Savonlinnalaiset Irma ja Tapio Tolvanen sytyttelivät tulta Heinälammen kaksoislaavulla, joka toimi viime perjantaina Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen kotiseuturetken taukopaikkana. Takana oli jo kymmeniä kilometrejä kiertelyä bussilla Lohilahden, Lohikosken ja Kiviapajan alueella sekä sukellus seudun kymmenien ja satojen vuosituhansien takaiseen historiaan.
Pariskunta oli vaikuttunut monipuolisesta tiedosta, jota oppaana toiminut Esa Repo retkeläisille tarjoili.
– Minua kiinnostaa tuo historiaosuus ja myös nuo harjut. Kuljemme harjuilla Pohjois-Karjalassa, Punkaharjulla, Makkolassa ja Vilkaharjulla, Irma Tolvanen kertoi.
Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen kotiseuturetki keräsi yli 50 osallistujaa, joille Saimaa Geopark -yhdistyksen geo-opaskoulutuksen käynyt Esa Repo kertoi, miten jääkaudet ja niiden sulaessa vetäytyneet jäätiköt sekä jääjärvistä purkautuneet vedet ovat muokanneet maisemaan harjuja, notkoja ja mäkiä sekä kuljettaneet maa-ainesta paikasta toiseen.
Revon mukaan ensimmäiset ihmiset seudulla saattoivat liikkua riistan perässä ja kalareissuilla jo heti viimeisimmän jääkauden jälkeen liki 10 000 vuotta sitten. Pysyvämpää asutusta Sulkavan suunnalla on ollut ainakin kivikaudella 6000–7000 vuotta sitten. Silloin ihmiset asettautuivat mielellään hiekkaharjujen päälle, lähelle silloista järven rantaa.
– Kun ilmasto lämpeni ja oli suotuisaa siinä vaiheessa kivikautta, ihmiset asuivat rantaterasseilla ja harjoittivat keräilytaloutta, kalastusta ja metsästystä. Näitä asutuksen jälkiä on esimerkiksi Vilkaharjun ympäristössä nähtävillä.
Teksti ja kuva: Tea Ikonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 38/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
