Kun vantaalainen Susanna Issakainen näki 2,5 vuotta sitten Facebookissa ilmoituksen Sulkavalla avoinna olevasta kehittämispäällikön viransijaisuudesta, alkoi Issakaisen matikkapää surista.
– Istuin pääkaupunkiseudulla 2,5 tuntia päivässä julkisissa kulkuvälineissä työmatkan takia. Laskin, että jos Sulkavalla työmatkani on vartti kävelyä suuntaansa, ja joka viikonlopuksi ajan Vantaalle kotiin, työmatkaa tulee siltikin viikossa vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
Issakainen päätti hakea paikkaa.
– Tehtävänkuvaus näytti siltä, että täällä pääsisi tekemään asioita. Sekin tuntui kutkuttavalta, että pääsisin tutustumaan aivan uudenlaisiin kuvioihin ja näkemään, millaista on elää maaseudulla.
Nyt Issakainen on yllättäen palaamassa takaisin Vantaalle. Silmiin sattui taas kiinnostava työtilaisuus, tällä kertaa Vantaan kaupungin yhteyspäällikkönä. Issakaisen jälkeen Sulkavan kehittämispäällikön hommiin palaa hoitovapaalla ollut vakituinen viranhaltija Oili Tikka kevään 2021 aikana.
Uuden työpaikan Issakainen otti vastaan haikein, mutta myös innostunein, mielin.
– Paljon on toki sellaista, mitä olisi ollut kiva jäädä tänne tekemäänkin. Haluan korostaa, ettei mikään täällä työntänyt minua pois, vaan ne Vantaalla olevat tekijät vetivät minua Vantaalle.
Päällikön tehtävät sopivatkin Issakaiselle kuin nappi silmään. Jo yläasteella hänet äänestettiin vuoden pomoksi.
– Minulle asioiden ja ihmisten johtaminen on ollut luontevaa. Vahvasti koen sen, että haluan tuottaa hyvinvointia muille ihmisille ja mahdollistaa asioita. Sulkava on ollut paraatiesimerkki siitä, että olen päässyt miettimään esimerkiksi sitä, miten voisimme tehdä yhdessä enemmän ja miten saisimme mahdollisimman paljon irti resursseistamme.
Issakaisen mielestä kestävän kehityksen periaatteita pitäisi huomioida kuntapolitiikassa enemmän. Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen, mutta myös monia tasa-arvoon liittyviä linjauksia.
– Toivoisin, että kestävän kehityksen ja erilaisten vaikutusten arviointi menisi rakenteisiin. Periaatteita pitää peilata myös kuntastrategiaan, joka muuten on tälläkin hetkellä kehitteillä. Kuntalaissa on määritelty kunnan tehtäväksi edistää kuntalaisten hyvinvointia. En usko, että kenellekään tulisi pahoinvointia siitä, jos elinympäristö olisi kestävä ja vastuullinen, ja kuntalaiset otettaisiin paremmin huomioon osallistamisen kautta.
Sulkavalla olisi Issakaisen mukaan hyvät edellytykset pitää aiheesta enemmän ääntä, tai jopa ryhtyä edelläkävijäksi.
– Kukaan ei ole vielä ottanut Etelä-Savossa sellaista vahvaa veturin roolia, että edistettäisiin näkyvästi kestävää kehitystä. Sulkava voisi ottaa sen roolin helposti, koska täällä pystytään tekemään asioita ketterästi. Sulkavan pieni koko ja matala hierarkia tekee siitä mahdollista.
Jos Sulkava ryhtyisi kestävän kehityksen edelläkävijäksi Etelä-Savossa, olisi sillä Issakaisen mielestä puhtaan luonnon säilymisen ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistumisen lisäksi brändiarvoa.
– Jo se, että ihmisillä on hyvä olla, vetää puoleensa. Lisäksi jos ajatellaan nuorempaa sukupolvea, niin ilmastoon liittyvien arvojen arvostus korostuu. Sanoisin, että kunnalle olisi tästä paljon elinvoimahyötyä. Kestävän kehityksen mukainen kuntapolitiikka voisi houkutella alueelle nuoria ja aktiivisia ihmisiä.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 7/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
