Tapahtumassa esiintyi kymmenittäin sulkavalaisia pukeutuneina sotilaiksi, mamselleiksi tai rahvaaseen kuuluviksi henkilöiksi. Sotilasparaatia seurasi piiritysnäytös, joka kiinnosti ihmisiä laajasti.
Jenna Olin
Väkeä parveilee uskomaton määrä Tallisaaressa, Riihisaaressa ja muilla Olavinlinnan edustan alueilla. Historiallisiin asuihin pukeutuneet ihmiset erottautuvat väkijoukosta Tallisaaressa, josta Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtuman sotilasparaati aloittaa kulkunsa. Mukana on sotilaita univormuissa, rahvasta ja mamselleja eli naisväkeä.
Sotilasparaati kulkee Tallisaaresta Riihisaareen. Mukana on yli 40 sulkavalaista sotilasta, mamsellia ja köyhälistöön kuuluvaa. Yhteensä sotilasparaatiin osallistuu noin satakunta historiallisiin asuihin sonnustautunutta henkilö. Monet tutut sulkavalaiset olivat tunnistettavissa kulkueesta.
Paraatin lomassa esitellään sotilasjoukot. Riihisaaressa kuullaan äkseerauksia eli joukkojen komentamista.
Pian paraatin jälkeen alkaa Olavinlinnan piiritysnäytös, jossa ruotsalaiset yrittävät valloittaa venäläisten hallussa olevaa linnaa. Ruotsalaisjoukot ampuvat tykeillä ja aseilla Tallisaaresta kohti linnaa. Ruotsalaisjoukkoja on sijoitettu myös Riihisaaren rannalle piirityksen aikana, josta kuuluu myös laukauksia.
Pari sotalaivaa miehistöineen seilaa Saimaalla linnan edustalla. Tapahtuman järjestäjillä Ruotsin joukkoihin kuuluvan tykkijollan läsnäolosta on ennakkotieto, mutta lohikäärmekeulalla varustettu viikinkiaikainen vene on tuntemattoman yksityishenkilön tuoma ja eri aikakautta.
Tykkien ja aseiden paukkuessa muun muassa sulkavalaiset mamsellit sitovat loukkaantuneiden sotilaiden haavoja ja lisäävät verijälkiä sotilaille.
Piiritysnäytös päättyy, kun venäläiset saapuvat linnasta Timo Vihavaisen esittämän päällikkönsä majuri Kuzminin johdolla kantaen valkoista lippua neuvottelun merkiksi. Ruotsalaisen eversti Hastferin johtamat joukot eivät saa linnaa valloitettua, kuten eivät saaneet alkuperäisissäkään tapahtumissakaan vuonna 1788, jolloin piiritys päättyi tuloksettomana.
Näytöksen jälkeen haavoittuneita ja kuolleita sotilaita kuljetetaan tapahtumapaikalta pois.
Ihmiset olivat tyytyväisiä näkemäänsä
Olavinlinnan piiritys 1788 ja sitä edeltävä sotilasparaati oli järjestetty Pyhän Olavin Kilta ry:n ja Tykkipursiyhdistys ry:n yhteistyönä. Sulkavalainen Kristian Liljeström on Pyhän Olavin Killan puheenjohtaja ja Tykkipursiyhdistyksen kotipaikka on Sulkava. Lisäksi tapahtuman toteutuksessa oli mukana lukuisia historian elävöittämiseen keskittyneitä seuroja ympäri Suomea.
Tykkipursiyhdistyksen puheenjohtaja Timo Vihavainen kertoo, että tapahtumapäivä sujui ilman kommelluksia, vaikka ohjelma toteutettiin hieman toisin kuin oli alun perin suunniteltu.
– Oli tarkoitus ampua ja pitää välillä taukoja. Niitä ei tarvittu, vaan paukkuja tuli tiuhaan tahtiin. Ihmiset olivat tyytyväisiä, ja se oli tarkoitus, Vihavainen kommentoi.
Tulevia näytöksiäkin on suunnitteilla eri paikkoihin lähiseudulla.
– Keväällä oli pieni tapahtuma Parkumäellä. Historiallisia paikkoja on esimerkiksi Puumalassa ja Pirttimäellä, mikä on kyllä yksityisomistuksessa, joten en tiedä onnistuuko siellä mikään. Kärnäkosken linnoituksessa oli suuri taistelu aikoinaan. Historiallisia paikkoja on paljon, Vihavainen ennakoi.
Tapahtumat näytöksen taustalla
Olavinlinnan piiritysnäytös pohjautuu Ruotsin ja Venäjän väliseen Kustaa III:n sotaan, joka syttyi kesällä 1788. Ruotsin kuningas Kustaa III pyrki sodalla saamaan takaisin Venäjälle Turun rauhansopimuksessa vuonna 1743 luovutetut alueet, kuten Savonlinnan ja Viipurin.
Ruotsalaiset saapuivat Savon prikaatin everstin Berndt Hastferin johdolla piirittämään venäläisten hallinnassa olevaa Olavinlinna heinäkuussa 1788. Ruotsalaiset eivät saaneet linnaa vallattua, joten piiritys päättyi saman vuoden elokuussa. Piiritys oli viimeinen sotilaallinen tapahtuma Olavinlinnan historiassa.
Kustaa III:n sota päättyi Ruotsin kuninkaan saarislaivaston murskavoittoon venäläisistä Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa vuonna 1790. Rauha saatiin aikaiseksi ilman rajamuutoksia.
