Eräänä keskiviikkoiltapäivänä päätämme jälleen tutustua kotiseutuun, pakkaamme evääksi hedelmiä sekä vesipullot ja hurautamme kirkonkylältä kohti Väätälänmäkeä.
Parkkeeraamme auton ensimmäiseksi Väätälänmäelle pienen, punaisen rakennuksen kulmalle. Siinä on kuulemma ollut aikoinaan postin koppi, johon kyläläisten postit on jätetty. Nyt rapistunut rakennus on tyhjillään, mutta sen ympärillä aukeavat huikaisevat näköalat pitkälle pohjoiseen ja itään yli hyvin hoidettujen talojen, peltojen, järvien ja metsien. Tien oikealla puolella, metsien sylissä aukeaa Kuhajärvi, edessä vasemmalla Kyrsyänjärvi.
Millaistahan on asua tällaisissa maisemissa? Siitä on otettava selvä. Tien oikealla puolella on maatila, joka tunnetaan Ukkolana. Sen ovea piipahdamme koputtelemaan. Ovelle ilmaantuu Liisa Kankkunen. Paljastuu, että viime syksynä 90 vuotta täyttänyt Kankkunen on asunut paikalla jo 60 vuotta. Väätälänmäelle hänet houkutteli aikoinaan aviomies.
– Olen syntynyt Karjalassa, Ihantalassa. Sieltä muutin Vihtiin ja Vihdistä tänne, Kankkunen kertoo.
Kankkunen on viihtynyt mäkimaisemassa varsin hyvin.
– Ei tässä nyt mitään huonoa ole ollut. Mäkiä kyllä on riittänyt – lähtee mihin päin hyvänsä, aina on kiipeämistä, Kankkunen naurahtaa.
Jatkaessamme matkaa pohdijmme, mitä kaikkea näillä pelloilla on vuosikymmenten ja -satojen saatossa tapahtunut. Muistamme, että muutama vuosi sitten viereisestä Kari ja Mika Auvisen omistamasta pellosta löytyi
2 000 kuparikolikon rahakätkö, joka on peräisin 1700-luvulta.
Varmaa tietoa siitä, miten kolikot ovat peltoon päätyneet, ei ole, mutta ne on oletettavasti kätketty sinne Kustaan sodan (1788–1790) aikoihin.
– Silloin ovat venäläiset yllättäneet ruotsalaiset ja paikalliset Pieksuunjoella. Venäläiset jäivät Sulkavalle ryöstelemään, ja kenties rahat on heiltä piilotettu, miettii Kari Auvinen.
– Taloissa on ehkä ollut sotilaita majoittuneina. Voisivatko kolikot olla heidän palkkarahojaan? hän pohtii.
Teksti: Tea Ikonen ja Hanna Partanen
Kuva: Hanna Partanen
Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 26/2020. Tilaa lehti täältä tai tutustu digiversioon täällä!
