Miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat, ja miten heidän käytöstään voisi ymmärtää paremmin? Tämä kysymys ajoi yhdysvaltalaisen psykologian ja psykiatrian professorin Steven Reissin tutkimaan ihmisten perustarpeita. Hän löysi 16 perustarvetta, jotka pohjimmiltaan motivoivat ihmisiä tekemään valintoja. Niiden pohjalta hän kehitti Reiss motivaatioprofiilin eli RMP:n. Nuorille on kehitetty oma versio, RSMP.
Tänä syksynä Sulkavan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Minttu Karjalainen alkoi opettaa metodia abeille. RSMP-metodin valmentajaksi viime vuonna kouluttautunut Karjalainen uskoo siitä olevan paljon hyötyä lukion kolmosille, joiden on pian valittava, mille alalle he lähtevät kouluttautumaan.
– Myös meidän opetussuunnitelmamme velvoittaa oman hyvinvoinnin rakentamiseen sekä ihmisyydessä ja empatiakyvyssä kasvamiseen. Ne kasvavat silloin, kun ymmärtää paremmin itseään ja muita.
Abit pääsivät tekemään itsestään motivaatioprofiilin, jonka tuloksia käytiin yhdessä luokan kanssa läpi. Karjalainen oli tehnyt jumppasaliin janan, ja jokaisen perustarpeen kohdalla oppilaat asettuivat janalle sen mukaan, onko heillä kyseinen tarve korkealla vai matalalla.
Esimerkiksi jos vallan perustarve on korkealla, ihminen motivoituu siitä, että hän pääsee vaikuttamaan muihin, saavuttamaan päämääriä ja johtamaan. Jos se taas on matalalla, ihminen voi ahdistua joutuessaan johtamaan. Hän antaisi mieluummin muiden tehdä päätökset.
– Uteliaisuuden perustarve taas johtaa siihen, että ihminen hankkii mielellään tietoa, vaikka siitä ei olisikaan konkreettista hyötyä. Jos uteliaisuuden perustarve on matala, ihminen hankkii tietoa vain päämääriensä saavuttamiseksi.
Jos fyysisen aktiivisuuden perustarve on korkea, saa ihminen nautintoa kehonsa liikuttamisesta. Ikiliikkujan voi olla vaikea ymmärtää ihmistä, jolla sama perustarve on matala, ja joka siksi saa nautintoa paikallaan olosta. Vastakkaisten perustarpeiden törmätessä voi syntyä ristiriitoja tai muutospainetta, joka voi ajaa ihmisen kieltämään perustarpeensa.
– Jos omia perustarpeitaan tukahduttaa tai niitä ei pääse toteuttamaan, seurauksena voi olla ahdistusta tai jopa masennusta, selittää Karjalainen.
Silloin olisi hyvä ymmärtää, mikä perustarve nyt jää täyttymättä. Perustarpeiden tunnistaminen auttaa sekä tuottamaan iloa ja rauhallisuutta omaan elämään, myös motivoimaan itseään tekemään asioita.
– Nyt kun teillä on tulossa ylioppilaskokeet, voisitte motivoida itseänne huomioimalla perustarpeitanne esimerkiksi valmistamalla herkullista ruokaa, jos perustarpeena on esimerkiksi syöminen, Karjalainen ohjeistaa.
Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 37/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
