Kun jossain tapahtuu onnettomuus, tulipalo tai muu tilanne, joka vaati pelastuslaitoksen reagointia, piippaa Kari Summasen kännykkä. Sinne tulee hätäkeskukselta viesti pelastustehtävästä.
Summanen on Sulkavan palomieskerho ry:n puheenjohtaja ja toimii myös yksikön johtajana, joskin hänellä on käytynä koulutus, joka antaisi valmiudet toimia sopimuspalokunnan päällikkönä. Sulkavan palomieskerho on siis sopimuspalokunta. Niitä on Suomessa kahdenlaisia: sellaisia, jonka jäsenet ovat tehneet kukin henkilökohtaisen sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa, ja sellaisia, jotka ovat palokuntana solmineet sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. Sulkavalla on käytössä henkilökohtaiset sopimukset.
Hälytyksen tullessa jokainen sopimuspalokuntalainen saa matkapuhelimeensa tehtävän. Yksikön johtajana Summanen saa enemmän tietoa, muille viestissä kerrotaan tietosuojasyistä lyhyesti vain kellonaika, tehtäväkoodi ja summittainen paikka. Kynnelle kykenevät jättävät sen hetkiset puuhansa ja hankkiutuvat viipymättä paloasemalle, jossa yksikön johtaja organisoi lähdön. Hän ilmoittaa Mikkeliin, josta tilannetta johdetaan, millaisella kokoonpanolla tehtävään lähdetään.
– Jos vakinainen virkaa tekevä palomies on paikalla, hän ottaa vastuun. Muussa tapauksessa yksikön johtaja organisoi muun muassa sen, millä autolla mennään, Summanen kertoo.
Koska kullakin palokuntalaisella on omat työnsä, on aina yllätys, kuinka moni pääsee hälytyksen tullessa paikalle. Käytännössä palokuntalaisten on joko asuttava tai käytävä töissä kirkonkylällä, sillä muualta ei mukaan tehtävään ehdi. Myös työnantajan kanssa on oltava sopimus, että voi hälytyksen tullessa jättää työnsä.
– Tähän mennessä on aina saatu porukka kasaan. Jos kuitenkin kävisi niin, ettei ketään tule, pitäisi yksikön johtajan tiedottaa Mikkeliin, että on yksin. Silloin tehtävästä tehdään isompi, jolloin saadaan esimerkiksi Savonlinnasta tai Puumalasta yksiköitä hätiin, Summanen sanoo.
Tehtäväpaikalle päästyään sopimuspalokunta aloittaa pelastustoimet.
– Jos tulee jokin isompi asia, tarvitaan siihen virkamieheltä lupa, mutta alku pitää pärjätä keskenään.
Tehtäväpaikalla kaiken a ja o on rauhallinen mutta silti rivakka ja määrätietoinen toiminta.
– On parempi hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä tekee, kuin sählätä, Summanen toteaa.
Sulkavalle on perustettu VPK vuonna 1895, joten tämä vuosi on palokunnan 125-vuotisjuhlavuosi. Viimeisin merkittävä etappi Sulkavan palokunnan tarinassa on uuden paloaseman saaminen vanhan, sisäilmaongelmista kärsineen rakennuksen tilalle. Nyt uusi asema on ollut käytössä puolisentoista vuotta. Summanen pitää sen tiloja viihtyisinä ja toimivina, varsinkin vanhan rakennuksen kosteusongelmien ja rakentamisen aikana käytössä olleiden väistötilojen jälkeen.
– Tilat ovat avarat, ilmastointi viimeisen päälle, automaattinen pakokaasuimuri, valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti ja ovi aukeaa napista. Likainen ja puhdas tila on erotettu, ja kaikki kalusto on äärellään. Näen uuden paloaseman kaikin puolin positiivisena meidän, kuntalaisten ja imagon kannalta, Summanen toteaa.
Juhlistaakseen 125-vuotista taivaltaan palomieskerho on suunnitellut toritapahtumaa heinäkuun alkuun.
– Juhla on tarkoitus pitää 4.7., mutta odotamme vielä sen varmistumista, minkä kokoisia porukoita saa silloin kokoontua. Jos rajoitukset ovat liian tiukkoja, juhla siirretään syksyyn, Summanen toteaa.
Teksti ja kuva: Tea Ikonen
Lue koko juttu Sulkava-lehden kesänumerosta 22/2020. Tilaa lehti täältä!
