Sulkava-lehdessä toimittajana työskennellyt Sofia Flygare on aloittanut maaseutukuriirina Mikkelin Paukkulinnassa Veej’jakaja ry:n toimitiloissa marraskuun alussa.
Maaseutukuriiri on EU-rahoitteinen Etelä-Savon ELY-keskuksen, Veej-jakaja ry:n, Rajpusu Leader ry:n ja Piällysmies ry:n yhteinen tiedonvälityshanke, joka tiedottaa eteläsavolaisten toimintaryhmien tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista maaseudun kehittämiseen käytännönläheisin esimerkein.
– Maaseutukuriirin tehtävässäni keskityn Etelä-Savon Leader-ryhmien toteuttamien ja ELY-keskuksen rahoittamien maaseudun kehittämishankkeiden tiedotustyöhön eri kanavien kautta, kertoo Sofia Flygare.
Maaseutukuriirin pääasiallisia viestintäkanavia ovat maaseutukuriiri.fi-verkkosivusto sekä someympäristössä Facebook, Twitter ja Instagram.
– Kehotankin seuraamaan näitä kanavia säännöllisesti, koska ajankohtaisin ja tuorein tieto löytyy niistä, Flygare toteaa.
Lisäksi Maaseutukuriiri-lehti ilmestyy kerran vuodessa.
Flygaren mukaan hyvistä ideoista kannattaa tulla keskustelemaan alueen oman Leader-ryhmän kanssa.
– Neuvojen lisäksi niiden toteuttamiseen voi olla mahdollista saada rahoitusta Leader-verkoston kautta tai ELY-keskuksen myöntämänä tukena, Flygare vinkkaa.
– Omalta osaltani haluan tehdä parhaani välittääkseni viestiä Leader-hankkeista, maaseudun ajankohtaisista asioista ja uutisista yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyöllä onnistumme parhaiten maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä.
Toimittaja-medianomin koulutuksen saanut Flygare on työskennellyt ennen maaseutukuriiriksi ryhtymistään monipuolisissa viestinnän tehtävissä.
– Toimittajan työn lisäksi työsarkani sisältää muun muassa markkinoinnin ja graafisen suunnittelun tehtäviä, Flygare kertoo.
Sulkava-lehden lisäksi Flygare on työskennellyt Puumala-lehdessä. Paikallislehdissä työskentelyn myötä Etelä-Savon alue on tullut hänelle tutuksi eri puoliltaan entistäkin paremmin. Pieksämäkeläissyntyisen Flygaren nykyinen asuinpaikka on Mikkeli.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia maatalouden lannasta olisi prosessoitu biokaasutuksen kautta ja vuoteen 2030 mennessä teillämme huristelisi 50 000 biokaasuautoa.
Rajupusu Leader järjesti Biotalous tutuksi -tilaisuuden Partalan kartanossa Juvalla viime torstaina. Kyseessä on tiedonvälityshanke, joka toteutetaan Juvan, Joroisten, Sulkavan ja Rantasalmen kuntien alueella. Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen maatilat, yrittäjät, yhdistykset, biotalouden neuvojapiireissä toimivat tahot sekä muut bioenergiasta kiinnostuneet.
Johtava tutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta esitelmöi biotalouden hyödyntämisestä energiantuotannossa.
– Luonnonvaroja käytettäessä on löydettävä tasapaino niiden riittävyydessä ja suojelemisessa, Rikkonen totesi.
Kiertotaloudessa maksimoidaan raaka-aineiden kierto siten, että syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Rikkonen käytti biokaasutuotantoa esimerkkinä kiertotaloudesta.
Tällä hetkellä biokaasutuotannon esteinä ovat kalliit investoinnit, lopputuotteen alhaiset hinnat, lämmön hyödyntämätön ylijäämä ja polttomoottoritekniikan kyseenalainen tulevaisuus. Edistäviä tekijöitä ovat puolestaan yhteiskunnalta saatava investointituki, uusien teknisten ratkaisujen tuomat mahdollisuudet, maatalouden tilakokojen kasvu, luomutuotannon lisääntyminen, biokaasun lisääntyvä käyttö liikennepolttoaineena ja energiaomavaraisuuden lisääminen.
– Kestävään biotalouteen siirtyminen edellyttää vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä esimerkiksi poliittisten päätösten, lainsäädännön ja markkinoiden suhteen.
Teksti: Sofia Flygare
Lue koko juttu Sulkava-lehdestä!
Viime viikolla Ravintola Muikkukukossa oli tarjolla tietoa hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista yrityksille ja yhdistyksille. Aamupalan jälkeen kuultiin lyhyet puheenvuorot Rajupusu Leaderiltä, Ely-keskukselta, TE-keskukselta, Uusiyrityskeskus Wäläkyltä sekä Pro-Agrialta. Yrittäjien aamupuurolla kuultiin muun muassa, millaista tukea Rajupusu Leaderilla ja ELY-keskuksella on jaossa yritysten perustamiseen ja kehittämiseen.
Aamupuurotilaisuuden alkuun Oili Tikka ja Susanna Issakainen toivat terveisiä kunnasta. Oili Tikka oli vielä viime hetket töissä ennen siirtymistään äitiyslomalle.
– Susanna jatkaa sitten siitä, mihin minä jäin, totesi Oili Tikka.
Koulutuksia yrittäjille
Yritysasiantuntija Jukka-Pekka Keronen toi tervehdyksen Pro Agrialta. Pro Agrian kautta yrittäjä voi kouluttaa itseään erilaisten kurssien kautta.
Esimerkki tarjolla olevista koulutuksista on Digikoulutus, johon ehtii vielä ilmoittautua mukaan. Tulossa on myös Kipinä- ja Roihu-koulutukset. Kipinä-koulutus on tarkoitettu yrittäjyyttä harkitseville ja yrittäjyyden alkutaipaleella oleville. Roihu-koulutus on tarkoitettu muutaman vuoden yrittäjänä oleville.
– Kannattaa seurata aktiivisesti maaseutukuriirin www-sivuja. Sieltä löytyy tietoa koulutuksista ja tapahtumista.
Sulkavalle perustettiin yli kymmenen yritystä
Sulkavalle on perustettu marraskuun loppuun mennessä 14 uutta yritystä.
Tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä Uusyrityskeskus Wälkyssä on käynyt uusia asiakkaita 14 ja heistä kahdeksan on perustanut yrityksen. Lisäksi kaksi edellisvuonna aloittanut asiakasta on perustanut yrityksen.
– Kaikkiaan Sulkavalla on tänä vuonna aloittanut 14 uutta yritystä. Määrät on ovat lähes samoja kuin vuosi sitten, jolloin koko vuonna asiakkaita kävi 15 asiakasta ja aloitettiin kaikkiaan 15 uutta yritystä, toteaa Markku Savola Uusyrityskeskus Wäläkystä. Lopettaneita yrityksiä on marraskuun loppuun mennessä 13. Viime vuonna lopettaneita oli kaiken kaikkiaan kymmenen.
– Nuoria yrittäjiä on aloittanut useita. Hyvissä kantimissa ollaan, toteaa Markku Savola.
– Tämä on merkki kunnan elinvoimaisuudesta, jatkaa Savola.
KultRinki -hanke tarjoaa matalaa kynnystä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden pariin
Kiinnostaisiko kirjapiiri, yhteisöllinen puutarhakurssi tai retki teatteriin, muttei yksin saa aikaiseksi lähteä?
– Tällä alueella on vaikkapa upeita luontokohteita, mutta ihmisillä voi olla kynnys lähteä yksin. Ryhmätoiminnan kautta tällaiseen voisi rohkaistua, arvelee projektikoordinaattori Riitta Kärkkäinen.
Hän vetää Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n koordinoimaa ja hallinnoimaa KultRinki vapaaehtoistoimintaa ja hyvinvointia luotsaten -hanketta. Tammikuussa Sulkavalle jalkautuva hanke pyrkii herättelemään kansalaislähtöistä toimintaa, jota voivat olla vaikkapa erilaiset ryhmät ja piirit, kurssit ja retket. Tärkeää on, että toiminta lähtee paikallisten ihmisten omista toiveista ja tarpeista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat asukkaat, jotka omaavat vahvuuksia kulttuurin tai liikunnan aloilta ja haluavat toimia KultRinki -luotseina. Kulttuurin ja liikunnan voi kuitenkin ymmärtää varsin laajasti.
– Kulttuuri on muutakin kuin korkeakulttuuria, samoin liikuntaa on monenlaista, Kärkkäinen huomauttaa.
Luotsit ovat vapaaehtoisia, jotka koulutetaan vetämään ihmisiä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden pariin. Luotsipalvelua puolestaan tarjotaan varsinkin hankealueen erityistukea tarvitseville ja ikääntyneille.
Hanke on toiminut jo parin vuoden ajan Piällysmies Leader -alueella, johon kuuluvat Heinävesi, Enonkoski, Savonranta, Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinnan maaseutualueet. Hanke sai joulukuun alussa jatkoa ja laajenee nyt Rajupusu Leader -kuntien alueelle eli Sulkavan lisäksi Rantasalmelle, Juvalle ja Joroisiin.
Lue koko juttu torstaina 18.1.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Yrittäjien aamupuurolla kuultiin, millaista tukea Rajupusu Leaderilla ja ELY-keskuksella on jaossa yritysten perustamiseen ja kehittämiseen.
Aamupuurotilaisuuden alkuun Oili Tikka toi terveisiä muun muassa Vekaransalmen siltahankkeesta. Puut on Vekaransalmessa nyt kaadettu, ja pääurakoitsijan haku päättyy 20.12.
– Alkuvuodesta siitä tulee sitten enemmän infoa.
Yritysneuvoja Markku Savolan mukaan kulunut vuosi on ollut melko hyvä uusien yritysten perustamisen kannalta.
– Tänä vuonna Sulkavalla on perustettu 14 kappaletta uusia yrityksiä sekä yksi kiinteistöosakeyhtiö.
Savolan mielestä lukema on varsin mukava, varsinkin jos vertaa vuoteen 2016, jolloin Sulkavalla päivänvalon näki kahdeksan uutta yritystä.
– Normaalisti uusien yritysten määrä on vaihdellut 10-15 välillä, Savola totesi.
Rajupusu Leaderin toiminnanjohtaja Anne Vänttinen piti lyhyen mutta tiiviin paketin yritysryhmähankkeista.
– Yritysryhmähankkeessa ryhmä yrityksiä kehittää omaa toimintaansa ja hankkeessa on myös yhteisiä kehittämistoimenpiteitä, Anne Vänttinen kertoi.
Yritysryhmähenkkeissa tuen hakijana ja hallinnoijana on jokin kehittämisorganisaatio, neuvontajärjestö, kehittämisyhtiö, kunta tai muu vastaava julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Hallinnoija kokoaa ryhmän, jossa on mukana yleensä 3-10 osallistujayritystä ja hoitaa hankkeen byrokratiapuolen. Yritysryhmähanke on kehittämishanke, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen saajille. Taloudellinen hyöty tulee välillisesti yrityksen kehittymisen kautta.
Hankeaktivaattori Kirsi Blomberg Rajupusu Leaderista esitteli perustamis- ja investointitukia. Perustamistukea voi hakea maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa aloittava mikroyritys tai olemassa oleva mikro- tai pienyritys, joka uudistaa liiketoimintaansa. Myös jo olemassa oleva yritys voi hakea tukea uuden yritystoiminnan, tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Investointitukea voi hakea investointeihin, joilla on olennaista merkitystä yrityksen perustamisella, kasvulle tai kehittymiselle. Investoinnit voivat olla aineellisia tai aineettomia.
Yritysasiantuntija Outi Kaihola Mikkelin ELY-keskuksesta kertoi ELY-keskuksesta haettavista tuista. Myös ELY-keskus rahoittaa aineellisia ja aineettomia investointeja, kehittämistoimenpiteitä, työtekijöiden kouluttamista sekä laajempien kehittämistoimien ja investointien selvityksiä.
– Tavoitteena on, että yritykset lähtisivät kehittämään toimintaansa ja tulisi kasvua, Outi Kaihola sanoi.
ELY-keskus tarjoaa toimiville yrityksille asiantuntija-apua tuotekehittelyssä, taloudessa, markkinoinnissa, johtamisessa ja uudistumisessa.
Lue koko juttu torstaina 21.12.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Rajupusu Leader tukee tapahtumien järjestämistä
Rajupusu Leaderilta on tulossa uusi teemahanke. Uudenlaiset tapahtumat -hanke avautuu marraskuussa 2017 ja hakuaikaa on tammikuun loppuun. Hankerahaa on tarjolla uusien tapahtumien konseptointiin.
– Uudessa hankkeessa on tarkoitus tukea nimenomaan yhdistysten järjestämiä uusia tapahtumia, joilla on jatkumo, ja ne ovat kopioitavissa seuraaville vuosille, kertoo Rajupusu Leaderin hankeaktivaattori Kirsi Blomberg.
Uudenlaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi kaikille avoimet, innovatiiviset kulttuuri- liikunta-, ruoka- ja matkailutapahtumat. Myös olemassa olevia tapahtumia voi laajentaa vaikuttavuudeltaan, verkostoiltaan, ja jatkuvuudeltaan. Hankkeen toteuttajan tulisi luoda alueelle jotain uutta ja erityistä tai vanha tapahtuma tulisi olla toteutettu uudella tavalla.
Yksittäiselle tapahtumalle tukea ei myönnetä, mutta sitä voi saada tapahtuman muuttamiseksi toistuvaksi. Tällöin tapahtuman konsepti pitää kirjoittaa uusiksi. Esimerkiksi alun perin kertatapahtumaksi tarkoitetulle, elokuussa toteutetulle Syödään yhdessä -tapahtumalle on mietitty jatkoa.
– Jos teillä on kerran ollut tapahtuma, teidän pitäisi kirjoittaa sille konsepti, miten se toimisi vuosittaisena tapahtumana. Minä näen, että se olisi mahdollista.
Lue lisää torstaina 26.10.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
Rajupusu Leaderin infoiltamissa tietoa rahoitusmahdollisuuksista
Pari viikkoa sitten kunnanvirastolla oli tarjolla tietoa hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista yrityksille ja yhdistyksille. Infoiltamissa esittäytyivät Rajupusu Leader, Ely-keskus, Itä-Suomen kalatalousryhmä, Uusiyrityskeskus Wäläkky sekä Pro Agria.
Rajupusu Leader on varannut kuluvalle hankekaudelle 2014-2020 noin 3,7 miljoonaa euroa julkista tukea, mutta meneillään oleva hankekausi on käynnistynyt Rajupusu Leaderin toiminnanjohtaja Anne Vänttisen mukaan melko hitaasti rahoitushakemusten osalta.
– Tähän mennessä olemme tukeneet 25 hanketta, joista kuusi on ollut yrityshankkeita, kertoi Vänttinen.
Vänttinen arveli ihmisten tarvitsevan herättelyä. Siksi Rajupusu Leaderin ja sen yhteistyökumppaneiden järjestämät infoiltamat kiertää kevään aikana Rajupusu-alueen kunnissa.
– Nyt olisi hyville hankkeille rahaa jaossa, Vänttinen vinkkasi.
Lue koko juttu 6.4.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä.