Kunnanjohtaja Juho Järvenpää arvelee vahvuuksikseen empatian ja kuuntelemisen taidon sekä kyvyn viedä asioita eteenpäin. Juuri niistä on kyse myös johtajuudessa, hän pohtii.
– Minulle on tosi tärkeää ottaa kaikki ihmiset huomioon. Se tuntuu koko ajan tärkeämmältä, toteaa hiljattain virkaansa valittu kunnanjohtaja Juho Järvenpää.
Istumme harmaana päivänä hänen työhuoneessaan. Sisällä kunnanvirastolla on lämmintä, ulkona kylmä maailma. Se olisi kunnanjohtajan mukaan tosi paljon parempi, jos kaikki ottaisivat toisensa huomioon. Ei tule yllätyksenä, että ihmislähtöisyys ja oikeudenmukaisuus ovat arvoja, jotka hänen toimintaansa ohjaavat.
– Yhteiskunta on juuri niin hyvä kuin mitä se pystyy huolehtimaan heikoimmassa asemassa olevista henkilöistä.
Kunnallishallinnossa, kaiken byrokratiankin keskellä Juho Järvenpää sanoo työskentelevänsä ihmisiä varten.
– Yritän olla jalat maassa -tyyppi. Olen täällä ihmisiä, alueen yrityksiä ja järjestöjä varten.
Jotta niissä asioissa pystyy onnistumaan, pitää olla hallinnollista osaamista. On kyettävä näkemään, miten isommat asiat vaikuttavat pienen pitäjän olosuhteisiin. Siihen Juholla on kiinnostusta, koulutusta ja jo jonkin verran kokemustakin.
Juho Järvenpää alkoi kiinnostua maailman tapahtumista ala-asteen lopulla.
– Meille tuli Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat ja Länsi-Savo. Tykkäsin lukea niitä ja teksti-tv:tä. Halusin hahmottaa kokonaisuuksia, hän muistelee.
Myös kotitaustalla saattoi olla vaikutusta nuoren miehen uravalintaan. Hänen äitinsä, nykyinen Rantasalmen kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, oli tuolloin hallintojohtaja Mäntyharjun kunnassa.
Lisäksi Mäntyharjussa oli yhteiskunnallisesti suuntautuneita opettajia.
– Koulun rehtori oli 5.-6. luokalla luokanvalvojamme. Hän piti kyselytunteja, jolloin saimme esittää mitä vain kysymyksiä ja hän vastaili niihin. Ne olivat mukavia.
Yläaste- ja lukioiässä historia ja yhteiskuntaoppi olivat Juholle mieluisia kouluaineita, ja kokemusta käytännön vaikuttamistyöstä yhteisössä tuli lukiossa oppilaskunnan hallituksessa toimimisesta. Historian opettaja kannusti, ja koulun rehtorikin toivoi, että Juho olisi lähtenyt opiskelemaan historiaa.
Historioitsijaa hänestä ei kuitenkaan tullut.
– Kun lukion jälkeen mietin, mitä tekisin isona, yksi vaihtoehto oli hallintotieteet. Siinä oli paljon suuntautumisvaihtoehtoja.
Sitä hän lähti lukemaan Tampereen yliopistoon. Pääaineekseen Juho valitsi kunnallishallinnon.
– Talous on tärkeä osata hahmottaa kaikissa yhteiskunnallisissa toiminnoissa. Eurot siellä niiden toimintojen taustalla ovat, kysymys on pitkälle rahasta.
Lue koko juttu torstaina 23.11.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
