Lähiruokatapahtumia vietettiin hyvän sään suosiessa Höökissä ja Iijoen luomutilalla. Tapahtumissa sai ostaa lähiruokaa ja käsitöitä sekä kuunnella puheita ja tavata tuttuja.
Jenna Olin
Lähiseudun yrittäjien kojut komeilevat pihamaalla odottaen ostajia tuotteillensa. Kojuissa myydään muun muassa satokauden kasviksia, kantarelleja, kananmunia, käsitöitä, koruja, hunajaa ja tuohikoreja. Ostajia on jo liikkeellä, vaikka Osta tilalta -lähiruokapäivä Höökissä avauspuheenvuorot avaavat virallisesti tapahtuman vasta puolen tunnin päästä.
Yrittäjien lisäksi paikalla on myös Saimaan Helmi ry:n koju, jossa yhdistykseen kuuluvat Aija Rautsiala ja Merja Heikkinen myyvät yhdistyksen jäsenten valmistamia tuotteita. Jäseniä on yhteensä 13, ja yhdistyksessä pyritään siihen, että he ovat käsitöitä laidasta laitaan tekeviä.
Kesällä yhdistyksen jäsenten käsitöitä oli myynnissä Putkassa Savonlinnassa. Siellä niitä myydään myös jouluna.
– Jokainen tekee käsitöitä kotonansa. Pidämme kokouksia, jossa päätämme, mihin tapahtumiin osallistumme. Kaikki jäsenet eivät osallistu kaikkiin tapahtumiin, Rautsiala kertoo.
Myynnissä onkin varsin laaja repertuaari tuotteita, kuten hiusdonitseja, patalappuja, pussukoita, kortteja ja vaatteita. Löytyypä kojusta puuhimmeleitäkin, joihin voi laittaa koristeita tai valot. Lisäksi niitä voi käyttää lintujen ruokinnassa.
– Kaikilta jäseniltä on myyty yleensä tuotteita tasaisesti, ja kaikenlaista on mennyt kaupaksi, Rautsiala sanoo.
Kylpypommit hoitavat kehoa
Fytoterapiaa opiskellut Merja Heikkinen on tehnyt myyntiin kylpypommeja, joita voi laittaa sekä kylpyammeeseen tai niistä voi tehdä itselleen jalkakylvyn, jos kotoa ei löydy ammetta.
– Jalkojen kautta kylpypommit puhdistavat ja hoitavat koko kehoa. Kotona voi tehdä myös itse teen jalkakylpyä varten, johon laitetaan voikukan lehtiä ja nokkosta, Heikkinen vinkkaa.
Kylpypommeista kehoa hellivät kasvien hoitavat aineet. Kylpypommeja löytyy muun muassa suopursusta, sitruunasta, mesiangervosta, kehäkukasta ja kuismasta tehtynä.
– Kasvit on kerätty, uutettu öljyssä ja sitten on lisätty eteerisiä öljyjä, Heikkinen kertoo valmistusprosessista.
Hän iloitsee ympärillämme olevasta luonnonapteekista ja tuo esille, kuinka jokaisella kasvilla on oma tehtävänsä. Esimerkiksi mesiangervo auttaa kipuihin ja kolotukseen.
– Intohimoni on, että ihmiset löytävät luonnonapteekin ympäriltään. Sulkavalla meillä on kaikki ruoka ja lääkkeet luonnosta. Emme tarvitse isosta kaupungista mitään, Heikkinen sanoo.
Pöytä on tyhjä illasta, uskoo yrittäjä
Viereisessä kojussa pihlajalahtelainen Heikki Tynkkynen myy perunaa, lehtikaalia, tyrnejä, sipulia ja terveellistä marja-aroniaomenamehua. Perunan hän kertoo olevan pääasiallinen myyntituote tapahtumassa, mutta hän työllistää itseään viljelyn lisäksi myös koneurakointipalvelujen, tienhoidon ja polttopuiden tekemisellä muuna aikana.
Höökin lähiruokapäivässä hän on ollut myymässä jo monena vuotena. Tapahtumassa saa näkyvyyttä, ja Tynkkynen pitää sitä kivana tapahtumana.
– Peruna menee parhaiten kaupaksi. Pöytä on tyhjä illasta, hän uskoo.
Kotimainen tuotanto tuo turvaa
Pian alkoi tapahtuman virallinen osuus, kun yrittäjä Jarkko Wuorinen piti aloituspuheenvuoronsa kotimaisen ruoan ja omavaraisuuden merkityksestä.
– Miten paljon suomalaiset ovat valmiita maksamaan siitä, että saamme käyttöömme nimenomaan kotimaista ruokaa? Paljonko enemmän suomalainen ruoka saa maksaa ulkomaiseen verrattuna, jotta sen suosio säilyy, Wuorinen kysyy.
Hän kertoo monen sanovan oman kipupisteensä olevan siinä, että jos suomalainen ruoka on kolmasosan kalliimpaa kuin ulkomainen, niin silloin suomalaista ostetaan. Jos ero on suurempi, niin aika moni alkaa kallistua halvemman ulkomaisen ruoan puolelle.
– Uskon suomalaisten tuotteiden puhtauteen ja siihen, että viljely on toteutettu pääosin kestävän kehityksen metodilla eli siten, ettei maaperälle aiheudu viljelystä erityistä haittaa, Wuorinen sanoo.
Toiseksi merkittäväksi syyksi kotimaisen maataloustuotteen suosimiseen Wuorinen nostaa tarpeen omavaraisuuteen.
– Kun koko ajan on entistä enemmän erilaisia konflikteja ja tuotteiden saantihankaluuksia, niin riittävä kotimainen tuotanto turvaa tärkeiden maataloustuotteiden saannin kaikissa tilanteissa, Wuorinen perustelee.
Maataloustuotannon kannattavuudesta on hänen mukaansa ehdottomasti pidettävä huolta, jotta Suomen omavaraisuus on kunnossa.
– Maataloustuottajilla on hyvät syyt vaatia hallitukselta kunnollisia ja pitkäjänteisiä toimia maatalouden kannattavuuden ylläpitämiseen, sillä se on tärkeä peruste omavaraisuudelle, Wuorinen päättää.
Rahat pyörimään kotimaahan
Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen piti puheensa maaseudun tulevaisuudesta ja elinvoimaisuudesta.
– Elämme varsin epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia aikoja. Itselläni oli eilen mahdollisuus tavata maanpaossa eläviä oppositiopoliitikkoja. He vierailivat Suomessa, ja joukossa oli myös Julija Navaljana, tunnetun toisinajattelijan ja mielipidevaikuttajan, edesmenneen vankilassa kuolleen Aleksei Navalnyin leski. Tapaaminen oli erittäin vaikuttava, ja keskustelu siitä, että mihin suuntaan Eurooppa ja Venäjä ja sen naapurit oikein ovat menossa, Kurvinen pohjusti.
Hän huomioi, että Itä-Suomessa ei ole ollut helppoa olla iloinen ja katsoa tulevaisuuteen.
– Myönteistä on tulevaisuudessa edessä, olen vakuuttunut siitä, Kurvinen uskoo.
Hän nosti esiin, että kun puhutaan ruuasta ja elintarvikkeista, ei puhuta vain jokapäiväisestä leivästä.
– Ei puhuta vain nautinnosta, kylläisyyden tunteesta, vaan oman paikkakunnan ja koko Suomen talouden pyörittämisestä. Jokainen ostettu suomalainen elintarvike pitää rahat pyörimässä kotimaassa ja huolehtii siitä, että meillä Suomessa pyörät pyörivät, yritysten kannattaa toimia ja ihmisille on työpaikkoja, Kurvinen muistuttaa.
Kolme asiaa kuntoon, sanoo Kurvinen
Kansanedustajan mielestä Suomessa täytyy panostaa kolmeen asiaan, että lähiruokaa on tarjolla jatkossakin.
– Ensimmäisenä sekä Suomessa että EU:ssa alkuperämerkintöjen pitäisi tulla entistä selkeämmin ruokapaketteihin. Jokaisen pitäisi nähdä ruokapaketista, onko se kotimaista vai ulkomaista, Kurvine sanoo.
– Toinen asia, missä on paljon menty eteenpäin, mutta missä on tekemistä, on kunta- ja hyvinvointialuetasolla. Pitää laittaa julkisten ruokaostosten kriteerit sellaisiksi, että lähituottajat pärjäävät, Kurvinen huomioi.
– Ruokaviennin vahvistaminen auttaisi myös pieniä elintarvikealan yrittäjiä ja tukisi meidän paikallista maatalouttamme. Suomessa on paljon parannettavaa elintarvikeviennissä.
Missit esittäytyivät ja leipoivat pikkuleipiä
Miss Suomi -kiertue pysähtyi Höökin lähiruokapäivässä, ja kymmenen missifinalistia esittäytyi yleisölle. Kiertueen teemana oli iloa, valoa ja toivoa.
– Toivoa me tarvitsemme tässä maailmantilanteessa enemmän kuin koskaan, Miss Suomi -kilpailuja luotsaava Sunneva Sjögren perusteli.
Miss Suomi -kilpailujen sosiaalinen media tavoittaa Sjögrenin mukaan kuusi miljoonaa ihmistä.
– Kun olemme täällä, myös tämä sanoma leviää nuorille ihmisille, että maatilalta ostaminen on hyvin tärkeää, Sjögren sanoo.
Esittäytymisen jälkeen missifinalistit siirtyivät huvimajaan tekemään pipareita yhdessä lasten kanssa. Missifinalisteista Francesca Danielsson kertoi pikkuleipien leipomisen sujuneen hyvin.
– Oli todella kivaa. Itse tein pienen sydämen muotoisen pikkuleivän. On mukavaa, kun lapsia on mukana. Voi olla, että annamme lapsille pikkuleivät, kun ne tulevat uunista. Tämä on ensimmäinen kertani sulkavalla. Täällä on niin hyvä tunnelma, ihanat ihmiset. Tämä on tärkeä aihe, on kiva, että olemme saaneet olla mukana täällä, Danielsson sanoo.
Finaali jännittää missiä hieman
Danielsson kertoo missikiertueensa sujuneen hyvin.
– Olemme olleet nyt kolme viikkoa reissussa ja viikko on jäljellä. Olen oppinut paljon ja kehittynyt. Olen löytänyt rohkeuteni. Minulla on ollut oma hyväntekeväisyystapahtuma vähävaraisille lapsille Hope ry:n kanssa, mikä oli aivan mahtava. Se oli maalaustapahtuma Helsingissä, sillä suuri intohimoni on taide ja hyväntekeväisyys on aina ollut lähellä sydäntäni, hän kertoo.
Miss Suomi -kilpailujen finaali nähdään lauantaina 14. syyskuuta.
– Tuntuu epätodelliselta, että se jo lähellä. Meillä on niin kiva porukka, kaikki ovat olleet niin kilttejä. Meillä on ollut niin kivaa yhdessä. Nyt on pieni jännitys päällä, Danielsson kuvailee.
Jos Danielsson voittaa Miss Suomi -kilpailun, hän lupaa olla ystävällinen, rohkea ja aito.
– Aion käyttää ääntäni ja haluan tehdä paljon töitä hyväntekeväisyyden, mutta myös muodin ja taiteen parissa, hän suunnittelee.
Kotimaista ruokaa ja elinkeinoa esille
Pihlajalahtelaiset Markku Kostiainen, Ritva Jumppanen ja Säde Kallioinen-Ahonen saapuivat viihtymään Höökin lähiruokapäivään. He tulivat myös nauttimaan lounaasta, sillä Pihlajalahden kyläyhdistys tarjosi lounaan possujuhlien talkoolaisille.
– Olemme olleet täällä joka kerta. Olemme olleet myös myymässä hyvää ruisleipää. Tuvan uuniin mahtuu 40 kiloista leipää. Nyt en enää leivo leipiä, joten olen täällä asiakkaana. Ostan luultavasti kasviksia, ainakin perunoita, Jumppanen täsmentää.
– Minä ostan maissintähkiä, jos niitä löytyy, Kallioinen–Ahonen lisää.
Kävijöiden mukaan tapahtumalla on suuri merkitys, koska kotimaista ruokaa ja elinkeinoa tuodaan esille.
– Se on kova tahti, jos kolme maatilaa lopettaa viikossa, Jumppanen harmittelee.
Lisäksi yhteisöllisyys ja tuttujen tapaaminen on tärkeää.
– Joitakin tuttuja näkee vain täällä, Jumppanen huomioi.
Hyvin onnistunut tapahtuma
Höökin yrittäjä Kaarina Höök kertoo Sulkava-lehdelle tapahtuman jälkeen kävijöitä olleen noin 500–600. Ruokailijoita lähiseudun tuotteista koostetulla lounaalla oli 300.
– Luulen, että kävijöitä oli enemmän kuin muina vuosina. Kurvinen veti väkeä, Höök pohtii.
Palaute tapahtumasta oli positiivista.
– Tapahtumaa kehuttiin onnistuneeksi, mikä johtuu varmasti säästäkin. Ihmiset olivat tyytyväisiä ja iloisia. Nykyään ruoka kiinnostaa ihmisiä, ja olemme jo kesän mittaan saaneet kehuja ruuastamme, Höök kiittää.
Tapahtuma aiotaan järjestää uudelleen ensi vuonna.
– Jotain uutta pitäisi keksiä ensi vuodeksi. Tapahtuman ohjelmaan kannattaa panostaa, Höök huomioi.
Lähiruokaa Iijoen luomutilalla
Lähiruokapäivää vietettiin myös Iijoen luomutilalla. Iijoen luomutilalla myytiin maatilan omia tuotteita. Lisäksi myyjiä tuli omalta kylältä ja Kallislahdesta.
Lähiruokapäivä oli Iijoen luomutilalla ensimmäinen. Ajatuksen yrittäjä Sari Reinikainen sai, kun näki internetissä lähiruokapäivän mainoksen ja päätti osallistua tapahtumaan.
– Tilalla käytetään omia tuotteita, kuten kananmunia ja sorsanmunia, ja pyrimme järjestämään avoimia ovia mahdollisimman usein, hän perustelee.
Omalla toiminimellään leivonnaisia tilauksesta ja Reko-ringissä myyvä Reinikainen oli loihtinut tapahtumaan kuivakakkuja sesongin tuotteista kesäkurpitsoista ja mustikoista.
Lisäksi myynnissä oli voisilmäpullia, sämpylöitä ja karjalanpiirakoita raakapakasteena. Reinikaisen leipomia karjalanpiirakoita saa mahdollisesti myös kaupasta raakapakasteena syksyn aikana. Lettujakin pystyi nauttimaan kermavaahdon ja mansikkahillon kera paikan päällä.
– Ensimmäiset asiakkaat tulivat kello 12, kun avasimme. Toivomme ihmisten ihastelevan ja katselevan, mitä on myynnissä. Lisäksi toivomme ihmisten käyvän katsomassa eläimiä ja nauttivan lettukahveista, Reinikainen sanoo.
Isän pyytämää kuhaa myynnissä
Yksi tilan ulkopuolisista myyjistä oli kallislahtelainen Martta Peltonen, 10. Peltonen myy isänsä Loikansaaresta kalastamaa Saimaan kuhaa eri tapahtumissa. Hän on itsekin osallistunut isänsä kalastusreissuille, mutta ei kuhan pyytämiseen, vaan virvelöimiseen.
– Kuha on fileerattu, laitettu vakuumiin ja pakastettu, Peltonen kertoo.
Kesällä hän myi kuhaa Mäntyrinteen parkkipaikalla juhannusaatonaattona ja Kioski Alanteen Helmessä eräässä joulutapahtumassa.
– Odotan tänään vielä asiakkaita. Muissa tapahtumissa kuha on mennyt hyvin kaupaksi, Peltonen sanoo.
Kuhasta on moneksi ruoanlaitossa.
– Olen syönyt paljon kuhakeittoa. Fileet voi myös paistaa pannulla. En muista, onko isä tehnyt kuhasta, ahvenesta vai hauesta kalapuikkoja, Peltonen pohtii.
Eläimet ovat tapahtuman kohokohta
Savonlinnalaiset Sari ja Jani Airas vierailivat lasten kanssa Iijoen luomutilan lähiruokatapahtumassa.
– Vanhempani asuvat Sulkavalla ja kertoivat tapahtumasta. Olemme ennenkin tykänneet kiertää maatilojen avoimia ovia, Sari Airas sanoo.
Tila ei ollut heille tuttu entuudestaan, vaan he vierailivat siellä ensimmäistä kertaa.
– On hienoa, että näytetään, miten lähiruokaa tuotetaan. Lapsetkin näkevät, mistä se tulee. Ruokaa ei saa vain kaupan hyllyiltä, vaan se tulee tiloilta, Sari Airas perustelee.
Eläimet ovat tapahtuman kohokohta lapsille.
– Vasikat ovat olleet ihanimmat, mitä olemme ehtineet tähän mennessä katsomaan ja luultavasti nämä lampaat, Sari Airas uskoo.
Myyntikojutkin kiinnostavat.
– Katsomme mitä on myynnissä, jos sieltä jotain löytyisi, Sari Airas ennakoi.
