Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain harvennushakkuiden puunkorjuujälkeä eri puolilla Suomea. Viime vuoden tarkastuksissa korjuujälki oli hyvää vain noin neljänneksellä tarkastetuista harvennushakkuista.
Jari Kallio
Talousmetsissä harvennushakkuilla turvataan hyvälaatuisen ja arvokkaan puuston kasvuedellytykset ja varmistetaan tulevia puunmyyntituloja.
Metsäkeskus tarkastaa vuosittain harvennushakkuiden korjuujälkeä, eli metsään jäävän kasvatuskelpoisen puuston määrää, ajourien leveyttä ja uraväliä sekä sitä, onko puunkorjuussa syntynyt vaurioita maastoon tai puustoon. Lisäksi maastossa arvioidaan myös ennakkoraivauksen tarvetta.
Tarkastetuista harvennushakkuista 91 prosenttia oli toteutettu lain vaatimusten mukaisesti. Erityisen hyvää ja metsänhoitosuositusten mukaista korjuujälkeä oli vain 26 prosentilla tarkastettujen harvennushakkuiden kappalemäärästä.
Vähintään lain kriteerit täyttävää ja tyydyttävää korjuujälkeä oli 65 prosentilla ja virheellistä 9 prosentilla tarkastetuista harvennushakkuista.
– Eniten korjattavaa oli hakkuiden voimakkuudessa. Monella tarkastuskohteella puustoa oli jäänyt metsään liian vähän harvennuksen jälkeen. Tarkastuksissa havaittiin myös liian leveitä ajouria sekä puustovaurioita, kertoo valvonta- ja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 300 harvennushakkuuta, joista 11 oli ilmoitettu jatkuvan kasvatuksen hakkuiksi. Hakkuut oli toteutettu pääosin vuosina 2022–2023. Sulkavan valokuvaamo
Tarkastusmenetelmään tulossa muutoksia
Viime vuoden korjuujälkitarkastuksissa Metsäkeskus lisäsi tarkastuskoealojen määrää, jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia.
Tarkastajat määrittävät harvennushakkuualoilla puuston pituuden, pohjapinta-alan, puulajijakauman, mahdolliset korjuuvauriot, kasvupaikkatiedot sekä tiedot ajourien leveydestä sekä uravälistä ja mahdolliset rungossa tai juuristossa näkyvät korjuuvauriot.
– Puuston määrän arvostelussa kiinnitetään aluksi huomiota lakirajan täyttymiseen. Jos lakiraja täyttyy, käytetään arvostelussa runkolukua ja pohjapinta-alaa ja valitaan näistä se tulos, joka tuottaa paremman arvosanan, Hytönen kertoo.
Maastotarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon maanomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle sekä metsänkäyttöilmoituksen laatijalle, ja he voivat tulla paikalle seuraamaan tarkastusta.
– Nykyinen tarkastusmenetelmä on ollut käytössä tarkastuksissa jo useamman vuoden ajan, ja se on kehitetty yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Jatkossa tarkastusmenetelmää kehitetään kaukokartoitukseen perustuvaksi kaikilta niiltä osin kuin se on mahdollista. Tarkoitus on ottaa uusi menetelmä käyttöön vuonna 2026, kertoo metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta.
Sulkavalehti_1408_255x358
