Hiekkatien perukoilla, Kyrsyänjärven rannalla on pieni punainen talo. Talossa on kodikas tunnelma ja vierasta vastassa iloinen Inkeri Immonen. Inkeri tarvitsee tukea liikkumiseen, mutta neula pysyy naisen käsissä edelleen vuosikymmeniä kehoa runnelleesta reumasta huolimatta. Todisteena siitä ovat Immosten ja heidän sukulaistensa ja ystäviensä koteja koristavat lukemattomat käsityöt, jotka ovat peräisin Inkerin hyppysistä.
– Minulla on kova hinku käsitöiden tekemiseen, Inkeri kertoo.
Tuo into juontaa juurensa lapsuudenkotiin.
– Isä teki kaiken itse, samoin toki äitikin. Siihen aikaan kaikki tehtiin kotona. Sieltä tämä käsityöinnostus on varmasti tullut, Inkeri Immonen arvelee.
Harrastus on kulkenut mukana melkein koko elämän ajan. Ainoastaan jakso, jolloin hän työskenteli nykyisen vankilan tiloissa toimineessa ammattikoulussa, oli käsityöharrastuksen kannalta hiljaisempaa aikaa.
– Silloin oli niin pieni asunto, ettei mahtunut mitään tekemään.
Vuosien varrella Inkeri Immosen koppuraisissa käsissä on syntynyt seinävaatteita, verhoja, liinoja, tyynyjä, nukkeja ja vaikka mitä. Inkeri käyttää töissään paljon kierrätysmateriaaleja. Monet vanhat villapaidat, baskerit, farkut, takit ja kaulaliinat ovat saaneet uuden elämän hänen luomuksissaan.
Lue koko juttu 20.4.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
