Sulkavan, Pihlajaveden ja osa Juvan kalastusalueista on yhdistynyt uudeksi Pihlajaveden kalatalousalueeksi. Uuden kalatalousalueen hallitus valittiin ja säännöt vahvistettiin sen ensimmäisessä yleiskokouksessa 5.2.
Pihlajaveden kalatalousalue on yksi 118:sta Suomeen perustetusta kalatalousalueesta, jotka korvaavat entiset 224 kalastusaluetta. Etelä-Savossa uusia kalatalousalueita on 11 kappaletta. Kalatalousalueiden muodostamisen taustalla on uusi kalastuslaki, jonka mukaan kalatalousalueiden on muodostuttava riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta ja muodostamisessa on huomioitava kalataloudelliset seikat.
Pihlajaveden kalatalousalueen vesipinta-ala on yhteensä 78 741 hehtaaria, ja se on näin ollen Etelä-Savon suurin kalatalousalue. Toiseksi suurin on Haukiveden kalatalousalue,
51 523 hehtaaria ja kolmannes Puulan kalatalousalue 51 439 hehtaaria.
Uusien kalatalousalueiden rajat on määritelty Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjauksessa. ELY-keskukset tekivät vuoden 2017 lopulla päätökset alueiden rajoista. Sulkavan kalastusalueen osalta yhdistämisvaihtoehtoja oli pohjoisessa Pihlajavesi ja etelässä Puumalan kalastusalue. Pihlajaveden kalastusalue oli näistä luontevampi.
– Uuden kalatalousalueen muodostamisessa keskeisenä asiana oli huomioida kalataloudelliset näkökulmat, Pihlajaveden valuma-alue ja vaelluskalojen elinkierto, unohtaen hallinnolliset rajat. Esimerkiksi Sulkavan kalastusalue oli aikanaan muodostettu kuntarajan mukaisesti. Joissain tapauksissa se on ollut rajoittava tekijä, kertoo kalatalousneuvoja Harry Härkönen Etelä-Savon kalatalouskeskuksesta.
Tavoitteena ettei vanhoja rajoja enää muisteta
Pihlajaveden kalatalousalueen hallituksen puheenjohtajaksi valitun Hannu Auvisen tavoite on saada uusi kalatalousalue toimimaan saumattomasti.
– Tässä on kolme vanhaa kalastusaluetta, joista jokainen on tottunut toimimaan tavallaan. Tavoite on, ettei tule fiilistä, että joku liitetään toiseen, vaan että vuoden kuluttua ei enää huomattaisi, kuka on tullut mistäkin. Toive on, että tästä tulee yhteinen juttu, Auvinen toteaa.
Uuden kalatalousalueen muodostamisprosessi on vienyt aikaa, mutta Auvisen mielestä se on hoidettu hyvin.
– Yhdistyvien alueiden henkilöitä on kuultu, ja eteenpäin on menty riittävän hitaasti ja päästy yhteisymmärrykseen.
Kalastusalueiden puheenjohtajat ovat pitäneet työpalavereja, ja Auvinen on itsekin ollut mukana kokouksissa, joissa on keskusteltu naapurikalastusalueiden kanssa uusien rajojen muodostumisesta.
Kalatalousalueet ovat kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä vastaavien osakaskuntien ja kalastajien yhteistyöorganisaatioita, jotka laativat kalataloudellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia sekä vastaavat niiden toimeenpanosta ja vaikutusten seurannasta. Lisäksi kalatalousalueet vastaavat kalastuksenvalvonnan järjestämisestä.
– Itse lähden siitä, että tehtäviä hoitaessaan kalatalousalueen tulee ottaa huomioon jäsentensä omaisuuden perustuslainsuoja, Auvinen toteaa.
Hän perustelee asiaa sillä, että kukin pitää omaisuudestaan hyvää huolta.
– Kun omistaja koittaa saada omaisuutensa hyvään kuntoon, siitä hyötyvät tässä tapauksessa kaikki kalastuksen harrastajat.
– Jos kalavedet olisivat yhteisomistuksessa, se tulisi valtiolle kalliiksi ja olisi byrokraattista.
Lue lisää 20.2.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
