Kokoomuksen kansanedustaja Oskari Valtola kävi nimikkoyrittäjänsä Mirja Anunti-Virran luona ja samalla kuuntelemassa kunnanjohtaja Juho Järvenpään evästystä kunnalle tärkeistä asioista eduskuntatyötä ajatellen.
Järvenpää kiteytti Sulkavan kunnan elinvoiman kannalta tärkeimmiksi asioiksi seuraavat neljä aihepiiriä: sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyminen kunnassa, lukion rahoituksen turvaaminen, vankilan toiminnan jatkaminen ja saaristolain uudistus kunnan kannalta sopivalla tavalla.
– Jos ajattelee valtion hallintoa tai hyvinvointialueen toimintoja, niin täällä on hyviä tiloja käytössä. Ei tarvitse rakentaa uutta, korosti Järvenpää, kun puhuttiin sote-palveluiden säilymisestä kunnassa.
Sulkavalla hyvät sote-kiinteistöt
Valtola kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan hallitukseen.
– Kun Eloisan hallituksessa keskusteltiin palveluiden tehostamisesta, niin tiedostettiin, että pelkästään säästö ei ole tavoitteena. Realismi on mukana päätöksenteossa. Jos Mikkeliin tai Savonlinnaan siirretään 50 ihmistä enemmän töihin, niin ei niillä ole paikkoja, missä työskennellä, Valtola huomautti.
Sulkavan kunnan lausunnossa Eloisan suunnitelmiin mainittiin, että kunta on valmis neuvottelemaan kunnan sote-kiinteistöjen vuokratasosta ja jopa myynnistä Eloisalle, kunhan sote-palvelut säilyvät kunnassa.
– Ei siinäkään ole järkeä, että alamme laittamaan sulkavalaisia ikäihmisiä Kela-taksin kyytiin kulkemaan Mikkeliin ja Savonlinnaan, Valtola pohti.
Potilaiden tilantarve ei vähene
Eloisan tämän vuoden toiminnan alijäämä on tällä hetkellä 49 miljoonaa euroa.
– Vaikka kaikki Eloisan toiminnot sijoitettaisiin kahteen sote-keskukseen Mikkeliin ja Savonlinnaan, niin se ei sitä taloutta korjaa, huolehti Valtola.
Joillain hyvinvointialueilla on alustavia suunnitelmia rajusta keskittämisestä. Palvelut saatettaisiin lopettaa alle 50 000 asukkaan keskuksissa.
Järvenpää huomauttaa, että säästöjä kiinteistöjen suhteen keskittämisellä ei juurikaan saavutettaisiin, sillä Sulkavan potilasmäärä vaatii yhtä paljon tilaa myös Mikkelissä tai Savonlinnassa.
– Lisäksi henkilökuntaa tarvittaisiin yhtä paljon kuin nyt, vaikka toimintoja keskitettäisiin, joten säästöt ovat kyllä olemattomia, Järvenpää pohti. Valtola oli samaa mieltä.
Sulkavan sote-palvelut hoidettu edullisesti
Valtola ihmettelee, mistä rahoituspuutteet ovat syntyneet lähes kaikille hyvinvointialueille. Etelä-Savossa alijäämä on siis 49 miljoonaa euroa.
Järvenpää arvelee, että hyvinvointialueiden alijäämä voi syntyä kuntien sote-alijäämistä, sillä kuntien sote-toiminnot siirrettiin hyvinvointialueille sellaisinaan viime vuodenvaihteessa.
– Kuntien sote-toiminnan siirtäminen hyvinvointialueille ei itsestään ratkaise alijäämäisyyttä. Suuret yksiköt eivät automaattisesti ole niin tehokkaita kuin ajatellaan, Järvenpää mietiskelee.
Sulkavan kunnan sote-palvelut on hoidettu esimerkillisesti, kun ne ulkoistettiin Terveystalolle. Sulkavan kunnan sote-menot ovat olleet ylijäämäiset monena vuonna, sillä kunnan valtionosuudet olivat suurempia kuin toteutuneet sote-kustannukset.
Valtio apuun lisärahoituksella
Valtolan mukaan valtio ei tule kovin helposti apuun hyvinvointialueen alijäämää rahoittamaan.
– Jos hyvinvointialueen talous ei kanna, niin valtiovarainministeriö tekee ehdotuksia säästötoimenpiteistä. Jos suunta ei korjaannu, niin hyvinvointialueen elinkelpoisuus arvioidaan. Yhdistäminen muihin hyvinvointialueisiin tutkitaan, Valtola huomauttaa.
Jos useampi hyvinvointialue tekee negatiivista tulosta, kuten nyt näyttää tekevän, niin valtion rahoitusta voidaan lisätä.
– Hyvinvointialueiden yhdistämisellä säästöjä on vaikea saavuttaa, sillä jos vaikka neljä köyhää laittaa yhteen, niin tulee vain yksi tosi köyhä. Vaikka hallinto yhdistyisi, niin suuria säästöjä ei saavuteta, pohtii Valtola.
– Eloisan henkilöstömenot alittuvat tänä vuonna 20 miljoonalla eurolla, kun ei ole saatu sopivia sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä töihin. Ja silti alijäämä on 49 miljoonaa euroa, hämmästelee Valtola.
Eloisa pettyi valtion rahoitukseen
Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan kuluvan vuoden rahoitukseen ei ole luvassa suurta parannusta. Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina päivitetyn hyvinvointialueiden rahoituslaskelman, jossa korjattiin puoliksi ennakkotietoihin perustuneita laskelmia.
– Uudet laskelmat olivat meille valtava pettymys. Käytännössä ne tuovat Eloisalle vain noin kaksi miljoonaa vähennystä alijäämän ennusteeseemme. Se ei ole pieni summa, mutta alijäämää on silti tulossa 47 miljoonaa euroa, kertoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
– Eloisan rahoitus ei vieläkään perustu viime vuoden todellisiin toteutuneisiin kuluihin. On äärimmäisen haastavaa, että hyvinvointialueen alkumetreillä joudumme lähtemään valtavalta rahoituksen takamatkalta. Teemme tietysti kaiken voitavamme ministeriön suuntaan, jotta luvut vastaisivat todellisia toteutuneita kustannuksia, sanoo Seppälä.
Ministeriön korjatun laskelman mukaisesti Eloisan valtionrahoitukseksi olisi muodostumassa noin 695 miljoonaa euroa. Eloisan vuoden 2023 talousarviossa alkuperäinen rahoituksen lukema oli 703 miljoonaa euroa.
— MAINOS — Sulkava Digilehti tilaus
