Siellä se on, jääkaapin ylähyllyn perällä, jo useita viikkoja sitten ostamani, avaamaton broilerfilepakkaus. Viimeinen käyttöpäivä on jäänyt historiaan jo aikaa sitten, mutta ruokapakkaus on jäänyt koskemattomana pyörimään jääkaapin perukoille. Näiden broilerin fileiden kohtalo on päätyä suoraan kompostiin kulkematta kenenkään ruuansulatuskanavan kautta. Niistä tulee ruokahävikkiä.
Ruokahävikki on roskikseen päätynyttä ruokaa, ja sen synty olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Suomalaisessa ruokaketjussa tuotetusta ruuasta ruokahävikiksi päätyy 10-15 prosenttia eli 450 miljoonaa kiloa. Ruokahävikkiä syntyy tuotantoketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten sitä tuottavat kotitaloudet, jotka heittävät ruokaa hukkaan peräti 120-160 miljoonaa kiloa, mikä on 30 prosenttia hävikkiin menneestä ruuasta.
Suomalainen kuluttaja heittää vuosittain pois keskimäärin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa, siis kuusi prosenttia kaikesta tuottajien tuottamasta ruuasta. Useimmiten roskiin päätyy leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja ja kahvia. Talouden tyyppi vaikuttaa ruokahävikin määrään. Hävikkiviikko.fi-sivuston mukaan yksin asuva nainen heittää ruokaa eniten pois. Myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä. Pääsääntöisesti niissä kotitalouksissa, joissa ostetaan eniten ruokaa, syntyy myös eniten hävikkiä.
Muun muassa Martat ja Maa- ja kotitalousnaiset pyrkivät vaikuttamaan ruokahävikin vähentämiseen.
Sulkavan Marttojen puheenjohtaja Tarja Qvintus sanoo, että Sulkavan Martoissa ruokahävikkiä ja ekotehokkuutta on käyty läpi ruokakurssien tai asiantuntijaluentojen yhteydessä. Maa- ja kotitalousnaiset puolestaan ovat järjestäneet hävikkiruokapöytiä pitkin vuotta eri puolella Suomea. Sulkavan maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Marttiina Sihvolan mukaan hävikkiruokapöytä on tarkoitus toteuttaa myös Sulkavalla, mutta ajankohta sille on vielä avoin.
Sekä Qvintus että Sihvola suosittelevat ostosten suunnittelua ja kauppalistan tekoa, se vähentää turhia heräteostoksia.
– Arkena voi ja pitääkin syödä arkiruokaa: keittoja, laattikkoruokia tai puuroja, viikonloppuna tai juhlapyhinä voi satsata enemmänkin lihaan, herkkuihin tai juomiin. Marjat, leipominen, leivinuunin tai pakastimen käyttö sekä kodin hätävaran hyödyntäminen ruuan valmistamisessa ovat varmaan parhaimmat vinkkini ruokahävikin vähentämiseen, Qvintus toteaa.
Sihvola pyrkki muun muassa hyödyntämään kauppojen alemerkinnät.
– Molemmissa marketeissa on tuotteita alemerkinnöillä, esimerkiksi kärrystä neljä pakettia leipää eurolla tai aletarrat -30 prosenttia tai jopa -60 prosenttia. Esimerkiksi leipähän ei mene pilalle nopeasti, joten jos alekärryn leipiä ei käytä heti, ne voisi pakastaa. Toki viimeinen käyttöpäivä -merkinnän kanssa myytäviä tuotteita, kuten leikkeleitä, lihoja, kaloja ja valmisruokia ei suositella pakastettavaksi enää viimeisenä käyttöpäivänä, koska pakastaminen ei paranna tuotteen laatua. Viimeisen käyttöpäivän tuotteet pitäisi käyttää pikaisesti, Sihvola huomauttaa.
Jutun kuva: Tero Vesalainen/Pixabay
Lue koko juttu torstaina 13.9.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
