Sulkava-lehti jaetaan tilaajille poikkeuksellisesti tällä viikolla torstaina 12.5.. Vaihdoimme painopaikkaa ja meistä riippumattomista syistä 11.5. Sulkava-lehdet jäivät Varkauden painon lastauslaiturille. Digilehti 11.5.2022 on luettavissa koko viikon veloituksetta osoitteessa Sulkava-lehti – Digilehti. Se on siis Sulkava-lehden verkkosivujen yläpalkissa nimellä Digilehti. Kirjautumista ei tarvita.
Aija Rautsiala kertoo innostuvansa aidoista luonnonmateriaaleista; käsitöiden raaka-aineina on villaa ja 100-prosenttista puuvillaa.
Kudonnaisissa en käytä keinokuituja, kertoo Rautsiala.
– Tämä on vähän kuin 30-vuotisjuhlanäyttely, hän toteaa Sulkavan kirjastolla esillä olevista töistään.
Osa kankaista on nimittäin 1990-luvulta, jolloin Rautsiala opiskeli artesaaniksi Savonlinnassa.
– Menin koulutukseen aluksi, koska halusin oppia kankaan laittamisen luomisesta rakentamiseen kangaspuihin. Sitten innostuin enemmän myös suunnittelusta ja yleensäkin käsitöihin liittyvästä luovasta panoksesta.
– Koulussa ideoimme värimalleja sekä kuoseja vaikkapa valokuvien perusteella, tai luomalla uutta erilaisia olemassa olevia malleja yhdistellen, hän muistelee.
Teksti ja kuva: Jukka Ahonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 19/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Muikkukukko aukeaa taas perjantaina 20.5.
Huhti-toukokuun vaihteessa Muikkukukko vaihtoi yrittäjää. Kun Järvi-Suomen Sykkeen Jenni Auvinen lähti kohti uusia haasteita, kiinteistön omistaja Mika Hiltunen ja Johanna Juuti aloittivat uusina yrittäjinä.
Mika Hiltunen on omistanut Muikkukukon kiinteistön ja viereisen motellikiinteistön joulukuusta 2020.
Perinteinen Muikkukukko on toukokuun aikana uudistunut ja remontti jatkuu. Vastaava Johanna Juuti suunnitteli baarin remontin: uudet puiset hyllyt ja liitutaulut näyttävät hyvältä.
Teksti ja kuva Minna-Liisa Riestola
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 19/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
Lauantaiseen Ladot ja laulut -tilaisuuteen koulukeskuksella osallistui 7.5. noin 80 ihmistä.
Mäntyharjulainen emeritus toiminnanjohtaja Heikki Koljonen valotti Suomen satavuotista historiaa erittäin mielenkiintoisella tavalla, nimittäin latojen kautta. Koljosen mielestä ladoilla oli aivan ratkaiseva merkitys maamme kehittymisessä sellaiseksi onnellisten ihmisen maaksi, jona se tänä päivän tunnetaan.
Ladot toimivat maatilojen energiavarastoina. Erityisesti hän toi esiin ladoissa hyvän säilyneiden heinien merkityksen suomenhevosen ”polttoaineena”. Tällä oli hänen mielestään aivan ratkaiseva merkitys puunjalostusteollisuuden raaka-aineen kuljetuksissa, mutta myös Suomen sotatapahtumien kannalta. Luonnollisestikaan unohtamatta lehmiä, maidontuotantoa sekä meijeritilien vaikutusta alueen talouselämälle, hyvinvoinnille ja kehitykselle. Sulkavalla esimerkiksi oli tilaston mukaan vuonna 1921 hevosia 832 ja nautoja 4 858.
Latojen merkitystä kuvaa se, että niitä oli enimmillään suunnilleen sama määrä kuin tänä päivänä Suomessa on omakotitaloja – eli noin miljoona. Vaikka ladot ovat tänä päivänä lähes täysin tarpeettomia ja käyttämättömiä, ja uhkaavat sen vuoksi tuhoutua, niin ne ansaitsisivat tulla muistetuksi.
− Jos teillä on tilallanne latoja, niin säilyttäkää ainakin yksi, kannusti Heikki Koljonen.
Teksti ja kuva Jukka Ahonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 19/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!