Teksti ja kuva: Jukka Ahonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 38/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Aloitussivu→Julkaisun avainsana "Rantasalmi"
Teksti ja kuva: Jukka Ahonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 38/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Teemu Oittinen aloitti Sulkavan ja Rantasalmen yhteisenä ympäristösihteerinä helmikuun alusta. Alue on Kerimäellä syntyneelle ja nykyään Savonlinnan Viuhonmäessä asuvalle miehelle tuttua.
– Hyvillä mielin aloitan työt, koska tykkään kovasti Sulkavan ja Rantasalmen alueesta. Täällä on hienoja paikkoja, joissa saa olla luonnon ja vesien äärellä. Luonto on Itä-Suomen valttikortti nyt ja tulevaisuudessa, ja siitä kannattaa pitää hyvä huoli.
Uudessa tehtävässä Oittisen työhön kuuluu muun muassa maa-aines- ja ympäristölupien valmistelu ja valvonta, talousjätevesiasiat, jäteasiat ja esimerkiksi luontoon hylättyjen ajoneuvojen siirtämisasiat.
Ympäristösihteeri on työssään nähnyt myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
– Muutoksia täytyy toki seurata pidemmällä aikavälillä, ne vaativat vuosikymmenten seurannan. Mutta esimerkiksi pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittu vesistöissä tummuuskehitystä veden näkösyvyydessä viimeisten 20 vuoden aikana. Se saattaa osaltaan olla ilmastonmuutoksen seurausta.
Vesien lämpeneminen ilmastonmuutoksen myötä voi vaikuttaa myös esimerkiksi kalalajien pärjäämiseen.
– Lajien suhteen voi tulla muutoksia, ja eliölajistossa laajemmin ajateltuna tapahtuu varmasti monipuolisuuden vähentymistä. Kyllä tässä on ajateltava sitä, miten muutoksia ennakoidaan ja miten niihin sopeudutaan. Esimerkiksi jos talvet ovat vähälumisia, niin kuin viime talvi, talvisateet huuhtovat ravinteita vesistöihin, mikä kuormittaa niitä. Tällaisiin asioihin on kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota.
Oittinen uskoo, että yhteispelillä asioita saadaan eteenpäin.
– Tärkeintä ympäristöasioissa on toisten kohtaaminen ja oikeudenmukainen käytös, sekä asiakaslähtöisyys. Tarvittaessa on tärkeä perustella, miksi asioita pitäisi viedä eteenpäin tietyllä tavalla. Mitkä ovat haitat ja hyödyt, jos jokin asia jätetään tekemättä? Oleellista on osata motivoida ihmisiä.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 11/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Kun Juho Järvenpää oli ala-asteikäinen, hän lähti joskus äitinsä Kristiina Järvenpään mukana iltaisin kunnanvirastolle. Kristiina työskenteli silloin Mäntyharjun kunnan henkilöstösuunnittelusihteerinä.
– Kunnanvirastolla oli korpuille ladattuja tietokonepelejä, joita silloin ei meillä kotona vielä ollut, naurahtaa Juho.
Samalla kunnanvirasto tuli tutuksi paikaksi. Eipä silloin olisi kukaan voinut arvata, että tulevaisuudessa äiti ja poika johtavat vierekkäisiä pikkukuntia Itä-Savon perukoilla.
Maailmassa on paikkoja, joissa kuvio voisi näyttää epäilyttävältä.
– Joissakin maissa valta keskittyy vähän liiankin vahvasti yksittäisiin sukuihin, pohtii Juho.
Suomessa ihmiset kuitenkin luottavat demokratiaan, eikä kummallekaan ole tullut asiasta negatiivissävyisiä kommentteja. Joskus sukulaissuhteen vaikutusta kunnallispolitiikkaan on kuitenkin joutunut miettimään itse.
– Kerran on ollut tilanne, että jouduin ilmoittamaan itseni esteelliseksi, kun Sulkava teki Rantasalmen kanssa osakekauppoja. En halunnut syntyvän tilannetta, jossa joku ajattelisi, että olisin saanut sisäpiirin tietoa hinnoista äidiltäni, toteaa Juho.
– Itse olen ajatellut pitää tavoitteena sitä, että jos olemme kokouksessa, ja joku ei tiedä perhesiteistämme, kokouskäyttäytymisemme ei paljasta sitä, kertoo Kristiina.
– Että minä en kokouksissa sano, että mitä sinä äiti olet tästä mieltä. Siellä puhuttelen häntä Kristiinana, vaikka hän miten olisi äitini, toteaa Juho.
Kristiina ei usko, että kunnanjohtajuus on kulkenut geeneissä.
– Useinhan se on niin, että ammatit ikään kuin periytyvät. Kauppiaiden lapsista tulee helposti kauppiaita, lääkärien lääkäreitä. Mutta meillä on kolme poikaa, ja vain yksi on lähtenyt kunnanjohtajaksi. Toisaalta minäkään en ryhtynyt kunnanjohtajaksi kuin vasta vuonna 2006, joten heidän lapsuudessaan sitä mallia ei ollut.
Lahdessa syntyneen Kristiinan tie kunnanjohtajaksi vei hallintotieteiden opiskelun ja pitkän kuntauran kautta. Hallintojohtajana työskennellessään hän huomasi ajattelevansa, että voisi tehdä myös kunnanjohtajan hommia.
– Kun olin Mäntyharjussa hallintojohtajana, sijaistin välillä kunnanjohtajaa. Silloin kunnanjohtajan tehtävässä oli ehkä vielä enemmän jonkinlaista glamouria. Tuntui, että olin kunnanjohtajan varjossa, vaikka tein aika lailla samoja hommia, Kristiina pohtii.
Lopulta Kristiina päätyi kunnanjohtajaksi Rantasalmelle, jossa perheellä sattuu olemaan myös sukujuuria.
– Isäni isä on syntynyt täällä, mutta hän muutti Viipuriin, jossa isäni syntyi. Meillä ei kuitenkaan ole ketään tiedossa olevia sukulaisia täällä.
Juho seurasi äitinsä polkua hallintotieteiden opintoihin ja sen jälkeen hallintojohtajaksi ensin Hartolaan ja talousjohtajaksi Mäntyharjulle, sitten talous- ja hallintojohtajaksi Sulkavalle. Kun Rinna-Ikola Nordbacka päätti vuonna 2017 lähteä kunnanjohtajan virasta, pyydettiin Juhoa hakemaan paikkaa.
– Nykytilanne on ihan totaalista sattumaa. Suoraan sanottuna en olisi ikinä uskonut, että löytäisin itseni kunnanjohtajana Sulkavalta, Juho toteaa.
Äitinsä Juho näkee pitkän linjan kunnallishallinnon tekijänä, jolla on kokemuksen tuomaa osaamista.
– Osaava kunnanjohtaja on kuntalaisten etu, koska vastuu on todella suuri. Lisäksi äitini on profiloitunut luontoharrastajaksi, mikä sopii Rantasalmen kaltaisen luontokunnan kunnanjohtajalle.
Kristiina taas kehuu poikansa sosiaalisuutta.
– Kunnanjohtajan on hyvä tulla toimeen ihmisten kanssa. Juho on sosiaalinen ja ihmisläheinen ihminen, ja lisäksi hänellä on vahva kunnallistalouden tuntemus, mikä on ehdottoman tärkeää.
Havaittavissa on jopa ehkä pientä kilpailua.
– Sulkava on ollut ihan älyttömän hyvässä nosteessa, ja Rantasalmella katsotaan jopa vähän kadehtien tätä naapurikuntaa, Kristiina naurahtaa.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 8/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Taija Pihlajalla on vasta muutama työviikko takana uudessa työssä, mutta hänellä on jo nyt vahva näkemys siitä, että työsarkaa nuorten kanssa kyllä riittää. Hän kokee olevansa omalla alallaan nuorten parissa.
Taija Pihlaja aloitti työt Rantasalmen ja Sulkavan kuntien yhteisenä etsivänä nuorisotyöntekijänä 1.1.2021.
– Olen aikaisemmin työskennellyt nuorten parissa, ja haluan auttaa nuoria. Koen, että tämä on se miun juttuni, Pihlaja toteaa.
Pihlaja on koulutukseltaan kasvatus- ja ohjausalan AMT, ohjauksen osaamisala. Myös autonasentajan koulutus on hankittu, joten auton temppuilu pakkasaamuna töihin tullessa ei nuorta naista paniikkiin saa.
– Työuraa on aiemmin kertynyt myös sosiaalipuolen töistä.
Nuorisotyöntekijän työaika jakaantuu kuntiin 60/40, ja Pihlaja on tavattavissa Sulkavalla tiistaisin ja torstaisin kunnanvirastolla sijaitsevassa työhuoneessaan.
Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu niille 15–29 -vuotiaille nuorille, jotka ovat jäämässä opiskelun ja työelämän ulkopuolelle tai muuten kaipaavat apua arjessa.
Tarkoituksena on kannustaa ja opastaa nuorta löytämään uusi suunta elämässään.
Nuorisolaki velvoittaa toisen asteen oppilaitoksia ja puolustusvoimia tekemään ilmoituksen etsivään nuorisotyöhön, jos he keskeyttävät ammatillisen koulutuksen, lukion tai asepalveluksen.
Yhteistyökumppaneita ovat lisäksi myös perusopetus, sosiaalitoimi, lastensuojelu, perhetyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, perusnuorisotyö, poliisi, siviilipalveluskeskus ja eri yhdistykset.
– Tottakai nuoret ja myös perheet voivat itsekin ottaa yhteyttä. Aion myös jalkautua kylillä ja kouluilla esittäytymässä. Ihan reilusti voi ottaa hihasta kiinni. Myös somekanavat ovat käytössä, kertoo Pihlaja.
Syyt nuorten avun tarpeeseen voivat olla moninaiset.
– On yksinäisyyttä, ei ole kavereita. Voi olla huonot kulkuyhteydet eikä pääse palveluihin, harrastuksiin tai kavereita tapaamaan. Myös korona-aika on vaikuttanut.
Myös yhteiskunta asettaa Pihlajan mukaan suuria vaatimuksia nuorille. Pitäisi heti tietää oikea ammatti ja suunta elämään sekä pärjätä.
– Voi tulla pettymys itseensä, jos näitä vaateita ei heti täytä. Miksi kävi näin? Näitä syitä ja ratkaisuja niihin yhdessä sitten selvitellään, toteaa Pihlaja työstään.
Pihlaja kannustaa nuoria hakemaan apua, jos elämän suunta on hukassa.
– Voi tulla keskustelemaan kaikista asioista, jotka askarruttavat mieltä, liittyvät ne sitten opiskeluun, työhön tai muuten elämänhallintaan, kannustaa Pihlaja.
Syrjäytyminen ei ole vain kaupunkien ongelma. Työlle on tarvetta myös maaseudulla.
– Työviikkoja on vasta vähän takana, mutta jo tilastojen pohjalta minulle on kyllä syntynyt näkemys, että työsarkaa todella riittää täällä, sanoo Pihlaja.
Taija Pihlajan työn tavoitteena on saada nuoret kiinni elämään.
– Opiskelemaan, työhön ja myös ohjata heidät tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Sekään ei aina ole nuorelle itsestään selvää, mikä taho kulloinkin apua tarjoaa, korostaa Pihlaja.
Etsivä nuorisotyö on nuorille vapaaehtoista, maksutonta ja luottamuksellista.
Teksti ja kuva: Pirjo Valkasmaa
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 3/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Ympäristötoimen yhteistyökunnat Juva, Rantasalmi ja Sulkava ovat perustaneet määräaikaisen rakennustarkastajan viran lokakuun alusta vuoden loppuun saakka, jolloin kuntien ympäristötoimen yhteistyösopimus päättyy nykymuodossaan. Virkaa hoitaa rakennusinsinööri Veikko Virtanen 60 prosentin työajalla. Virtanen on tavoitettavissa viikoittain maanantaista keskiviikkoon.
Määräaikainen virka perustettiin turvaamaan Sulkavan rakennusvalvonnan toiminta loppuvuoden osalta. Kuntien yhteinen ympäristöpäällikkö Heikki Virta on irtisanoutunut tehtävästään. Ympäristöpäällikön tehtäviin ovat kuuluneet Sulkavan rakennusvalvonnan työt 60 prosentin työpanoksella.
Virtanen toteaa parin ensimmäisen työviikon kuluneen lupa- ja katselmusruuhkien purkamisessa. Niitä ehti kertyä syyskuun aikana, jolloin rakennusvalvonnassa ei ollut työntekijää.
– Ihan perusjuttujen kimpussa ovat työt alkaneet. Teen osa-aikaisesti töitä, joten sen takia jonojen purku on vähän hitaampaa, Virtanen kommentoi.
Teksti: Tea Ikonen
Kuva: Sulkava-lehden arkisto
Julkaisemme nettisivuillamme lyhyitä pätkiä jutuistamme. Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehden numerosta 42/2020. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan valtuutetut aloittivat vuoden 2020 yhteisen seminaarin merkeissä Spa & Resort Järvisydämessä Rantasalmella.
Päivän aikana valtuutetut ja kuntien viranhaltijat kävivät läpi ajankohtaiskatsaukset ja tulevaisuuden näkymät toimialoittain.
Kunnanjohtaja Juho Järvenpään mukaan päivälle oli selkeästi tilausta.
– Joskus on hyvä porukalla käydä yhdessä läpi, kun tehdään valtuustotasoisia päätöksiä, Järvenpää toteaa.
Kolmen kunnan välinen yhteistyö kanasalaisopiston, teknisen toimen, maaseutuhallinnon ja lomatoimen sekä ympäristövalvonnan ja rakennustoimen suhteen on Järvenpään mukaan pienelle kunnalle tärkeä asia.
– Päivän teemojen mukaisia asioita meidän ei ole mahdollista tai järkevää järjestää omana työnä, Järvenpää toteaa.
– Yhteistyö on paras tapa ehkäistä kuntaliitoksia.
Järvenpään mukaan yhteistyömalli on helpompi henkilöstön rekrytoinninkin kannalta.
– Henkilöstön saatavuus on parempi sellaisiin tehtäviin, joissa pystyy järjestämään sijaiset. Esimerkiksi Järvi-Saimaan Palvelut toimii kolmen kunnan alueella. Jos henkilöstöstä joku on vapailla, homma silti pyörii. Jos tekninen toimi olisi kunnan itse järjestämä, ei sijaista olisi helppo saada, ja oltaisiin heti pulassa.
Lue koko juttu viikon 6/2020 Sulkava-lehdestä. Tilaa lehti täältä.
Viime torstaina kokoontunut kunnanvaltuusto päätti säilyttää tuloveroprosentin 21,50 prosentissa vuonna 2020.
Myös kiinteistöveroprosentit säilyvät entisellään tulevana vuonna. Yleinen kiinteistöveroprosentti säilyy 0,93 prosentissa, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti säilyy 0,45 prosentissa ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 prosentissa. Rakentamattoman rakennuspaikan ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia ei määrätä.
Sulkavan tuloveroprosentti on hieman korkeampi kuin Etelä-Savon kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti, joka on kuluvana vuonna 21,17. Koko maan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,88 vuonna 2019.
Sulkavan tuloverotus on kevyempää pohjoisessa ja idässä sijaitseviin naapurikuntiin verrattuna. Länsi- ja etelänaapurikuntamme selviävät puolestaan Sulkavaa pienemmillä veroprosenteilla.
Esimerkiksi Puumalassa on tulevana vuonna kaksi prosenttiyksikköä Sulkavaa kevyempi verotus, mikäli Puumalan kunnanhallituksen esitys veroprosentin laskemisesta 19,50 prosenttiin menee valtuustossa läpi.
Myös Juva selviää Sulkavaa kevyemmällä tuloverotuksella. Juvan maanantaisen kunnanhallituksen kokouksen esityslistalla Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska esitti tuloveroprosentin pitämistä ennallaan 20,75 prosentissa.
Rantasalmi olisi nostamassa tuloveroprosenttia 22,0 prosenttiin, mikäli kunnanhallituksen esitys menee kunnanvaltuustossa läpi.
Korkein verotus Sulkavan naapurikunnista on Savonlinnassa, jonka kaupunginhallitus esittää kaupungin tuloveroprosentiksi 22,75 prosenttia.
Teksti: Tea Ikonen
Lue koko juttu viikon 45 Sulkava-lehdestä. Tilaa lehti täältä!
Suomalaisen Työn Liiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan monet kuntapäättäjät painottaisivat kotimaisuutta ja paikallisuutta ostohankinnoissa, mikäli se olisi hankintalain puitteissa mahdollista.
Hankintalakia sovelletaan kuitenkin vain EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpään ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Rallin mukaan suurin osa Sulkavan kunnan hankinnoista on pienhankintoja, jotka jäävät kansallisten kynnysarvojen alle. Suurimpaan osaan Sulkavan kunnan hankinnoista ei siis sovelleta hankintalakia.
– Aika vähän meillä on isompia hankintoja, jotka ylittävät kansallisen kilpailutuskynnyksen, Järvenpää toteaa.
– Pienhankinnoissa toimitaan kunnan oman hankintaohjeen mukaisesti, Ralli huomauttaa.
Sulkavan kunta on mukana Savonlinnan kaupungin hankintarenkaassa, joka kilpailuttaa monet kunnan pienhankinnat, kuten esimerkiksi tietokoneet, kirjaston kirjat ja pulpetit. Myös Kuntaliiton hankintayksikkö kilpailuttaa joitakin palveluja. Valtakunnalliset kilpailutukset menevät sen kautta.
Kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat kilpailutetaan internetissä kansallisella hankintasivustolla Hilmassa. Sen kautta kilpailutettiin esimerkiksi Sulkavan koulukyydit.
Hankintatoiminnan tavoitteena on hankkia tavarat ja palvelut riittävän laadukkaina ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tärkein hankintaperuste on tietenkin hinta, mutta kriteereillä voidaan vaikuttaa paljon.
– Esimerkiksi asiointiliikenneyrittäjää hakiessa asetetaan kriteeriksi reitti ja se, paljonko autoon pitää mahtua porukkaa. Jos kriteerit eivät täyty, tarjous automaattisesti hylätään, Juho Järvenpää selventää.
– Kun kriteerit tehdään hyvin, voi hinta olla vertailuperusteena, hän sanoo.
Kaisa Rallin mukaan hankinnoissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristövaikutukset.
– Hankinnoissa otetaan huomioon materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö tuotteen elinkaaren lopussa, Ralli sanoo.
– Isommat hankintarenkaat ovat siitä hyviä, että siellä on enemmän asiantuntemusta ja ymmärrystä siitä, että hankintoihin liittyy vastuullisuutta. Painoarvoa on muullakin kuin halvimmalla hinnalla, huomauttaa Järvenpää.
Hankinnoissa on noudatettava avoimuuden, tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteita.
– Kunta määrittelee itse tarpeensa ja ennen varsinaista kilpailuttamista voidaan tehdään esimerkiksi markkinakartoitus, millaisia tuotteita on markkinoilla, jotta kriteerit on mahdollista asettaa sellaisiksi, että myös tarjoajia löytyy, sanoo Kaisa Ralli.
Tällä hetkellä kynnysarvot alittaviin hankintoihin sovellettavaa hankintaohjetta ollaan päivittämässä, sillä Sulkavan, Juvan ja Rantasalmen kunnat sekä Järvi-Saimaan Palvelut ovat ottamassa käyttöönsä Claudia-hankintaohjelmiston. Loppuvuodesta käyttöön otettava järjestelmä lisää hankintojen läpinäkyvyyttä. Sen avulla alueen organisaatiot pystyvät seuraamaan, mitä hankintoja kunnat ja Järi-Saimaan Palvelut ovat tekemässä sekä tekemään niistä tarjouksia.
Lue koko juttu to 20.9.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Rantasalmen kunnantalolla istui maanantaiaamuna hyväntuulisia miehiä. Järvi-Saimaan Palveluiden väistyvällä toimitusjohtajalla Jukka Partasella, yhtiön puheenjohtajalla Esa Lappalaisella ja varatoimitusjohtajalla Pekka Lyytisellä oli syytä hymyyn, sillä yhtiön liikevaihto oli vuonna 2017 noin 12,9 miljoonaa euroa ja tulos 316 000 euroa. Hyväntuuliselta vaikutti myös yhtiössä ensimmäistä työpäiväänsä tekevä uusi toimitusjohtaja Riku Jalonen. Ainakin lukujen valossa hänen on hyvä aloittaa uudessa työpaikassa.
– Koko henkilöstö on tuloksen takana. Vuodesta 2014 lähtien poissaolot ovat vähentyneet. Viimeinen vuosi tuotti laskua 21 prosenttia, kertoi Esa Lappalainen.
Järvi-Saimaan Palvelut työllisti viime vuonna 147 henkilöä, yhtiön aloittaessa henkilöstön määrä oli 130. Henkilöstön keski-ikä on 51 vuotta. Yhtiöön on tullut nuoria työntekijöitä, mutta se ei ole Pekka Lyytisen mukaan sairauspoissaolojen vähenemisen syynä vaan innostuminen työmaailmaan.
– Yhtiö on satsannut digitaaliseen mediaan. Henkilökunta tuottaa tietoa omasta työstään voimakkaasti ja se vaikuttaa innostavuuteen, sanoi Jukka Partanen.
Partasen, Lappalaisen ja Lyytisen mukaan yhtiöstä on tullut kiinnostava työpaikka. Kun toimitusjohtajan paikka tuli auki, alkoivat puhelimet soida.
– Sain käydä läpi toistakymmentä puhelua. Ruuhka-alueeltakin oli ihmisillä halu päästä tänne. Kaikki päteviä hakijoita, Lappalainen sanoi.
Rantasalmen Tuusmäessä asuva Riku Jalonen osoittautui parhaaksi 25 hakijasta.
– On tärkeä etu, että toimitusjohtaja on lähialueen miehiä, Esa Lappalainen totesi.
Jukka Partanen kertoi olevansa jäämässä erittäin hyvällä mielellä lomille ja sitten elokuussa eläkkeelle.
– Lähden hyvällä mielellä tekemään muita hommia: lämmittämään saunaa, hiihtämään ja valokuvaamaan, hän totesi.
– Ollaan menty parempaan suuntaan. Tavoitteet on saavutettu. Rikun on hyvä lähteä kehittämään yhtiötä.
Lue koko juttu torstaina 8.3.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Sitra on valinnut neljä aluetta, Keski-Suomen, Järvi-Saimaan, Lapin ja Ahvenanmaan pilotoimaan kestävää ruokajärjestelmää. Järvi-Saimaan alueellinen hanke toteutetaan Sulkavalla, Juvalla ja Rantasalmella yhteistyössä Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kanssa.
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksosen mukaan lokakuussa alkaneen hankkeen tarkoituksena on luoda entistä tehokkaampi ruokaketju, jossa huomioidaan aiempaa paremmin alueelliset näkökulmat ja talousvaikutukset.
Järvi-Saimaan alueelle on tarkoitus laatia kokeilujen kautta kuusi toimintamallia. Yksi niistä on kiertotaloutta ja luomutuotantoa tukevat innovatiiviset hankinnat.
– Tässä on kyse siitä, että miten pystytään tekemään julkisia hankintoja siten, että paikalliset ja pientuottajat hyötyvät niistä, Simo Kaksonen selittää.
Perinteisesti julkisia hankintoja on määrittänyt puhtaasti pelkkä hinta, ja määrät ovat niin suuria, etteivät pientuottajat pysty vastaamaan niihin. Innovatiiviset hankinnat pyrkivät ottamaan kuitenkin asiaan aluetaloudellisen näkökulman ja hyödyttävät lähi- ja luomutuotantoa.
Kuva: Tom Hagelberg
Lue koko juttu torstaina 9.11.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Juva, Rantasalmi ja Sulkava päivittävät liikenneturvallisuussuunnitelmiaan yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja Itä-Suomen poliisilaitoksen kanssa.
Osana suunnitelmien päivittämistä toteutettiin keväällä laaja asukaskysely, johon saattoi vastata netissä ja kuntien yhteispalvelupisteissä. Vastauksia kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 95 kpl, joista Sulkavalta 20 kpl.
Liikennekäyttäytymisen suurimmaksi ongelmaksi koettiin ylinopeus ja kaahailu, myös mopoilla. Kakkosena tuli heikko suojatiekulttuuri ja kolmantena ongelmana pidettiin yleistä piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Lisäksi autoilijat eivät tuntuneet tietävän väistämissääntöjä risteyksissä, ja vilkun käytössä oli puutteita käännyttäessä. Samat asiat nousivat kyselyssä esille kaikissa kunnissa.
Asukaskyselyn perusteella kartalle osoitettuja vaaranpaikkoja Sulkavalla on 98 kpl. Karttavastauksissa kommentoitiin eniten Kesämäen risteystä, Aapintietä, Talvikintietä, Kangasvuokontietä, Koulutietä, Alanteentietä, Tannilantietä ja Kirkkotietä.
Lue koko juttu torstaina 14.9.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Sulkavan, Juvan ja Rantasalmen alueella koulukyyditykset ovat lähteneet sujumaan ilman suurempia ongelmia. Tämä kävi ilmi koulukuljettajille järjestetyssä, kolmen kunnan yhteisessä koulukuljetusillassa viime viikon tiistaina. Valtuustosaliin oli kerääntynyt toistakymmentä kuntien alueella kuljettajaa kuuntelemaan ja keskustelemaan turvallisuudesta sekä kuljettajien roolista esimerkkeinä koululaisille.
Sulkavan kouluissa on tänä syksynä 202 oppilasta esikoululaiset mukaan luettuna sekä 38 lukiolaista. Suurin osa, noin 170 koululaista ja lukiolaista, on kuljetettavia. Sulkavan, Juvan ja Rantasalmen alueella koulukyyditystä tarvitsee yhteensä reilu 700 lasta ja nuorta.
Koulukyydeillä on suuri merkitys. Lapsi saattaa matkustaa koululaiskuljetuksessa enemmän kuin omien vanhempiensa kyydillä. Siksi kodinja koulun lisäksi myös koulukuljettaja on roolimalli ja kasvattaja.
– Kohtelias ja asianmukainen käytös on tärkeää, samoin turvallisuuden takaaminen, Sulkavan koulukuljetusasioista vastaava apulaisrehtori Satu Noponen sanoi.
Myös yhteyspäällikkö Eini Karvonen Liikenneturvasta painotti koululaiskuljettajan roolia oheiskasvattajana. Tämä koskee niin nopeusrajoitusten noudattamista, turvavöiden pitoa kuin kännykän käyttöäkin.
– Vaikka tietäisit, että autossa on mittarivirhettä 7 km/h, ei kyydissä oleva koululainen sitä tiedä, vaan katsoo, että kuski ajaa ylinopeutta, Eini Karvonen napautti.
Lue koko juttu torstaina 31.8.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
© Sulkava-lehti • Sulkavan Kotiseutulehti Oy • Y-tunnus 0167229-8
Takaisin ylös