Koskelan tilalla Lohikoskella on valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja perinnebiotooppeja. ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset sekä MaiLi-hanke järjestivät laidunkierroksen, joka tarjosi mahdollisuuden niihin perehtymiseen.
Koskelan tilalla on noin kymmenen hehtaarin verran maastoltaan vaihtelevaa perinnebiotooppialuetta, jolla nuori karja laiduntaa kesäisin vapaana. Biotooppiniittyjä tutkittaessa on huomattu, että neliömetrin alalla voi kasvaa jopa kymmeniä eri kasvilajeja. Esimerkiksi kimalaiset, perhoset ja sudenkorennot viihtyvät perinneniityillä.
– Vieraslajit valloittavat tilaa vanhoilta, perinteisiltä lajeilta, minkä vuoksi niiden leviämisen estäminen on tärkeää, totesi maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista.
Heinän lomasta pilkotti kiviä, jotka ovat saaneet olla paikoillaan iät ja ajat. Lisäksi hakaan oli jätetty puuryhmiä, joiden katveesta karja hakee mielellään suojaa sateelta ja paahteelta. Laidunkierrostakin taustoitti sateen ropina ja ukkosen jyrinä, minkä aikana hiehot kyyhöttivät kylki tiiviisti puiden kylkeä vasten.
Alueelle jätettyjen kelopuiden tehtävänä on tarjota hyönteisille ja linnuille syötävää.
– Kun kelot aikanaan kaatuvat, ne voi jättää sellaisenaan maahan.
Rannan tuntumassa olevaa kosteikkoa täplittivät heinämättäät, jotka tarjoavat suojapaikan omanlaiselleen eliökunnalle.
– Päivänkakkara, ruusuruoho, ahomansikka, kissankello, ketoneilikka ja jäkki ovat tyypillisiä perinnekasveja, joita niitty- ja ketobiotoopeissa esiintyy, luetteli Ryhänen.
Koskelan tilan rantamaisemissa sijaitsee keväällä tehty hakkuuaukea, jossa tällä hetkellä kasvaa varpuja ja sananjalkoja.
– Hakkuuaukea on aluetta, jota ollaan palauttamassa laidunnuskäyttöön. Sillä ei ole vielä hoitosopimusta eikä sitä osaa ole myöskään inventoitu eikä luokiteltu. Se on meidän oma kokeemme siitä, kuinka nopeasti ja hyvin alue palaa niittymäiseksi laidunalueeksi. Uteliaisuudella odotan, miten hakkuualueen kasvisto alkaa kehittymään pelkästään karjan sitä hoitaessa, totesi Koskelan tilan emäntä Kukka-Maaria Kärki.
Perinnebiotooppien hoitoon on mahdollista hakea maatalouden ympäristötukea maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen esimerkiksi laiduntamiseen, raivaamiseen ja niittoon. Myös arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja kunnostukseen on haettavissa tukirahoitusta. Hoito tapahtuu erillisen suunnitelman mukaisesti.
Teksti: Sofia Flygare
Lue koko juttu viikon 35 Sulkava-lehdestä!
