Kun käsikirjoittaja ja tuottaja Miikko Oikkonen lähti yli vuosikymmen sitten kehittämään TV-draamasarjan konseptia, hän päätti sijoittaa sen kotiseudulleen Lappeenrantaan.
– Kuusi vuotta meni Sorjonen-draamasarjan rahoittamisessa ja kehittämisessä. Sitten myös Yleisradio ja muut kanavat halusivat lähteä mukaan projektiin, jota ulkomaalaisillakin toimijoilla olisi kiinnostus rahoittaa.
Oikkosta kiinnosti myös Lappeenrannan sijainti Venäjän rajan läheisyydessä.
– Synkkiä rikoksia tapahtuu kesäisen Saimaan äärellä, sinisen taivaan alla ja liplattavan veden äärellä. Raja on koko ajan läsnä ambivalenssina asiana, raja on sekä kaikkien pelkojen että ennakkokäsitysten tyyssija. Samalla se on myös mahdollisuus, koska rajan takaa voi tulla asioita, jotka myös auttavat eteenpäin ja edustavat tulevaisuutta.
Sarjan tematiikka ja maisemat ovat tuoneet paljon palautetta ulkomailta.
– Katsojat ovat lisäksi kyselleet, että miten paljon kuvauspaikat olivat oikeita paikkoja. Miten voi olla niin puhdasta, kaunista ja miellyttävää luontomaisemaa? Etelä-Amerikasta on lisäksi tullut viestiä, että Suomi on fantasiametsien luvattu maa. Suomen luonnossa on selvästi potentiaalia, joka on draaman maailmassa jäänyt käyttämättä.
Oikkonen kertoi Sorjosen menestyksestä torstaina webinaarina toteutetusta Saimaan matkailufoorumissa, jonka viime viikkoisena aiheena oli Mediatuotantoja Saimaalle. Koronan takia verkkoon siirtynyt matkailutapahtuma nostaa vuosittain esiin ajankohtaisia aiheita Saimaan alueen matkailun edistämiseksi.
Kun Sorjonen valmistui, se yllätti kaikki menestyksellään. Tätä nykyä sitä on esitetty lähes joka maailmankolkassa. New York Times jopa antoi Sorjoselle kunniamaininnan 2010-luvun parhaita kansainvälisiä draamasarjoja listatessaan.
– Erityisesti Amerikassa se on ollut suosittu, ja amerikkalaiset turistit ovatkin halunneet tulla Lappeenrantaan katselemaan kuvauspaikkoja.
Sorjos-ilmiö voisi webinaarivieraana olleen Ylen luovien sisältöjen tuottajan Ville Vilénin mukaan olla toistettavissa, jos Saimaalle sijoitettaisiin enemmän TV- ja elokuvatuotantoja. Vilén on itsekin Savonlinnasta kotoisin, ja nykyisin hän asuu Mikkelissä.
Miten Saimaan ympärillä olevat kunnat ja kaupungit voisivat houkutella tänne enemmän tuotantoja? Vilénin mukaan avainasemassa ovat elokuvantekijät, eli käsikirjoittajat ja tuottajat sekä tuotantoyhtiöt, jotka lähtisivät kehittämään Saimaan maisemiin sijoittuvia tarinoita. Tarinat voivat olla fiktiivisiä, tai sitten voidaan kuvata dokumentaarisia ohjelmasarjoja.
– Avaintekijöitä ovat tuottajat, jotka keksivät jonkin konseptin. Ideat eivät ole arvokkaita, koska niitä on tosi paljon. Jos ideaa kehittää pidemmälle konseptiksi tai formaatiksi asti, ne ovat arvokkaita.
Ideoita ohjelmiin voisi löytyä Vilénin mukaan luonnosta, kulttuurista tai jostain ihan jostain muualta, kuten historiasta tai maantieteestä. Sen jälkeen ohjelma- tai elokuvaidean kehittämiseen täytyisi löytyä asiasta kiinnostunut tuottaja tai käsikirjoittaja.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 18/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
