Riistakeskus myönsi Savonlinnan seudun yhteislupa-alueen Savonlinnan seudun yhteislupa-alueelle vain kolme kannanhoidollista karhunkaatolupaa.
Jari Kallio
Yhteislupa-alue käsittää Savonlinnan, Punkaharjun, Enonkosken ja Savonrannan lisäksi Sulkavan ja Puumalan kunnat. Sulkavalla ensimmäisenä kaadettu karhu oli 140,5-kiloinen uroskarhu. Leipämäki on Sulkavan kirkonkylästä noin 20 kilometriä pohjoiseen.
Savonlinnan seudun yhteislupa-alueen puheenjohtaja, sulkavalainen Heikki Joskitt kertoo, että Sulkavalla ei pystytä nyt metsästämään toista karhua lähes kuukauteen.
– Nyt kun karhun kaatolupia on näin vähän, niin on sovittu, että sama alue ei ennen syyskuun puoliväliä voi metsästää useampaa karhua. Jos siihen mennessä ei ole kolmea lupaa käytetty, niin silloin karhua voidaan metsästää myös Sulkavalla, Joskitt selvittää.
Yhteisalue on valtavan laaja, lähes puoli miljoonan hehtaarin suuruinen. Metsästyspaine karhukantaa kohden on Joskittin mukaan siten lähes olematon.
– Taustalla on se, että viime vuonna Pohjois-Karjalassa karhuluvista valitettiin, vaikka se on maan tiheintä aluetta karhujen suhteen. Valitusten johdosta tuolla alueella karhun metsästys estyi lähes tyystin. Mielestäni luonnonsuojelujärjestöjen toiminta asian suhteen oli ylimitoitettua. Riistakeskus on tähän kuitenkin reagoinut tällaisella hyvin maltillisella karhujen kaatomäärällä tänä vuonna, jotta valituksia ei tulisi, Joskitt harmittelee. Toki myös suurpetohavaintojen mukaan kanta oli laskenut.
Viime vuonna yhteislupa-alueella oli kahdeksan karhun kaatolupaa eli lähes kolminkertainen määrä tähän vuoteen verrattuna.
Metsästys työlästä ja vaikeaa
Joskitt muistuttaa, että karhun kaataminen ei ole helppoa puuhaa vaan vaatii onnea ja paljon vaivannäköä.
– Karhua ei suinkaan oteta, vaan se saadaan, ja se on työlästä ja vaikeaa. Ripaus onnea tarvitaan aina mukaan, sillä karhu ei ole tyhmä eikä helppo otettava, hän pohtii.
Sulkavan metsästysporukalla oli taidon lisäksi onnea mukana, sillä metsästys alkoi sunnuntaiaamuna, joten saalista tuli jo toisen vuorokauden aikana.
– Karhun jäljittäminen ja löytäminen vaatii paljon työtä. Yksi keino on lanata hiekkateitä ja sitten aamuyöstä kiertää teitä jälkien löytymisen toivossa. Kun jälki on löytynyt, voidaan laittaa koira jäljittämään karhu, Joskitt selittää.
Ilman koiraa kaato ei onnistuisi
Ilman koiraa karhua ei juurikaan saada kaadettua. Ajava koira kulkee karhun mukana ja haukkuu koko ajan, jolloin metsästäjä löytää karhun. Pysäyttävä hirvikoirarotu pyrkii karhun tavoitettuaan kiertämään sitä ympäri, ja pitämään sen näin paikallaan. Samalla se haukulla ilmaisee olinpaikkansa.
– Nyt Sulkavalla kaadettu karhu kaadettiin myös koiran jäljityksen avulla, Joskitt tietää.
Sulkavalla kaadettu karhu oli nuorehkon puoleinen uros, mutta ei mikään pieni 140,5-kiloisena. Suomen ennätys naaraskarhu painoi hieman päälle 200 kiloa ja uroskarhu yli 300 kiloa.
Sulkavan karhun tassun polkuanturan leveys oli 13 senttiä. Kun riistahavaintoja tehdään karhusta, niin tassunleveys on määre, jolla yksilöitä pystytään erottamaan toisistaan. Etenkin hiekkatiellä saadaan tassun jäljistä luotettavia havaintoja.
Poliisi valvoi karhunmetsästystä
Karhunmetsästystä valvottiin sen aloitusajankohtana Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella. Yhteensä Itä-Suomen poliisilaitoksen alueelle myönnettiin 63 kaatolupaa.
Valvontaan osallistui enimmillään 11 partiota. Poliisin lisäksi mukana oli henkilöstöä Pohjois-Karjalan rajavartiostosta, Tullista sekä Metsähallituksesta.
Valvonnan painotus oli kaatojen laillisuuden, metsästyksen aloituksen ajankohdan, aseiden laillisen kuljettamisen sekä lupa-asioiden, ajokunnon ja ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnassa.
Valvonnan yhteydessä tavattiin kolme rattijuopumustapausta ja tarkastettiin eri yhteyksissä useita kymmeniä metsästäjiä. Itse metsästystapahtumaan sekä lupa-asioihin liittyen valvonnassa ei todettu puutteellisuuksia.
— MAINOS — Sulkava Digilehti tilaus
