Urheilumaailmassa ja lentopallon parissa pitkään vaikuttanut Terhi-Maria Aurala on aloittanut työskentelyn Sulkavan Suursoutujen pääsihteerinä. Hän on innoissaan tulevasta, eikä ideoita entiseltä kilpaurheilijalta puutu.
Mari-Anna Rossi
Sulkavan soutuorganisaatiossa uuden tapahtumayhtiön puitteissa pääsihteerinä toimintansa aloittanut Terhi-Maria Aurala, 46, on innoissaan tulevasta. Viimeiset 16 vuotta Lapin urheiluopistolla ja Lapin urheiluakatemialla työskennellyt Aurala oli jo pidempään kaivannut ammatillisesti uusia haasteita, ja nyt niitä tulikin sitten ryminällä.
– Tuntuu ihan superhyvältä. Tapahtumia olen toki järjestänyt aiemminkin. Olin vuonna 2019 päävastuussa lentopallon Power Cupin järjestämisestä Rovaniemellä, mutta Sulkavan Suursoudut on erityyppinen tapahtuma ja soutu on minulle ihan uusi laji. Tapahtumayhtiön puitteissa on toki tarkoitus järjestää ja kehittää myös muita tapahtumia, mutta soudut on se päätapahtuma ainakin aluksi, Aurala kertoo.
Aurala on kokenut hiljattain paljon suuria elämänmuutoksia: muutto Lapista Sulkavalle ja Helsinkiin, jossa puolisolla Timo Huttusella on asunto. Suurin osa muuttokuormasta päätyi kuitenkin Sulkavalle.
– Toinen kotimme on nyt Sulkavalla vanhassa omakotitalossa, ja se tuntuu ainakin nyt enemmän kodilta kuin Helsinki. Luulen, että tulen olemaan puoliksi Helsingissä ja puoliksi Sulkavalla. Etenkin syksyllä uusi työ vaatii enemmän Sulkavalla oloa, kun tutustun ihmisiin ja paikkoihin ja otan hommaa haltuun, Aurala pohtii.
Sukkulointia neljän paikkakunnan välillä
Moni pääkaupunkiseutulainen tekee Sulkavalla etätöitä. Aurala kuitenkin tekee Sulkavalle etätöitä osin Helsingistä käsin. Pääkaupunkiseutu on souduille tärkeää aluetta markkinoinnin ja verkostoitumisen kannalta. Suuret soutuseurat ja esimerkiksi Soutu- ja melontaliitto sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Etätyöt Helsingissä tukevat myös perhekuvioita, sillä Auralan nuorin lapsi, 12-vuotias Miska, pelaa lentopalloa ja asuu viikot isänsä luona Salossa.
– Siellä on hänelle sopivimmat harjoitusympäristöt. Helsingistä on vain tunnin matka Saloon, ja pääsen tarvittaessa käymään viikollakin pojan luona.
Auralan vanhemmat lapset, 18- ja 19-vuotiaat tytöt jäivät Rovaniemelle.
– Helsingistä pääsee kätevästi sinnekin aina tarvittaessa. Katsotaan nyt, miten tämä elämä tässä muovautuu Helsingin, Salon, Sulkavan ja Rovaniemen välillä. Helsingin ja Rovaniemen väli on itseasiassa melkeinpä helpoin, kun lentokoneella matka kestää noin tunnin, Aurala nauraa.
Terhi-Maria Auralalle reissuelämä ei kuitenkaan ole vierasta, sillä hän on pelannut lentopalloa puoliammattilaisena, ja maajoukkuepelejäkin Suomen paidassa on kertynyt lähes sata.
– Olen Rovaniemeltä kotoisin, mutta lähdin aikanaan pallon perässä Jyväskylään urheilulukioon jo 15-vuotiaana. Lentopallon SM-sarjaa tuli pelattua kahdeksan vuotta Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Salossa. 2006 muutimme perheen kanssa takaisin Rovaniemelle. Lapset syntyivät niihin aikoihin, ja he ovat varttuneet siellä, Aurala kertoo. Wiljami-uusi
Ilmoille heitetty idea ottikin tuulta purjeisiin
Lapin urheiluopistolla Aurala työskenteli monenlaisissa tehtävissä, viimeiset kahdeksan vuotta hän edisti Lapin urheiluakatemiassa nuorten urheilijoiden uraa ja urheilullista elämäntapaa. Viime vuosina Aurala on myös toiminut kehittämistehtävissä Suomen Olympiakomitealle.
Lisäksi hän on toiminut lentopallovalmentajana lähes 20 vuotta. Nyt tarkoitus on kuitenkin keskittyä Sulkavan Suursoutuihin ja uuden tapahtumayhtiön pääsihteerinä toimimiseen.
Miten Aurala ja Huttunen sitten päätyivät mukaan soutuorganisaatioon ja perustamaan uuden tapahtumayhtiön?
– Viime syksynä kantautui tietoon Sulkava-seuran haasteet, ja että he tarvitsisivat leveämmät hartiat soututapahtuman järjestämiseen. Timo aktiivisena yrittäjänä ja toimijana on ollut yhteydessä seuran ja kunnan kanssa, ja sieltä pyydettiin apua muutoksen tekemiseen. Timo mietti, voisiko Tiittalan kartanolla olla jotain roolia tässä.
– Samaan aikaan mietimme Timon kanssa meidän henkilökohtaista elämää, pitäisikö jotain siirtoja tehdä, että voisimme asua samalla paikkakunnalla. Heitin ilmoille, että mitäpä jos minä antaisin oman osaamiseni urheilupuolelle, kun Tiittalassa on hyvä ydinporukka matkailupuolella ja tapahtumajärjestelyisä. Heitetty idea saikin talvella nopealla aikataululla tuulta purjeisiin, Aurala kertoo. kuuselan puutarha
Itäinen Suomi vierasta maaperää
Sulkava ei ole ollut Auralalle ennestään lainkaan tuttu paikka.
– Pari vuotta sitten tulin käymään Sulkavalla ensimmäistä kertaa. Sulkavan soudut on ainut linkki, mistä olen Sulkavan tiennyt. Saimaan seutu ja Itä-Suomi kaiken kaikkiaan on ollut minulle melko vierasta aluetta.
Sulkavan souduissa Aurala oli tänä kesänä kolmatta kertaa, tosin nyt hän katsoi meininkiä täysin eri vinkkelistä kuin parina ensimmäisenä vuonna.
– Parina vuonna kävin kannustamassa Timoa souduissa, mutta tänä vuonna olimme pienen tiimin kanssa promoamassa uutta tapahtumayhtiötä. Teimme kyselyä siitä, miten ihmiset kokevat tapahtuman ja millaisia kehitystarpeita he näkivät. Saimme yli 600 vastausta soutajilta, yleisöltä, yhteistyökumppaneilta, talkoolaisilta ja kuntalaisilta, Aurala kertoo.
Kaikkiaan soutuvieraita oli viitisen tuhatta, joten vastaajien määrä on merkittävä, mikä kuvastaa soutujen tärkeyttä.
Sulkavalaisista Auralalla on positiivinen kokemus.
– Sulkavalaiset ovat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä, heillä on ehkä vähän samanlainen elämänkatsomus kuin pohjoissuomalaisilla. Olen päässyt hyvin juttusille ihmisten kanssa, Aurala kiittelee. Pijot lounaslista
Palvelut ja prosessit kuntoon
Palautevastauksia Aurala on käynyt jo perkaamaan, ja näinä päivinä homma starttaa muutenkin isosti tapahtumayhtiön kanssa.
– Aika nopeasti pyrimme päättämään raamit tuleviin soutuihin. Ideoita ja ajatuksia on valtavasti kaikilla, mutta olennaista on priorisoida asiat, sillä muuten käy niin, ettei mikään onnistu kunnolla. Haluamme parantaa palvelua yhden luukun periaatteeseen, joten palveluprosessia joudutaan muokkaamaan, Aurala selvittää.
Tarkoitus on satsata paitsi prosessin sujuvuuteen myös osallistumisen helpottamiseen.
– Koitamme löytää ratkaisuja muun muassa siihen, miten esimerkiksi yksin tai kaksin voisi osallistua kirkkovenekuntaan ja valmistautua soutuihin. Uusia harrastajia tarvitaan, ja siinä tulemme tekemään yhteistyötä muun muassa Soutu- ja melontaliiton kanssa.
Yksi pullonkaula on Auralan mukaan majoitus.
– Siihen pyrimme myös löytämään ratkaisuja. Lähdemme kenties pidentämään tapahtumaa, koska Sulkavan kantokyky ei ainakaan tällä kapasiteetilla riitä isompaan ihmismäärään kerralla.
Auralan mukaan yksi tärkeimmistä tehtävistä näin alkuun on osallistaminen. Tässä paikalliset yrittäjät ja kuntalaiset ovat etunenässä.
– Herätämme sulkavalaisten soutuidentiteettiä ja osallistamme kuntalaisia mukaan tapahtuman järjestämiseen. Olen huomannut, kuinka soudut on sulkavalaisille jo lapsuudesta asti ollut iso juttu ja sydämen asia, ja toivomme, etteivät tämän päivän lapset ja nuoret karkaa liian kauas, vaan saisimme kaikki vauvasta vaariin mukaan tapahtuman järjestämiseen.
