Lukutaito on laajentunut monilukutaidoksi, joka koostuu eri osatekijöistä, kuten sujuvasta lukemisesta, luetun ymmärtämisestä, tiedon paikkaansa pitävyyden arvioinnista ja visuaalisen informaation tulkintakyvystä.
– Lasten lukutaidossa on valitettavasti eroja. On innokkaita lukijoita, mutta myös niitä, joiden lukutaito voisi kautta linjan olla parempikin. Lukutaidossa on menty alaspäin, toteaa Sulkavan yhtenäiskoulun vararehtori Sini Pajari.
Pajari opettaa alakoululaisia.
– Pitkiä tekstejä ymmärretään heikommin ja niitä lukiessa jaksaminen loppuu kesken, hän kuvailee sitä, miten lukutaidon heikkeneminen näkyy käytännössä.
Opettajan huomioiden mukaan lapset lukevat harvoin perinteisiä kirjoja viikonloppuisin. Sen sijaan kännykän tarjoama digimaailma vie huomion.
– Viime keväänä meillä oli äänikirjakokeilu kaikkien alakouluikäisten kanssa. Lapset kuuntelivat mielellään äänikirjoja.
Kirjailijavierailut ovat olleet yksi hyvä keino nostaa paperikirjoja esille koulussa.
– Kiinnostus tarinoita kohtaan ei ole kadonnut mihinkään, mutta yhä harvempi lukeutuu lukuharrastajiin. Sukupuoleen ja ikään katsomatta suurin innostaja lukemiseen on mieleisen luettavan löytäminen. Hyvä tarina on aina hyvä tarina ja se vetää edelleen puoleensa, toteaa Sulkavan yhtenäiskoulun ja lukion äidinkielenopettaja Hanna Kainulainen.
Kodin esimerkillä on paljon vaikutusta lasten ja nuorten lukuasenteisiin. Lukevassa kodissa lapsi kasvaa huomaamatta lukevaksi nuoreksi ja aikuiseksi.
– Lukemisesta voi tehdä myös perheen yhteisen jutun: kuunnellaan äänikirjoja harrastusmatkoilla, järjestetään kirjamaraton lomalla tai viikonloppuna.
Teksti ja kuva: Sofia Flygare
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 7/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
