaus sisältää mahdollisuuden.
– Valinnanvapaus ei välttämättä suosi isoja. Todennäköisesti asiakas valitsee palveluntarjoajista kasvollisen, tutun naapurin.
Lue lisää 23.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Tomin työ ja harrastus nivoutuvat yhteen
Taimitarhalla vietetty välivuosi johti Tomi Miettisen metsäalalle. Metsäasiantuntijan työssä hän voi hyödyntää metsästysharrastustaan ja päinvastoin. Luontoon mies ei koskaan kyllästy, vaikka se kuuluu sekä työ- että vapaa-aikaan.
Kun Tomi Miettiselle tarjoutui loppusyksystä mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa Sulkavalla, hän tarttui siihen. Sulkavalta pois muuttaminen tai edes toisella paikkakunnalla töissä käyminen ei tullut kysymykseen.
– Olisi ollut mahdollista pitää toimistoa Savonlinnassa, mutta halusin Sulkavalle, mies kertoo.
Vuoden alussa Tomi aloitti työt metsäasiantuntijana Stora Enson Sulkavan toimistolla. Takana on vajaa yhdeksän vuotta Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hommissa.
– Halusin vaihtaa työpaikkaa kehittääkseni omaa metsäosaamistani.
Ensimmäiset päivät uudessa työpaikassa ovat sujuneet opetellessa talon tavoille, vaikka aivan perusteista melkein kymmenen vuoden alan työkokemuksella ei sentään ole tarvinnut lähteä. Tähän mennessä Tomi on ottanut haltuun ohjelmistoja ja työpaikan toimintatapoja, mutta jatkossa hän hieroo puukauppoja Pohjois-Sulkavan ja osittain Savonlinnan alueella. Stora Enson Sulkavan toimiston toinen työntekijä, Matti Makkonen ostaa puuta Etelä-Sulkavalta.
– Kaskiista Kallislahteen menevän tien eteläpuoli on Matin aluetta, minulla sen tien pohjoispuoli Iitlahden kohdalle, josta eteenpäin aluettani ovat tien molemmat puolet Laitaatsalmeen saakka.
Metsäala voisi olla se juttu
Metsäalalle Tomin johti toistakymmentä vuotta sitten taimitarhalla vietetty välivuosi.
– Lukion jälkeen en tiennyt, mitä lähtisin opiskelemaan. Pidin taukoa työskennellen eräällä taimitarhalla, jossa tuli herätys, että metsäala voisi olla se juttu.
Mies kävi armeija-aikana pääsykokeissa, ja intin päätyttyä aloitti Pieksämäellä metsätalousinsinöörin nelivuotiset ammattiopinnot. Ensimmäinen työpaikka oli Blom-kartalla Joensuussa laserkeilaukseen liittyvässä projektissa.
Luonto kokonaisuutena kiinnostaa
Parasta metsäasiantuntijan työssä on Tomin mielestä se, että siinä pääsee olemaan keskellä luontoa. Lisäksi työ on myös asiakaspalvelutyötä, jossa tapaa ihmisiä.
– Siinä näkee myös paljon mielenkiintoisia juttuja, joita ihmiset ovat tehneet: laavuja ja kelosaunoja. Puuta on hyödynnetty monella tapaa.
Myös luonto kokonaisuutena kiinnostaa Tomia. Hän harrastaa metsästystä ja on sen myötä kiinnostunut eläinten edesottamuksista.
– Pyrin oppimaan, mitä eläimet tekevät ja miten ne elävät ympäri vuoden.
Tomin mukaan työ auttaa vapaa-ajan harrastusta ja päinvastoin.
– Eläinten elintapojen tuntemusta pystyy hyödyntämään työssä esimerkiksi suunnittelemalla riistalle riistatiheiköitä.
Metsästystä mies harrastaa melko laajalla skaalalla, mutta suosikkisaalista ovat sorkkaeläimet ja pedot.
– Jahtikausi alkaa yleensä karhujahdilla, ja tammikuussa viimeisiä jahteja ovat valkohäntäpeurajahdit. Keväällä voi olla majavajahtia, mutta siinä olen harvemmin mukana.
Lue lisää 16.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Alkuvuodesta pyryttänyt lumi tietää hyvää hiihdon harrastajille, mutta aiheuttaa töitä muun muassa liikuntapaikkojen huoltajille ja kiinteistönhoidosta vastaaville.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan lumen syvyys on Sulkavan seudulla tällä hetkellä noin 25–50 senttiä.
– Lumitilanne on nyt kyllä hyvä. Ladut saa hyvin syntymään joka paikkaan, toteaa liikunta-alueiden hoitaja Kauko Simonen.
Toisaalta suuri lumentulo vaikeuttaa jääkenttien hoitoa. Myös latujen aukipidon kanssa tulee kiire silloin, kun lunta tulee paljon. Liikunta-alueita hoitaa Sulkavan kirkonkylällä kaksi henkilöä, jotka eivät ehdi joka paikkaan.
– Kyllähän se on aina mietittävä, että mitä latuja pitää yllä jatkuvan lumisateen alla.
Etusijalla ovat Kukkomäen valaistu latu, koulun takana oleva latu sekä urheilukentän latu. Pitkille lenkeille latukone suuntaa siinä vaiheessa, kun lumisade loppuu.
– Ne pyritään hoitamaan kuntoon aina viikonlopuksi, mutta kyllä niitä viikollakin ajellaan.
Jäälle ei latua ole vielä tehty, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että sitä joudutaan vielä odottelemaan.
– Jää on niin heikkoa, ettei sinne uskalla edes mönkijällä vielä mennä. Alanteella on noin 10 senttiä kovempaa jäätä, sen päällä vuorotellen vettä ja jäätä ja sitten vielä lunta.
Lue lisää 16.1.12019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Viime viikon keskiviikkona kunnanviraston valtuuston saliin oli kerääntynyt kymmenkunta sisustuksesta kiinnostunutta naista. Sisustussuunnittelija Päivi Auvinen piti lyhyen luennon ja toi terveiset Habitaren sisustusmessuilta.
Järvi-Saimaan kansalaisopiston luento aiheesta kodin sisustus keräsi kiitettävän määrän innokkaita ja uteliaita paikalle kuuntelemaan tämän vuoden sisustustrendeistä. Savonlinnalainen Päivi Auvinen on yrittäjä ja sisustussuunnittelija, joka kertoi vuoden 2019 trendeistä.
– Viime keväänä otettiin yhteyttä ja sen jälkeen lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan tätä kurssia, kertoi Päivi Auvinen.
Lyhyen, mutta sitäkin innostavamman illan aikana kuuntelijat saivat pienen katsauksen aiheeseen, johon voi tulevaisuudessa syventyä paremmin Kansalaisopiston kurssilla.
90-luku on tulossa takaisin
Vuoden 2019 sisustustrendit tuovat iloa sisustamiseen ja tuulahduksia niille, jotka pitävät väreistä, aidoista materiaaleista ja rohkeista yksityiskohdista.
– Valkoinen väistyy ja tilalle tulevat ruskean eri sävyt. Harmaakin on lähtenyt muuttumaan enemmän ruskeaan suuntaan.
1990-luku on tulossa takaisin sisustukseen.
– Sienivillitys eli sieniefektillä toteutetut maalipinnat seinissä ovat in.
Luonto näyttäytyy keskeisesti tulevissa trendeissä. Erityisesti puu, rottinki ja nahka, sekä viherkasvit ja kukkakuosit näyttäytyvät keskeisesti sisustuksessa.
– Esimerkiksi kuivakukat tuovat sisustukseen aivan uutta ilmettä.
Keramiikka ja kuivakasvit tuovat kotiin rosoa ja taiteellista tunnelmaa. Tarkasti valitut kuivakasvit tuovat tilaan luonnonläheisyyttä ja lämpöä.
– Myös käsillä tekeminen saa näkyä ja esimerkiksi keramiikassa.
– Nyt kaivamaan ne hymypatsaat esiin kaappien kätköistä.
Lue lisää 16.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Sulkavan uusi paloasema luovutetaan pelastuslaitoksen käyttöön helmikuun alussa. Tällä hetkellä rakennuksessa tehdään viimeisiä asennuksia ja säätöjä.
Tällä viikolla alkaa laitteiden koekäyttö. Laitetaan tekniikkaa päälle ja testataan parin viikon ajan, että se toimii, niin kuin on suunniteltu, kertoo hankkeen valvojana syksystä asti toiminut Olli Saarikko.
Alun perin paloaseman piti olla valmis tammikuun puolivälissä. Hanke on saanut kuitenkin lisäaikaa tammikuun loppuun saakka.
– Tilaaja antoi urakoitsijalle pienen lisäajan, koska muuten laitteiden koekäytölle olisi tullut liian kiire. Nyt annettiin mahdollisuus kokeilla niitä kunnolla, Saarikko toteaa.
Paloaseman piha-alue jää vielä kevääseen asti viimeistelemättä.
– Nurmetukset, asfaltoinnit ja laituri tehdään vasta keväällä, sanoo rakennusinsinööri Oiva Turunen Järvi-Saimaan Palveluista.
– Syksy olisi ollut aikataulullisesti liian tiukka niiden tekoon, Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan paloaseman rakennusprojekti on ollut ihan normaali projekti.
Muutto tapahtuu viikolla kuusi
Pelastuslaitoksen henkilökunta asettuu tiloihin helmikuun aikana.
– Kyllä meillä on tavoite, että viikolla kuusi päästään muuttamaan, sanoo paloinsinööri Juha Paunonen Etelä-Savon Pelastuslaitokselta.
Hän arvelee, että palokuntalaiset haluavat nopeasti päästä uusiin tiloihin. Rakennusprojektin ajan palokunta on ollut väistötiloissa Tiemestarintiellä ja ensihoitoyksikkö virastotalolla. Siihen liittyy omanlaisensa säätäminen.
– On se aikamoista selviytymistä ollut, sillä väistötiloja ei ole suunniteltu palokunnan käyttöön, mutta yllättävän hyvin on pärjätty.
Uusien tilojen valmistumista odotetaankin innolla.
– On kaikkien etu, että pääsemme nopeasti uusiin tiloihin, Paunonen toteaa.
Sulkava-Lohilahti -alueen mahdollisuuksia tutkitaan
Sulkavalla on syksyn ajan valmisteltu Sulkava-Lohilahti -alueen kehittämisen yleissuunnitelmaa eli niin sanottua Master Plania. Kyse on maankäyttöön ja elinkeinojen kehittämiseen liittyvästä kokonaisvaltaisesta suunnitelmasta.
Taustalla on Vekaransalmen sillan rakentuminen, joka muuttaa Sulkavan logistista asemaa. Tien 438 asema kulkuväylänä itärajalta Keski-Suomeen muuttuu ja se nopeutuu reittinä. Tutkimme alueen kehittämissuunnitelmaa varten tien 438 merkitystä ja mahdollisuuksia, kertoo kunnanjohtaja Juho Järvenpää.
Sillan myötä tien liikennemäärä tulee todennäköisesti kasvamaan ja tuo tullessaan potentiaalia.
– Pohdimme, miten saisimme ihmiset pysähtymään Sulkavalle. Onko elinkeinoelämän kannalta joitain asioita, joita pitäisi tarkistaa? Onko väylän varrella paikkoja liikkeille? Tunnistetaan omat vahvuudet.
Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Kunnanhallitus vahvisti viime keskiviikkona hallintopäällikön valinnan. Kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan 16.11.2018 hallintopäällikön virkaan kauppatieteiden maisteri Mervi Palmun, joka aloittaa työnsä 14.1.
Palmun edellinen työpaikka oli Kouvolan kaupungin kehittämispäällikkönä. Hän on työskennellyt aiemmin Kouvolan ja sitä ennen Anjalankosken kaupungin hallintopäällikkönä.
Hallintopäällikön virka perustettiin Sulkavan kuntaan syyskuussa, kun talous- ja hallintojohtajan virka muutettiin hallintopäällikön viraksi. Talousjohtamiseen liittyvät tehtävät liitettiin osaksi kunnanjohtajan virkaa, ja jatkossa hallintopäällikkö vastaa valtuuston ja hallituksen asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluvat kunnan henkilöstöasiat ja tietohallinto.
Hallintopäällikön palkka on 3 700 euroa kuukaudessa ja matkapuhelin-etu 20 euroa kuukaudessa. Työaika on kokonaistyöaika. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
Sivistysjohtajan tehtävät hallintopäällikölle
Lisäksi hallintopäällikkö hoitaa sivistysjohtajan virkatehtäviä sekä toimii Sulkavan Palvelut Oy:n toimitusjohtajana.
Sivistysjohtajan tehtäviä hallintopäällikkö hoitaa oman työnsä ohessa, ja niistä maksetaan erilliskorvauksena 1500 euroa kuukaudessa.
Sivistystoimenjohtaja toimii varhaiskasvatuksen, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaan sivistystyön ja nuorisopalvelujen esimiehenä.
Sulkavan kunta on ostanut sivistyspalveluiden johtamisen Juvan kunnalta määräaikaisella sopimuksella, joka on päättynyt vuoden 2018 lopussa. Sivistysjohtaja on työskennellyt Sulkavalla keskimäärin yhden päivän viikossa, ja sen verran aikaa on tehtävän hoitamiseen resurssoitu jatkossakin. Kunnanhallitus katsoo, ettei virkaa ole tarkoituksenmukaista täyttää kokoaikaisesti, vaan virkatehtävät on mahdollista hoitaa johtoryhmän sisäisin järjestelyin.
Sulkavan Palvelut Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin hallintopäällikkö käyttää kymmenen prosenttia virkansa kokonaistyöajasta. Kunta laskuttaa yhtiöltä kuukausittain kymmenen prosenttia hallintopäällikön kokonaispalkasta. Toimitusjohtajan tehtävän hoitamisesta hallintopäällikölle maksetaan erilliskorvauksena 500 euroa kuukaudessa.
Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Kirkkoneuvoston pöytäkirjat ovat julkisia
Sulkavan seurakuntaan valittiin joulun alla kasvatustyön seurakuntapastori. Valintaprosessista tiedotettiin tuomiokapitulin vahvistettua valinta.
Kirkkoherra Hanne-Maaria Rentolan mukaan asiasta ei tiedotettu missään lehdissä, sillä nykyään henkilöstöhaut tapahtuvat netin kautta.
– Ennen vanhaan paikat ovat olleet lehdissä auki, mutta nykyään rekrytointi tapahtuu Kirkko HR:n kautta, Rentola sanoo.
Kirkko HR on netissä oleva alusta, jossa seurakunnat ilmoittavat avoimista työpaikoista, ja jonka kautta voi hakea kirkollisia työpaikkoja.
Kasvatustyön seurakuntapastorin virka oli haettavana Sulkavan seurakunnassa 9.–31.10., ja sitä haki määräaikaan mennessä 18 henkilöä. Marraskuun 13. päivä järjestettyyn haastatteluun kutsuttiin neljä kirkkoherran valitsemaa hakijaa, joiden joukossa olivat virkaa Sulkavalla maaliskuusta saakka määräaikaisena hoitanut Helena Meriläinen sekä valituksi tullut seurakuntapastori Aleksi Parkkonen. Kirkkoneuvosto päätti esittää häntä virkaan kokouksessaan 19.11., ja tuomiokapituli vahvisti valinnan joulukuun 11. päivä.
Pöytäkirja on ollut nähtävillä
Valinta on ollut kirjattuna kirkkoneuvoston pöytäkirjaan, joka on ollut nähtävillä Sulkavan seurakunnan taloustoimiston ilmoitustaululla kokouksen jälkeen. Julkisuusperiaatteen mukaan julkiset asiakirjat kuten kokouspöytäkirjat ovat julkisia, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Salassa pidettäviä tietoja ovat muun muassa henkilön yksityisyyteen liittyvät asiat.
Myös kirkkolain mukaan seurakunnan toimielimen tai viranhaltijan päätös, josta seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen, on pidettävä oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu.
Jatkossa pöytäkirjat tulevat nettiin
– Suositus on, että pöytäkirjat olisivat netissä, Rentola sanoo.
Asiakirjojen laitossa nettiin on tullut ongelma, jota ei ole vielä saatu ratkaistua. Seurakunnalla ei nimittäin ole omaa atk-tukihenkilöä ja muun muassa kirkkoherra päivittää netti-sivuja muiden töidensä ohessa.
Rentola ja Laukkanen kuitenkin lupaavat, että kokousten pöytäkir-joja aletaan alkuvuoden aikana laittaa Sulkavan seurakunnan nettisivuille. Näin toimitaan myös Sulkavan naapuri-
seurakunnissa Savonlinnassa, Juvalla ja Puumalassa.
– Tämän vuoden alusta kokouksissa käsitellyt asiat tulevat nettiin, paitsi jos ovat salaisia, sanoo Laukkanen.
Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
VäPePa aloittaa kevätkauden sarjakärjessä: Hyvä vire koko kauden
Väätälänmäen Peltopalloilijat eli VäPePan kausi on ollut menestyksekäs. 4. divaria pelaavajoukkue on tällä hetkellä sarjataulukon kärjessä ja lähtee kevätkauteen toiveikkaana. VoiKu on sarjassa toisena vain yhden pisteen erolla. Sarjanousu on ihan mahdollinen.
VäPePa on hävinnyt tällä kaudella vain yhden ottelun. Yksi ottelu päättyi tasapeliin ja loput kahdeksan voittoon. Tavoitteena joukkueella on voittaa sarja.
– Kausi on ollut todella onnistunut, kertovat joukkueen johtaja Lassi Toropainen ja toinen varakapteeni Paavo Auvinen.
Joukkueella on ollut hyvä vire
Yksi joukkueen kantavia voimia on ollut Samuli Simpanen, joka on tällä hetkellä maalipörssin kolmosena ja syöttöpörssin kuudentena. Myös maalivahtikaksikko Toni Myllys ja Joonas Litmanen ovat olleet kovassa iskussa, ollen sarjan paras maalivahtikaksikko.
Joukkueen hyvä vire ei ole sattumaa. Kaikki on sujunut tällä kaudella hyvin ja joukkueessa on nostetta. Tavoitteena joukkueella on voittaa sarja ja se ei ole mahdottomuus. Kaiken pitää vain natsata kohdilleen.
Harjoitukset on päästy pitämään kerran viikossa. Sen lisäksi jokainen pelaa muissa ryhmissä useampana iltana viikossa.
– Joukkue koostuu sulkavalaisista tai sulkavalaistaustaisista. Osa pelaajista majailee Mikkelissä opiskelujen tai työn vuoksi, mutta hekin ovat päässeet hyvin harjoituksiin.
Junnut mukaan miesten joukkueeseen
Aiemmin VäPePalla oli myös junioritoimintaa, mutta tällä hetkellä toimintaa ei ole harrastajamäärän puutteen vuoksi. Sen vuoksi osa junioreista on siirtynyt miestenjoukkueeseen. Junnutoiminta alkoi kaudella 2013–2014.
Tällä hetkellä miesten joukkueessa pelaa viisi junioria, joista kaikki ovat syntyneet vuonna 2001.
– Junnut tulivat mukaan jo viime kaudella.
Ikähaitari joukkueessa on siis laaja.
– Vanhimmat pelaajat ovat syntyneet 80-luvulla ja nuorimmat 2000-luvulla, naurahtaa Lassi.
Tällä hetkellä joukkueessa pelaa junioreista Paavon lisäksi Tuomas Piiroinen, Eetu-Pekka Vanninen, Joni Partanen ja Väinö Kemppinen.
Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
Jani Torppaa ärsyttää, jos itsevarmuutta erehdytään luulemaan ylimielisyydeksi. Hän perusti vaatemerkin, jonka colleget, hupparit ja lippikset kantavat itsevarmuuden sanomaa. Siitä nuori yrittäjä piipahti puhumassa Sulkavalla heti uudenvuoden jälkeen.
Tavoitteeni on, että Jeti för livet on Suomen suurin vaatemerkki neljän vuoden sisällä, kertoo Jani Torppa.
Luokallinen Sulkavan lukion opiskelijoita kuuntelee nuoren espoolaisyrittäjän esitystä ilmeisen innostuneena. Saattaapa olla, että Jeti för livet saa muutaman tilauksen soutupitäjästä.
Torppa kertoo, että Jeti för livetin erottaa muista vaatemerkeistä iso sanoma, itsevarmuus. Se on miehen mielestä kultainen keskitie ylimielisyyden, itsekkyyden, muista välittämisen ja nöyryyden välimaastossa.
– Itsevarmuus on jokaisen henkilökohtainen juttu. Kukaan toinen ei sitä voi puolestasi päättää, oletko itsevarma, Torppa sanoo.
Hän kuitenkin myöntää, ettei itsevarmuutta laiteta noin vain kytkimestä päälle. Jokaisella on silti melkein aina jokin asia, jota tehdessä tulee hyvä mieli.
– Juuri sitä lämmintä tunnetta pitäisi pystyä käyttämään niissä tilanteissa, joissa ei tunne itsevarmuutta.
Kuvaamallaan tavalla Jani Torppa elää myös itse.
– Esiintyminen ei aina tunnu kivalta, mutta olen pyrkinyt käyttämään voimaa, joka tulee siitä hyvästä tunteesta, joka tulee, kun teen jotain mukavaa.
Torppaa on aina ärsyttänyt suomalainen kynttilä vakan alle -elämäntyyli.
– Ärsytti, jos joku oli hyvä jossain eikä voinut sitä sanoa. Tai jos sanoi, tuomittiin ylimieliseksi.
Hänelle on ollut pidemmän aikaa selvää, että perustaa jonain päivänä yrityksen, johon itsevarmuus liittyy jollakin tavalla.
– Mutta pelkästään itsevarmuudesta puhuvaa yritystä ei voi perustaa, siksi perustin vaatemerkin, jonka tuotteissa sanoma näkyy.
”Remember me” – muista minut
Takana on 1,5 vuotta yrittäjyyttä, josta vajaa puoli vuotta kokoaikaisena yrittäjänä. Sitä ennen nyt 24-vuotias Torppa ehti olla myyntihommissa Telialla vajaa neljä vuotta. Hän aloitti myyntimiehenä vuonna 2014 ja eteni pian myynnin esimiestehtäviin. Niissä hommissa vierähti kolme vuotta.
– Työ oli hyväpalkkaista, mutta päivätyö alkoi ahdistaa, sillä halusin käyttää enemmän aikaa yritykseen.
Niinpä Torppa aloitti elokuussa täysiaikaisesti Jeti för livet -firmansa leivissä, eikä ole katunut.
Jeti för livet -vaatteet ovat huppareita, collegeja, t-paitoja ja lippalakkeja.
– Kun on itsevarmuudesta puhe, olemme pyrkineet siihen, ettei vaatteissa syrjittäisi ketään. Tuotteet ovat sellaisia, jotka sopivat mahdollisimman monelle, niin miehille kuin naisille.
Totta-hankkeessa Sulkavan, Juvan, Rantasalmen ja Puumalan kunnat kehittivät alueen työvoimavaroja yhdessä yritysten kanssa. Osaavan työvoiman saatavuus varmistettiin yksilöllisen ohjauksen ja valmennuksen avulla.
Kuntien vastuu työllisyyden-hoidosta on lisääntynyt merkittävästi ja vastuun myötä jokaisen kunnan olisi syytä rakentaa aktiivinen työvoimapolitiikka ja toiminnallinen työllisyydenhoidon konsepti, toteaa projektipäällikkö Antti Väisänen.
TOTTA! – Työllisyydenhoidon toimivat ohjauspolut Etelä-Savossa ESR-rahoitus toimintalinja 3. ”Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus -hanke alkoi 1.9.2017 ja päättyi 31.12.2018. Hanke toteutettiin neljän kunnan monen keskeisenä yhteis-
kehittämisenä. Hankkeen palkkaamana työskenteli neljä ohjaustyön ja kehittämisen asiantuntijaa ja tämän lisäksi lukematon määrä kuntien työntekijöitä. Kuntien johtavat virkamiehet ja myös poliittiset päättäjät tukivat hankkeen toimintaa hienosti.
– Erityisesti Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää kunnostautui halukkuudellaan osallistua työllisyydenhoidon kehittämiseen, kehuu Väisänen.
Mistä on kysymys?
Tavoitteena oli saada yksilöllisen tuen ja ohjauksen piiriin jokainen alueen työelämän siirtymävaihetta elävä, jonka työllistymistä voitaisiin edistää monialaisella ohjauksella. Hänen ei tarvitse olla syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alla oleva ihminen. Hankkeessa kartoitettiin sekä mallinnettiin työllistymistä tukevia, vaikuttavia ohjauspolkuja. Hankkeessa kehitettiin samanaikaisesti työllisyydenhoidon monialaista verkostotyötä, ohjaustyön osaamista ja seurantaa sekä toimintatapoja.
Hankkeessa kehitettiin ja koulutettiin monialaisessa verkostotyössä tarvittavaa asiakastyötä, sen menetelmiä ja toimintatapoja, sekä toiminnan laadullisen seurannan ja arvioinnin välineitä. Tuotettiin verkostossa toimimisen jäsennys ja toimintamalli sekä verkostosopimukset ja kehitettiin verkoston sisällä ja verkostosta ulos tapahtuvaa kommunikaatiota. Myös edellä mainitun toiminnan ohjaaminen ja johtaminen otettiin kehittämisen kohteeksi ja toimivat polut ja toimintatavat mallinnettiin.
Toiminnan myötä on synnytetty alueen voimavaroihin kytkeytyvä aktiivisen työllisyydenhoidon toimintatapa, joka pystyy mobilisoimaan uudenlaisia ohjauspolkuja vaikuttavampaan työllistymiseen. Tämän mahdollistaa kattava, monialainen verkostotoimintatapa, joka läpäisee ja kytkee mukaan alueen työllisyydenhoidon toimijat, tarjoten TE-toimistolle, kunnille, yrityksille ja kolmannelle sektorille koordinoidut, vaikuttavammat puitteet ohjaustyölle ja sen kehittämiselle. Monialaisesta verkostotyöstä tulee Sulkavan, Rantasalmen, Juvan ja Puumalan kuntien alueella vakiintunut työllisyydenhoidon ohjaustyötä jäsentävä ja kehittävä toimintatapa, joka tuottaa vaikuttavampia työllistymistä tukevia ohjauspolkuja.
Hanke vastasi kaikkiin keskeisiin lupauksiin
Hankkeen päätavoitteena oli parantaa työllistymistä. Se tekee tukensa avulla työllistämisen yrityksille helpommaksi ja monialaista ohjausta kehittämällä auttaa työn ja työvoiman kohtaamista. Tärkeä vaikutus on myös, että osaamisen kehittäminen ja ihmisten tukeminen työelämän siirtymävaiheissa tulee osapuolille sosiaalisesti palkitsevammaksi.
Asiakkaat ja yritykset kokivat kasvokkaisen palvelun tärkeänä, ja sellaisena, joka koettiin toimivaksi. Myös kunnan aktivoituminen asiassa nähtiin erittäin positiivisena ja tervetulleena. ELY-keskus kertoi hankkeen vaikutusten näkyvän positiivisesti alueen tilastoissa ja hekin korostivat nimenomaan kasvokkaisen, mukana kulkevan ohjauksen vaikuttavuutta.
– Hankkeen avulla kehitettiin pysyvä vaikeasti työllistyvien toimintatapa, jonka tarjoaman ohjauksen piiriin saadaan merkittävä osa kohderyhmästä. Tämä toimintatapa on pysyvä ja rakenteet läpäisevä, joka ei toimi vain käynnistysvaiheessa tai tilapäisen hankeorganisaation varassa. Kunnat muokkaavat oman toimintatapansa aktiiviseksi suhteessa työllisyysasioihin; kunnat löytävät oman työvoimapoliittisen toimivuutensa ja vahvistavat alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia työvoimavaraa kehittämällä.
Helga Reinikainen on mukana ainakin Sulkavan Naislaulajissa ja Savonlinnan Seudun Reuma-yhdistyksessä. Järjestöt ovat Helgan henkireikiä.
Helga Reinikaisen kaksiossa Koivukujalla tulijaa tervehtii piparkakun tuoksu heti ovella. Helgalla on leivontapäivä menossa.
Takana on muutoksentäyteisiä vuosia. Jäätyään leskeksi vuonna 2015 Helga muutti 1,5 vuoden aikana kolme kertaa: Iijoelta Leikolle, sieltä Kaipolan koululle ja sieltä kirkonkylälle. Tällä hetkellä meneillään on seesteisempi elämänvaihe.
– Nyt on koti löytynyt, Helga toteaa.
Vaikka moni asia on muuttunut, on jotain säilynyt ennallaankin. Helga on ahkera järjestöihminen, joka on mukana ainakin Sulkavan Keskustanaisissa, Savonlinnan Seudun Reumayhdistyksessä ja Sulkavan Naislaulajissa. Tehtävät näissä yhdistyksissä ovat kulkeneet matkassa jo vuosikymmenien ajan.
– Kuoro on ollut henkireikä ja niinhän ne ovat kaikki muutkin järjestöt olleet.
Reuma on tärkeä tunnistaa ajoissa
Savonlinnan Seudun Reuma-yhdistyksen toiminnassa Helga on ollut mukana 20 vuotta ja toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien.
Mukaan yhdistykseen Helgan vei oma reumasairaus. Hän on sairastunut siihen melko nuorella iällä eivätkä lääkärit meinanneet ottaa todesta oireita.
– Määräsivät vain jotain lääkettä eivätkä ottaneet verikokeisiin, Helga puuskahtaa.
– Oli tunne, että lääkärit luulivat ja ajattelivat, että potilaan korvien välissä on se vika.
Helga huomautti asiasta myös marraskuun lopulla Savonlinnan Seudun Reumayhdistyksen 70-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa. Hän totesi, että olisi tärkeää tunnistaa reuman oireet ajoissa, jotta tautiin sairastuneet saisivat kunnolliset lääkkeet ja heidän olonsa helpottuisi nopeammin.
Musiikista voimaa arkeen
Helgan elämässä reuman ja muidenkin asioiden pyörityksessä on kuoroharrastuksesta tullut tärkeä henkireikä. Laulamista hän toki on harrastanut koko ikänsä.
– Olen iloinen, että myös lapset ja lapsien lapset ovat löytäneet musiikin elämäänsä.
Sulkavan Naislaulajien 90-vuotisjuhlassa marraskuun lopulla Helga sai 40-vuotisansiomerkin pitkästä kuorourastaan. Se alkoi vuonna 1978, jolloin Pirkko Kankkunen (nykyinen Salminen) houkutteli Helgaa lähtemään mukaan kuorotoimintaan.
– Irja Eerikäinen haastatteli ja laulatti koelaulut, Helga kertoo.
Pian hän jo lauloi kuoron 50-vuotisjuhlakonsertissa, joka järjestettiin tuona syksynä.
Aika kuorossa on ollut Helgan mukaan vaihtelevaa.
– Minulle se on merkinnyt paljon.
Hän on toiminut kuoron sihteerinä vuodesta 1997 ja emäntänä vuodesta 1984 lähtien.
– Olen vastannut kahvituksesta, kun on ollut pitkät harjoitukset.
Helgan muistissa on satojen laulujen sanat. Parinkymmenen vuoden ajan kotipaikallaan Metsälässä hän soitteli usein levysoitinta ja kirjoitteli samalla ylös laulujen sanoja. Niitä kertyi viisi vihkoa, joissa jokaisessa on noin 100 laulua.
– Ne kaikki ovat nyt päässä ja kuorolaulut vielä siihen päälle.
Sulkavan Sotaveteraanit ry on lopettanut toimintansa. Yhdistys purettiin, koska sen jäsenistössä ei ole enää yhtäkään elossa olevaa veteraania.
Sulkavan Sotaveteraanit ry:n jäsenistöä kokoontui tiistaina 18.12. ylimääräiseen kokoukseen yhdistyksen sihteerin Teuvo Hintsasen luo. Kokouksen tarkoituksena oli purkaa 46 vuotta toiminut yhdistys, sillä sen sääntöjen mukaan näin on toimittava viimeisen veteraanijäsenen siirryttyä autuaammille rintamille.
Päätös yhdistyksen purkamisesta oli tehty jo sen vuosikokouksessa maaliskuussa 2018, mutta säännöt vaativat purkamiselle kaksi vähintään kuukauden välein tapahtuvaa käsittelyä.
– Yhdistys on tehnyt tehtävänsä, ja varsinaiset veteraanijäsenet on saatettu haudan lepoon, totesi Sulkavan Sotaveteraanien puheenjohtaja Lasse Partanen.
Sulkavan Sotaveteraanit ry:ssä on ollut mukana paljon kannattajajäseniä, joiden voimin yhdistys on pitkälti pyörinyt viimeiset vuodet.
– Kun veteraanit alkoivat hiipua, vastuu siirtyi kannattajajäsenille. Nyt se siirretään eteenpäin, Partanen sanoi.
Sulkavan Sotaveteraaneja ajettiin mahdollisimman alas jo yhdistyksen toimiessa. Siitä huolimatta sille jäi hieman varoja. Niistä yhdistys päätti luovuttaa 500 euroa Sulkavan seurakunnan hautainhoitorahastolle sankarihautojen hoitoon.
Loput pankkitilille jäävät varat luovutettiin Sulkavan reserviupseereiden perinnetyöhön.
Reserviupseerien edustajat Ilkka Partanen ja Risto Päykkönen kiittivät lahjoituksesta.
– Perinnetoiminta on yksi tärkeimpiä toimintamme muotoja. Meille on tärkeää se, että saamme kertoa sota-ajan sukupolven toiminnasta ja elää itsenäisessä Suomessa, totesi Ilkka Partanen.
Vuosi vaihtui Sulkavalla perinteisin menoin
Tuulinen sää ja ajoittainen lumisade ei haitannut vuoden vaihteen juhlijoita. Uuden vuoden vastaanottajaiset saivat Sulkavalle kyläläiset liikkeelle. Sulkavan Yrittäjien varapuheenjohtaja Mirja Anunti-Virta lausui tervetulosanat Sulkavan torilla järjestetyssä tilaisuudessa.
– Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. Hyvät uuden vuoden vastaanottajat! Minä Mirja Anunti-Virta, Sulkavan yrittäjien varapuheenjohtaja ja Vexi Salmen sanojen saattelemana haluan toivottaa teidät tervetulleeksi Sulkavan Yrittäjien järjestämään perinteiseen uuden vuoden vastaanottoon ja ilotulitukseen.
– Ennen kuin siirrymme vuoteen 2019, haluaisin mainita muutaman asian menneestä vuodesta. Yrittäjien ja kunnan yhteistyö on toiminut hyvin, mistä todisteena on Suomen yrittäjien Elinkeinopoliittisessa kyselyssä Sulkavan sijoittuminen Etelä-Savon alueella jaetulle toiselle sijalle. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa eteenpäin ja yhteistyötä kehittää entisestään.
– Alun lainausta mukaellen: Sulkava on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. Muistetaan unelmoida ja elää täysillä! Sulkavan yrittäjät toivottaa hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta!
Seuraavaksi vuorossa oli Sulkavan kunnan tervehdys, jonka lausui Eetu Nissinen. Tämän jälkeen Tarvo Kuha toi seurakunnan tervehdyksen. Jumala ompi Linnamme -virsi yhteislauluna laulettuna Sulkavan Mieslaulajien vahvistuksilla päätti virallisen vastaanottotilaisuuden.