Mistäpä muustakaan sitä puhuttaisiin kuin säästä? Miten lämmin kulunut kesä oli tai miten sateinen viime kesä oli? Mitenköhän mahtaa lumi tulla tänä syksynä?
Tunnistako logon, kysyy Eeva Korhonen ja näyttää kirjahyllyssä olevaa isoa mukia.
Tutultahan tuo näyttää, mutta ei tule heti mieleen. Ei ole kauaa, kun tuon näin.
– Minkäs asian tiimoilta sinä tulit minua tapaamaan.
Aa, niin joo. Totta kai. Ilmatieteen laitoksen logo.
Mukin hän on saanut Ilmatieteen laitokselta. Halttulan kylällä asustavan Korhosen pihalla on Ilmatieteen laitoksen sademittauspiste. Korhonen mittaa päivittäin sateen määrän ja ilmoittaa saadut tulokset eteenpäin.
Aikaisemmin useampi mittauspiste
Sulkavalla on toiminut Ilmatieteen laitoksen www-sivujen mukaan myös kaksi muuta havaintopistettä, jotka on jo lopetettu. Iitlahdessa havaintoasema toimi vuosina 1935–1937. Kaipolassa havaintoasema toimi vuodesta 1947 vuoteen 2008 saakka. Ilmatieteen laitoksen www-sivujen mukaan seuranta-asema on ollut Halttulassa vuodesta 1933 lähtien.
– Minä olen tehnyt tällä paikalla mittauksia vuodesta 1976 lähtien. Anoppi teki niitä aikaisemmin. Kirjoissa ja kansissa merkintöjä on vuodesta 1961 saakka.
– Saa nähdä, kuka tätä sitten jatkaa, kun minä lopetan.
Miten kaikki tapahtuu?
Havainnontekijälle annetaan Ilma-tieteen laitokselta selkeät ja tarkat ohjeet siihen, miten kaikki tulee tehdä. Ilmatieteen laitoksen antamien ohjeiden mukaan sadevuorokausi lasketaan aamusta kello kahdeksasta seuraavaan aamuun kello kahdeksaan. Sateen määrän laskelma ja mittaus suoritetaan aamulla kello kahdeksan.
Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla oleva ohje kertoo, että yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä. Jos vesi leviäisi tasaisesti, niin sitä olisi yhden millimetrin paksuinen kerros.
Kun mittaukset on tehty ja tulokset kirjattu ylös, ilmoitetaan ne eteenpäin.
– Joka päivä soitetaan Ilmatieteen laitokselle ja kerrotaan tulokset. Asia on tehty helpoksi.
Jokaiselle vuodelle on oma vihkonsa ja jokainen kuukausi on jaettu yhdelle aukeamalle, johon merkitään tulokset. Jokaisen päivän kohdalle merkitään sademäärä ja sateenlaatu.
– Sateenlaatu merkitään erilaisella merkinnällä.
Ilmatieteen laitos lähettää kotiin havaintokirjat, joihin tulokset kirjataan.
– Näihin aikoihin he yleensä lähettävät seuraavan vuoden kirjan. Joskus he lähettivät kolme kappaletta yhden sijaan. Joten on näissä arkistoissa pari tyhjääkin kirjaa.
Mittauspiste on aivan Korhosen pihapiirissä, joten matkaa mittauspisteelle ei kerry. Sateen määrää mitataan sadeastian avulla. Vesi sataa astiaan, josta se kaadetaan mittalasiin. Tulokset merkitään ylös. Havainnontekijä tyhjentää sadeastian kerran vuorokaudessa, mitaten samalla astiaan kertyneen veden määrän.
– Jos on satanut lunta, niin lumi sulatetaan ensin sisätiloissa ja sen jälkeen kaadetaan sulanut vesi astiaan ja tehdään mittaus.
– Kun vuosi on lopussa, tehdään paperinen yhteenveto koko vuoden tuloksista, joka sitten lähetetään ilmatieteen laitokselle postitse. Postimaksukin on maksettu valmiiksi, joten tämän on tehty todella helpoksi.
Lue lisää 11.10.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
