Kuukausi: tammikuu 2019

Taimitarhalla vietetty välivuosi johti Tomi Miettisen metsäalalle. Metsäasiantuntijan työssä hän voi hyödyntää metsästysharrastustaan ja päinvastoin. Luontoon mies ei koskaan kyllästy, vaikka se kuuluu sekä työ- että vapaa-aikaan.

Kun Tomi Miettiselle tarjoutui loppusyksystä mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa Sulkavalla, hän tarttui siihen. Sulkavalta pois muuttaminen tai edes toisella paikkakunnalla töissä käyminen ei tullut kysymykseen.
– Olisi ollut mahdollista pitää toimistoa Savonlinnassa, mutta halusin Sulkavalle, mies kertoo.
Vuoden alussa Tomi aloitti työt metsäasiantuntijana Stora Enson Sulkavan toimistolla. Takana on vajaa yhdeksän vuotta Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hommissa.
– Halusin vaihtaa työpaikkaa kehittääkseni omaa metsäosaamistani.
Ensimmäiset päivät uudessa työpaikassa ovat sujuneet opetellessa talon tavoille, vaikka aivan perusteista melkein kymmenen vuoden alan työkokemuksella ei sentään ole tarvinnut lähteä. Tähän mennessä Tomi on ottanut haltuun ohjelmistoja ja työpaikan toimintatapoja, mutta jatkossa hän hieroo puukauppoja Pohjois-Sulkavan ja osittain Savonlinnan alueella. Stora Enson Sulkavan toimiston toinen työntekijä, Matti Makkonen ostaa puuta Etelä-Sulkavalta.
– Kaskiista Kallislahteen menevän tien eteläpuoli on Matin aluetta, minulla sen tien pohjoispuoli Iitlahden kohdalle, josta eteenpäin aluettani ovat tien molemmat puolet Laitaatsalmeen saakka.

Metsäala voisi olla se juttu
Metsäalalle Tomin johti toistakymmentä vuotta sitten taimitarhalla vietetty välivuosi.
– Lukion jälkeen en tiennyt, mitä lähtisin opiskelemaan. Pidin taukoa työskennellen eräällä taimitarhalla, jossa tuli herätys, että metsäala voisi olla se juttu.
Mies kävi armeija-aikana pääsykokeissa, ja intin päätyttyä aloitti Pieksämäellä metsätalousinsinöörin nelivuotiset ammattiopinnot. Ensimmäinen työpaikka oli Blom-kartalla Joensuussa laserkeilaukseen liittyvässä projektissa.

Luonto kokonaisuutena kiinnostaa
Parasta metsäasiantuntijan työssä on Tomin mielestä se, että siinä pääsee olemaan keskellä luontoa. Lisäksi työ on myös asiakaspalvelutyötä, jossa tapaa ihmisiä.
– Siinä näkee myös paljon mielenkiintoisia juttuja, joita ihmiset ovat tehneet: laavuja ja kelosaunoja. Puuta on hyödynnetty monella tapaa.
Myös luonto kokonaisuutena kiinnostaa Tomia. Hän harrastaa metsästystä ja on sen myötä kiinnostunut eläinten edesottamuksista.
– Pyrin oppimaan, mitä eläimet tekevät ja miten ne elävät ympäri vuoden.
Tomin mukaan työ auttaa vapaa-ajan harrastusta ja päinvastoin.
– Eläinten elintapojen tuntemusta pystyy hyödyntämään työssä esimerkiksi suunnittelemalla riistalle riistatiheiköitä.
Metsästystä mies harrastaa melko laajalla skaalalla, mutta suosikkisaalista ovat sorkkaeläimet ja pedot.
– Jahtikausi alkaa yleensä karhujahdilla, ja tammikuussa viimeisiä jahteja ovat valkohäntäpeurajahdit. Keväällä voi olla majavajahtia, mutta siinä olen harvemmin mukana.

Lue lisää 16.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Alkuvuodesta pyryttänyt lumi tietää hyvää hiihdon harrastajille, mutta aiheuttaa töitä muun muassa liikuntapaikkojen huoltajille ja kiinteistönhoidosta vastaaville.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan lumen syvyys on Sulkavan seudulla tällä hetkellä noin 25–50 senttiä.
– Lumitilanne on nyt kyllä hyvä. Ladut saa hyvin syntymään joka paikkaan, toteaa liikunta-alueiden hoitaja Kauko Simonen.
Toisaalta suuri lumentulo vaikeuttaa jääkenttien hoitoa. Myös latujen aukipidon kanssa tulee kiire silloin, kun lunta tulee paljon. Liikunta-alueita hoitaa Sulkavan kirkonkylällä kaksi henkilöä, jotka eivät ehdi joka paikkaan.
– Kyllähän se on aina mietittävä, että mitä latuja pitää yllä jatkuvan lumisateen alla.
Etusijalla ovat Kukkomäen valaistu latu, koulun takana oleva latu sekä urheilukentän latu. Pitkille lenkeille latukone suuntaa siinä vaiheessa, kun lumisade loppuu.
– Ne pyritään hoitamaan kuntoon aina viikonlopuksi, mutta kyllä niitä viikollakin ajellaan.
Jäälle ei latua ole vielä tehty, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että sitä joudutaan vielä odottelemaan.
– Jää on niin heikkoa, ettei sinne uskalla edes mönkijällä vielä mennä. Alanteella on noin 10 senttiä kovempaa jäätä, sen päällä vuorotellen vettä ja jäätä ja sitten vielä lunta.

Lue lisää 16.1.12019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Viime viikon keskiviikkona kunnanviraston valtuuston saliin oli kerääntynyt kymmenkunta sisustuksesta kiinnostunutta naista. Sisustussuunnittelija Päivi Auvinen piti lyhyen luennon ja toi terveiset Habitaren sisustusmessuilta.
Järvi-Saimaan kansalaisopiston luento aiheesta kodin sisustus keräsi kiitettävän määrän innokkaita ja uteliaita paikalle kuuntelemaan tämän vuoden sisustustrendeistä. Savonlinnalainen Päivi Auvinen on yrittäjä ja sisustussuunnittelija, joka kertoi vuoden 2019 trendeistä.
– Viime keväänä otettiin yhteyttä ja sen jälkeen lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan tätä kurssia, kertoi Päivi Auvinen.
Lyhyen, mutta sitäkin innostavamman illan aikana kuuntelijat saivat pienen katsauksen aiheeseen, johon voi tulevaisuudessa syventyä paremmin Kansalaisopiston kurssilla.

90-luku on tulossa takaisin
Vuoden 2019 sisustustrendit tuovat iloa sisustamiseen ja tuulahduksia niille, jotka pitävät väreistä, aidoista materiaaleista ja rohkeista yksityiskohdista.
– Valkoinen väistyy ja tilalle tulevat ruskean eri sävyt. Harmaakin on lähtenyt muuttumaan enemmän ruskeaan suuntaan.
1990-luku on tulossa takaisin sisustukseen.
– Sienivillitys eli sieniefektillä toteutetut maalipinnat seinissä ovat in.
Luonto näyttäytyy keskeisesti tulevissa trendeissä. Erityisesti puu, rottinki ja nahka, sekä viherkasvit ja kukkakuosit näyttäytyvät keskeisesti sisustuksessa.
– Esimerkiksi kuivakukat tuovat sisustukseen aivan uutta ilmettä.
Keramiikka ja kuivakasvit tuovat kotiin rosoa ja taiteellista tunnelmaa. Tarkasti valitut kuivakasvit tuovat tilaan luonnonläheisyyttä ja lämpöä.
– Myös käsillä tekeminen saa näkyä ja esimerkiksi keramiikassa.
– Nyt kaivamaan ne hymypatsaat esiin kaappien kätköistä.

Lue lisää 16.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Sulkavalla on syksyn ajan valmisteltu Sulkava-Lohilahti -alueen kehittämisen yleissuunnitelmaa eli niin sanottua Master Plania. Kyse on maankäyttöön ja elinkeinojen kehittämiseen liittyvästä kokonaisvaltaisesta suunnitelmasta.

Taustalla on Vekaransalmen sillan rakentuminen, joka muuttaa Sulkavan logistista asemaa. Tien 438 asema kulkuväylänä itärajalta Keski-Suomeen muuttuu ja se nopeutuu reittinä. Tutkimme alueen kehittämissuunnitelmaa varten tien 438 merkitystä ja mahdollisuuksia, kertoo kunnanjohtaja Juho Järvenpää.
Sillan myötä tien liikennemäärä tulee todennäköisesti kasvamaan ja tuo tullessaan potentiaalia.
– Pohdimme, miten saisimme ihmiset pysähtymään Sulkavalle. Onko elinkeinoelämän kannalta joitain asioita, joita pitäisi tarkistaa? Onko väylän varrella paikkoja liikkeille? Tunnistetaan omat vahvuudet.

Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Kunnanhallitus vahvisti viime keskiviikkona hallintopäällikön valinnan. Kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan 16.11.2018 hallintopäällikön virkaan kauppatieteiden maisteri Mervi Palmun, joka aloittaa työnsä 14.1.

Palmun edellinen työpaikka oli Kouvolan kaupungin kehittämispäällikkönä. Hän on työskennellyt aiemmin Kouvolan ja sitä ennen Anjalankosken kaupungin hallintopäällikkönä.
Hallintopäällikön virka perustettiin Sulkavan kuntaan syyskuussa, kun talous- ja hallintojohtajan virka muutettiin hallintopäällikön viraksi. Talousjohtamiseen liittyvät tehtävät liitettiin osaksi kunnanjohtajan virkaa, ja jatkossa hallintopäällikkö vastaa valtuuston ja hallituksen asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluvat kunnan henkilöstöasiat ja tietohallinto.
Hallintopäällikön palkka on 3 700 euroa kuukaudessa ja matkapuhelin-etu 20 euroa kuukaudessa. Työaika on kokonaistyöaika. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Sivistysjohtajan tehtävät hallintopäällikölle
Lisäksi hallintopäällikkö hoitaa sivistysjohtajan virkatehtäviä sekä toimii Sulkavan Palvelut Oy:n toimitusjohtajana.
Sivistysjohtajan tehtäviä hallintopäällikkö hoitaa oman työnsä ohessa, ja niistä maksetaan erilliskorvauksena 1500 euroa kuukaudessa.
Sivistystoimenjohtaja toimii varhaiskasvatuksen, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaan sivistystyön ja nuorisopalvelujen esimiehenä.
Sulkavan kunta on ostanut sivistyspalveluiden johtamisen Juvan kunnalta määräaikaisella sopimuksella, joka on päättynyt vuoden 2018 lopussa. Sivistysjohtaja on työskennellyt Sulkavalla keskimäärin yhden päivän viikossa, ja sen verran aikaa on tehtävän hoitamiseen resurssoitu jatkossakin. Kunnanhallitus katsoo, ettei virkaa ole tarkoituksenmukaista täyttää kokoaikaisesti, vaan virkatehtävät on mahdollista hoitaa johtoryhmän sisäisin järjestelyin.

Sulkavan Palvelut Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin hallintopäällikkö käyttää kymmenen prosenttia virkansa kokonaistyöajasta. Kunta laskuttaa yhtiöltä kuukausittain kymmenen prosenttia hallintopäällikön kokonaispalkasta. Toimitusjohtajan tehtävän hoitamisesta hallintopäällikölle maksetaan erilliskorvauksena 500 euroa kuukaudessa.

Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Sulkavan seurakuntaan valittiin joulun alla kasvatustyön seurakuntapastori. Valintaprosessista tiedotettiin tuomiokapitulin vahvistettua valinta.

Kirkkoherra Hanne-Maaria Rentolan mukaan asiasta ei tiedotettu missään lehdissä, sillä nykyään henkilöstöhaut tapahtuvat netin kautta.
– Ennen vanhaan paikat ovat olleet lehdissä auki, mutta nykyään rekrytointi tapahtuu Kirkko HR:n kautta, Rentola sanoo.
Kirkko HR on netissä oleva alusta, jossa seurakunnat ilmoittavat avoimista työpaikoista, ja jonka kautta voi hakea kirkollisia työpaikkoja.
Kasvatustyön seurakuntapastorin virka oli haettavana Sulkavan seurakunnassa 9.–31.10., ja sitä haki määräaikaan mennessä 18 henkilöä. Marraskuun 13. päivä järjestettyyn haastatteluun kutsuttiin neljä kirkkoherran valitsemaa hakijaa, joiden joukossa olivat virkaa Sulkavalla maaliskuusta saakka määräaikaisena hoitanut Helena Meriläinen sekä valituksi tullut seurakuntapastori Aleksi Parkkonen. Kirkkoneuvosto päätti esittää häntä virkaan kokouksessaan 19.11., ja tuomiokapituli vahvisti valinnan joulukuun 11. päivä.

Pöytäkirja on ollut nähtävillä
Valinta on ollut kirjattuna kirkkoneuvoston pöytäkirjaan, joka on ollut nähtävillä Sulkavan seurakunnan taloustoimiston ilmoitustaululla kokouksen jälkeen. Julkisuusperiaatteen mukaan julkiset asiakirjat kuten kokouspöytäkirjat ovat julkisia, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Salassa pidettäviä tietoja ovat muun muassa henkilön yksityisyyteen liittyvät asiat.
Myös kirkkolain mukaan seurakunnan toimielimen tai viranhaltijan päätös, josta seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen, on pidettävä oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu.

Jatkossa pöytäkirjat tulevat nettiin
– Suositus on, että pöytäkirjat olisivat netissä, Rentola sanoo.
Asiakirjojen laitossa nettiin on tullut ongelma, jota ei ole vielä saatu ratkaistua. Seurakunnalla ei nimittäin ole omaa atk-tukihenkilöä ja muun muassa kirkkoherra päivittää netti-sivuja muiden töidensä ohessa.
Rentola ja Laukkanen kuitenkin lupaavat, että kokousten pöytäkir-joja aletaan alkuvuoden aikana laittaa Sulkavan seurakunnan nettisivuille. Näin toimitaan myös Sulkavan naapuri-
seurakunnissa Savonlinnassa, Juvalla ja Puumalassa.
– Tämän vuoden alusta kokouksissa käsitellyt asiat tulevat nettiin, paitsi jos ovat salaisia, sanoo Laukkanen.

Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Väätälänmäen Peltopalloilijat eli VäPePan kausi on ollut menestyksekäs. 4. divaria pelaavajoukkue on tällä hetkellä sarjataulukon kärjessä ja lähtee kevätkauteen toiveikkaana. VoiKu on sarjassa toisena vain yhden pisteen erolla. Sarjanousu on ihan mahdollinen.
VäPePa on hävinnyt tällä kaudella vain yhden ottelun. Yksi ottelu päättyi tasapeliin ja loput kahdeksan voittoon. Tavoitteena joukkueella on voittaa sarja.
– Kausi on ollut todella onnistunut, kertovat joukkueen johtaja Lassi Toropainen ja toinen varakapteeni Paavo Auvinen.

Joukkueella on ollut hyvä vire
Yksi joukkueen kantavia voimia on ollut Samuli Simpanen, joka on tällä hetkellä maalipörssin kolmosena ja syöttöpörssin kuudentena. Myös maalivahtikaksikko Toni Myllys ja Joonas Litmanen ovat olleet kovassa iskussa, ollen sarjan paras maalivahtikaksikko.
Joukkueen hyvä vire ei ole sattumaa. Kaikki on sujunut tällä kaudella hyvin ja joukkueessa on nostetta. Tavoitteena joukkueella on voittaa sarja ja se ei ole mahdottomuus. Kaiken pitää vain natsata kohdilleen.
Harjoitukset on päästy pitämään kerran viikossa. Sen lisäksi jokainen pelaa muissa ryhmissä useampana iltana viikossa.
– Joukkue koostuu sulkavalaisista tai sulkavalaistaustaisista. Osa pelaajista majailee Mikkelissä opiskelujen tai työn vuoksi, mutta hekin ovat päässeet hyvin harjoituksiin.

Junnut mukaan miesten joukkueeseen
Aiemmin VäPePalla oli myös junioritoimintaa, mutta tällä hetkellä toimintaa ei ole harrastajamäärän puutteen vuoksi. Sen vuoksi osa junioreista on siirtynyt miestenjoukkueeseen. Junnutoiminta alkoi kaudella 2013–2014.
Tällä hetkellä miesten joukkueessa pelaa viisi junioria, joista kaikki ovat syntyneet vuonna 2001.
– Junnut tulivat mukaan jo viime kaudella.
Ikähaitari joukkueessa on siis laaja.
– Vanhimmat pelaajat ovat syntyneet 80-luvulla ja nuorimmat 2000-luvulla, naurahtaa Lassi.
Tällä hetkellä joukkueessa pelaa junioreista Paavon lisäksi Tuomas Piiroinen, Eetu-Pekka Vanninen, Joni Partanen ja Väinö Kemppinen.

Lue lisää 9.1.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä

Jani Torppaa ärsyttää, jos itsevarmuutta erehdytään luulemaan ylimielisyydeksi. Hän perusti vaatemerkin, jonka colleget, hupparit ja lippikset kantavat itsevarmuuden sanomaa. Siitä nuori yrittäjä piipahti puhumassa Sulkavalla heti uudenvuoden jälkeen.

Tavoitteeni on, että Jeti för livet on Suomen suurin vaatemerkki neljän vuoden sisällä, kertoo Jani Torppa.
Luokallinen Sulkavan lukion opiskelijoita kuuntelee nuoren espoolaisyrittäjän esitystä ilmeisen innostuneena. Saattaapa olla, että Jeti för livet saa muutaman tilauksen soutupitäjästä.
Torppa kertoo, että Jeti för livetin erottaa muista vaatemerkeistä iso sanoma, itsevarmuus. Se on miehen mielestä kultainen keskitie ylimielisyyden, itsekkyyden, muista välittämisen ja nöyryyden välimaastossa.
– Itsevarmuus on jokaisen henkilökohtainen juttu. Kukaan toinen ei sitä voi puolestasi päättää, oletko itsevarma, Torppa sanoo.
Hän kuitenkin myöntää, ettei itsevarmuutta laiteta noin vain kytkimestä päälle. Jokaisella on silti melkein aina jokin asia, jota tehdessä tulee hyvä mieli.
– Juuri sitä lämmintä tunnetta pitäisi pystyä käyttämään niissä tilanteissa, joissa ei tunne itsevarmuutta.
Kuvaamallaan tavalla Jani Torppa elää myös itse.
– Esiintyminen ei aina tunnu kivalta, mutta olen pyrkinyt käyttämään voimaa, joka tulee siitä hyvästä tunteesta, joka tulee, kun teen jotain mukavaa.
Torppaa on aina ärsyttänyt suomalainen kynttilä vakan alle -elämäntyyli.
– Ärsytti, jos joku oli hyvä jossain eikä voinut sitä sanoa. Tai jos sanoi, tuomittiin ylimieliseksi.
Hänelle on ollut pidemmän aikaa selvää, että perustaa jonain päivänä yrityksen, johon itsevarmuus liittyy jollakin tavalla.
– Mutta pelkästään itsevarmuudesta puhuvaa yritystä ei voi perustaa, siksi perustin vaatemerkin, jonka tuotteissa sanoma näkyy.

”Remember me” – muista minut
Takana on 1,5 vuotta yrittäjyyttä, josta vajaa puoli vuotta kokoaikaisena yrittäjänä. Sitä ennen nyt 24-vuotias Torppa ehti olla myyntihommissa Telialla vajaa neljä vuotta. Hän aloitti myyntimiehenä vuonna 2014 ja eteni pian myynnin esimiestehtäviin. Niissä hommissa vierähti kolme vuotta.
– Työ oli hyväpalkkaista, mutta päivätyö alkoi ahdistaa, sillä halusin käyttää enemmän aikaa yritykseen.
Niinpä Torppa aloitti elokuussa täysiaikaisesti Jeti för livet -firmansa leivissä, eikä ole katunut.
Jeti för livet -vaatteet ovat huppareita, collegeja, t-paitoja ja lippalakkeja.
– Kun on itsevarmuudesta puhe, olemme pyrkineet siihen, ettei vaatteissa syrjittäisi ketään. Tuotteet ovat sellaisia, jotka sopivat mahdollisimman monelle, niin miehille kuin naisille.

Totta-hankkeessa Sulkavan, Juvan, Rantasalmen ja Puumalan kunnat kehittivät alueen työvoimavaroja yhdessä yritysten kanssa. Osaavan työvoiman saatavuus varmistettiin yksilöllisen ohjauksen ja valmennuksen avulla.
Kuntien vastuu työllisyyden-hoidosta on lisääntynyt merkittävästi ja vastuun myötä jokaisen kunnan olisi syytä rakentaa aktiivinen työvoimapolitiikka ja toiminnallinen työllisyydenhoidon konsepti, toteaa projektipäällikkö Antti Väisänen.

TOTTA! – Työllisyydenhoidon toimivat ohjauspolut Etelä-Savossa ESR-rahoitus toimintalinja 3. ”Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus -hanke alkoi 1.9.2017 ja päättyi 31.12.2018. Hanke toteutettiin neljän kunnan monen keskeisenä yhteis-
kehittämisenä. Hankkeen palkkaamana työskenteli neljä ohjaustyön ja kehittämisen asiantuntijaa ja tämän lisäksi lukematon määrä kuntien työntekijöitä. Kuntien johtavat virkamiehet ja myös poliittiset päättäjät tukivat hankkeen toimintaa hienosti.
– Erityisesti Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää kunnostautui halukkuudellaan osallistua työllisyydenhoidon kehittämiseen, kehuu Väisänen.

Mistä on kysymys?
Tavoitteena oli saada yksilöllisen tuen ja ohjauksen piiriin jokainen alueen työelämän siirtymävaihetta elävä, jonka työllistymistä voitaisiin edistää monialaisella ohjauksella. Hänen ei tarvitse olla syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alla oleva ihminen. Hankkeessa kartoitettiin sekä mallinnettiin työllistymistä tukevia, vaikuttavia ohjauspolkuja. Hankkeessa kehitettiin samanaikaisesti työllisyydenhoidon monialaista verkostotyötä, ohjaustyön osaamista ja seurantaa sekä toimintatapoja.
Hankkeessa kehitettiin ja koulutettiin monialaisessa verkostotyössä tarvittavaa asiakastyötä, sen menetelmiä ja toimintatapoja, sekä toiminnan laadullisen seurannan ja arvioinnin välineitä. Tuotettiin verkostossa toimimisen jäsennys ja toimintamalli sekä verkostosopimukset ja kehitettiin verkoston sisällä ja verkostosta ulos tapahtuvaa kommunikaatiota. Myös edellä mainitun toiminnan ohjaaminen ja johtaminen otettiin kehittämisen kohteeksi ja toimivat polut ja toimintatavat mallinnettiin.

Toiminnan myötä on synnytetty alueen voimavaroihin kytkeytyvä aktiivisen työllisyydenhoidon toimintatapa, joka pystyy mobilisoimaan uudenlaisia ohjauspolkuja vaikuttavampaan työllistymiseen. Tämän mahdollistaa kattava, monialainen verkostotoimintatapa, joka läpäisee ja kytkee mukaan alueen työllisyydenhoidon toimijat, tarjoten TE-toimistolle, kunnille, yrityksille ja kolmannelle sektorille koordinoidut, vaikuttavammat puitteet ohjaustyölle ja sen kehittämiselle. Monialaisesta verkostotyöstä tulee Sulkavan, Rantasalmen, Juvan ja Puumalan kuntien alueella vakiintunut työllisyydenhoidon ohjaustyötä jäsentävä ja kehittävä toimintatapa, joka tuottaa vaikuttavampia työllistymistä tukevia ohjauspolkuja.

Hanke vastasi kaikkiin keskeisiin lupauksiin
Hankkeen päätavoitteena oli parantaa työllistymistä. Se tekee tukensa avulla työllistämisen yrityksille helpommaksi ja monialaista ohjausta kehittämällä auttaa työn ja työvoiman kohtaamista. Tärkeä vaikutus on myös, että osaamisen kehittäminen ja ihmisten tukeminen työelämän siirtymävaiheissa tulee osapuolille sosiaalisesti palkitsevammaksi.

Asiakkaat ja yritykset kokivat kasvokkaisen palvelun tärkeänä, ja sellaisena, joka koettiin toimivaksi. Myös kunnan aktivoituminen asiassa nähtiin erittäin positiivisena ja tervetulleena. ELY-keskus kertoi hankkeen vaikutusten näkyvän positiivisesti alueen tilastoissa ja hekin korostivat nimenomaan kasvokkaisen, mukana kulkevan ohjauksen vaikuttavuutta.
– Hankkeen avulla kehitettiin pysyvä vaikeasti työllistyvien toimintatapa, jonka tarjoaman ohjauksen piiriin saadaan merkittävä osa kohderyhmästä. Tämä toimintatapa on pysyvä ja rakenteet läpäisevä, joka ei toimi vain käynnistysvaiheessa tai tilapäisen hankeorganisaation varassa. Kunnat muokkaavat oman toimintatapansa aktiiviseksi suhteessa työllisyysasioihin; kunnat löytävät oman työvoimapoliittisen toimivuutensa ja vahvistavat alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia työvoimavaraa kehittämällä.

Helga Reinikainen on mukana ainakin Sulkavan Naislaulajissa ja Savonlinnan Seudun Reuma-yhdistyksessä. Järjestöt ovat Helgan henkireikiä.

Helga Reinikaisen kaksiossa Koivukujalla tulijaa tervehtii piparkakun tuoksu heti ovella. Helgalla on leivontapäivä menossa.
Takana on muutoksentäyteisiä vuosia. Jäätyään leskeksi vuonna 2015 Helga muutti 1,5 vuoden aikana kolme kertaa: Iijoelta Leikolle, sieltä Kaipolan koululle ja sieltä kirkonkylälle. Tällä hetkellä meneillään on seesteisempi elämänvaihe.
– Nyt on koti löytynyt, Helga toteaa.
Vaikka moni asia on muuttunut, on jotain säilynyt ennallaankin. Helga on ahkera järjestöihminen, joka on mukana ainakin Sulkavan Keskustanaisissa, Savonlinnan Seudun Reumayhdistyksessä ja Sulkavan Naislaulajissa. Tehtävät näissä yhdistyksissä ovat kulkeneet matkassa jo vuosikymmenien ajan.
– Kuoro on ollut henkireikä ja niinhän ne ovat kaikki muutkin järjestöt olleet.

Reuma on tärkeä tunnistaa ajoissa
Savonlinnan Seudun Reuma-yhdistyksen toiminnassa Helga on ollut mukana 20 vuotta ja toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien.
Mukaan yhdistykseen Helgan vei oma reumasairaus. Hän on sairastunut siihen melko nuorella iällä eivätkä lääkärit meinanneet ottaa todesta oireita.
– Määräsivät vain jotain lääkettä eivätkä ottaneet verikokeisiin, Helga puuskahtaa.
– Oli tunne, että lääkärit luulivat ja ajattelivat, että potilaan korvien välissä on se vika.
Helga huomautti asiasta myös marraskuun lopulla Savonlinnan Seudun Reumayhdistyksen 70-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa. Hän totesi, että olisi tärkeää tunnistaa reuman oireet ajoissa, jotta tautiin sairastuneet saisivat kunnolliset lääkkeet ja heidän olonsa helpottuisi nopeammin.

Musiikista voimaa arkeen
Helgan elämässä reuman ja muidenkin asioiden pyörityksessä on kuoroharrastuksesta tullut tärkeä henkireikä. Laulamista hän toki on harrastanut koko ikänsä.
– Olen iloinen, että myös lapset ja lapsien lapset ovat löytäneet musiikin elämäänsä.
Sulkavan Naislaulajien 90-vuotisjuhlassa marraskuun lopulla Helga sai 40-vuotisansiomerkin pitkästä kuorourastaan. Se alkoi vuonna 1978, jolloin Pirkko Kankkunen (nykyinen Salminen) houkutteli Helgaa lähtemään mukaan kuorotoimintaan.
– Irja Eerikäinen haastatteli ja laulatti koelaulut, Helga kertoo.
Pian hän jo lauloi kuoron 50-vuotisjuhlakonsertissa, joka järjestettiin tuona syksynä.
Aika kuorossa on ollut Helgan mukaan vaihtelevaa.
– Minulle se on merkinnyt paljon.
Hän on toiminut kuoron sihteerinä vuodesta 1997 ja emäntänä vuodesta 1984 lähtien.
– Olen vastannut kahvituksesta, kun on ollut pitkät harjoitukset.
Helgan muistissa on satojen laulujen sanat. Parinkymmenen vuoden ajan kotipaikallaan Metsälässä hän soitteli usein levysoitinta ja kirjoitteli samalla ylös laulujen sanoja. Niitä kertyi viisi vihkoa, joissa jokaisessa on noin 100 laulua.
– Ne kaikki ovat nyt päässä ja kuorolaulut vielä siihen päälle.

Sulkavan Sotaveteraanit ry on lopettanut toimintansa. Yhdistys purettiin, koska sen jäsenistössä ei ole enää yhtäkään elossa olevaa veteraania.

Sulkavan Sotaveteraanit ry:n jäsenistöä kokoontui tiistaina 18.12. ylimääräiseen kokoukseen yhdistyksen sihteerin Teuvo Hintsasen luo. Kokouksen tarkoituksena oli purkaa 46 vuotta toiminut yhdistys, sillä sen sääntöjen mukaan näin on toimittava viimeisen veteraanijäsenen siirryttyä autuaammille rintamille.
Päätös yhdistyksen purkamisesta oli tehty jo sen vuosikokouksessa maaliskuussa 2018, mutta säännöt vaativat purkamiselle kaksi vähintään kuukauden välein tapahtuvaa käsittelyä.
– Yhdistys on tehnyt tehtävänsä, ja varsinaiset veteraanijäsenet on saatettu haudan lepoon, totesi Sulkavan Sotaveteraanien puheenjohtaja Lasse Partanen.
Sulkavan Sotaveteraanit ry:ssä on ollut mukana paljon kannattajajäseniä, joiden voimin yhdistys on pitkälti pyörinyt viimeiset vuodet.
– Kun veteraanit alkoivat hiipua, vastuu siirtyi kannattajajäsenille. Nyt se siirretään eteenpäin, Partanen sanoi.
Sulkavan Sotaveteraaneja ajettiin mahdollisimman alas jo yhdistyksen toimiessa. Siitä huolimatta sille jäi hieman varoja. Niistä yhdistys päätti luovuttaa 500 euroa Sulkavan seurakunnan hautainhoitorahastolle sankarihautojen hoitoon.
Loput pankkitilille jäävät varat luovutettiin Sulkavan reserviupseereiden perinnetyöhön.
Reserviupseerien edustajat Ilkka Partanen ja Risto Päykkönen kiittivät lahjoituksesta.
– Perinnetoiminta on yksi tärkeimpiä toimintamme muotoja. Meille on tärkeää se, että saamme kertoa sota-ajan sukupolven toiminnasta ja elää itsenäisessä Suomessa, totesi Ilkka Partanen.

Tuulinen sää ja ajoittainen lumisade ei haitannut vuoden vaihteen juhlijoita. Uuden vuoden vastaanottajaiset saivat Sulkavalle kyläläiset liikkeelle. Sulkavan Yrittäjien varapuheenjohtaja Mirja Anunti-Virta lausui tervetulosanat Sulkavan torilla järjestetyssä tilaisuudessa.
– Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. Hyvät uuden vuoden vastaanottajat! Minä Mirja Anunti-Virta, Sulkavan yrittäjien varapuheenjohtaja ja Vexi Salmen sanojen saattelemana haluan toivottaa teidät tervetulleeksi Sulkavan Yrittäjien järjestämään perinteiseen uuden vuoden vastaanottoon ja ilotulitukseen.
– Ennen kuin siirrymme vuoteen 2019, haluaisin mainita muutaman asian menneestä vuodesta. Yrittäjien ja kunnan yhteistyö on toiminut hyvin, mistä todisteena on Suomen yrittäjien Elinkeinopoliittisessa kyselyssä Sulkavan sijoittuminen Etelä-Savon alueella jaetulle toiselle sijalle. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa eteenpäin ja yhteistyötä kehittää entisestään.
– Alun lainausta mukaellen: Sulkava on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. Muistetaan unelmoida ja elää täysillä! Sulkavan yrittäjät toivottaa hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta!

Seuraavaksi vuorossa oli Sulkavan kunnan tervehdys, jonka lausui Eetu Nissinen. Tämän jälkeen Tarvo Kuha toi seurakunnan tervehdyksen. Jumala ompi Linnamme -virsi yhteislauluna laulettuna Sulkavan Mieslaulajien vahvistuksilla päätti virallisen vastaanottotilaisuuden.