– Kauppa-auton poiketessa kotikylällä, sieltä ostettiin viikon ruuat. Liikkuvan myymälän saapuminen oli tärkeä tapahtuma, muistelee kauppa-autoa pari vuotta 1960-luvulla kuljettanut Eero Forsström.
Eero Forsströmin kahvinjuontiennätys on 21 kupillista päivässä. Sen verran hän parhaimmillaan joi kahvia ollessaan Vihavaisen kauppa-autokuskina 60-luvulla. Kauppa-auton saapuminen oli sivukylillä tärkeä tapahtuma, ja monissa paikoissa isäntäväki halusi kahvittaa liikkuvan myymälän väen ennen kuin ryhdyttiin itse asiaan.
– Eräässäkin paikassa isäntä viittoili ikkunassa kahvipannun kanssa, että tulkaa kahville, ja sitten tehdään kauppaa. Eikä se ollut mitenkään yksittäinen tapaus, Eero muistelee.
– Siihen aikaan tehtiin paljon kauppaa. Taloissa ei ollut autoja, ja linja-autoliikennekin kulki Savonlinnasta ja Rantasalmelta harvakseltaan. Niinpä myymäläauton saavuttua taloissa tehtiin viikon kaupat.
Joka päivä eri reitti
Kauppa-auto kiersi Sulkavan kyliä viitenä päivänä viikossa. Joka päivälle oli eri reitti niin, että kauppa-auto piipahti kussakin Sulkavan kolkassa kerran viikossa.
– Esimerkiksi kerran viikossa kierrettiin koko Partalansaari ympäri.
Eero muistelee, että kauppa-auto lähti kierrokselleen kahdeksan maissa, liikkeen avaamisen aikoihin. Pysäkit olivat siellä, missä oli enemmän taloja. Aikataulut olivat Osmo-kauppiaan laatimia.
Mukana oli kuski sekä myyjä, joka hoiti kaupanteon.
– Mutta jos jossain pysäkillä oli paljon asiakkaita, piti kuskinkin mennä tiskin taakse tavaroita mättämään.
Kauppa-autosta sai lähinnä kulutustavaraa. Siellä ei ollut juurikaan erikoisuuksia.
– Voitiin viedä taloihin joitain paketteja, joita oli tilattu.
Lue lisää 20.2.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
