Sulkavan lukio on mukana opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta edistävässä Erasmus + -hankkeessa, jonka kaksi yhteistyökumppanikoulua tulevat Espanjasta ja Puolasta.
– Hankkeen teemana on kansainvälinen yrittäjyys ja tavoite tehdä kansainvälinen yrittäjyyskurssi, kertoo lukion rehtori Aki Virolainen.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 80 000 euroa ja Sulkava on hankkeen koordinoiva kunta.
– Opetushallitus on rahoittava organisaatio, ja hankkeen jokainen osapuoli on vastuussa oman maansa opetushallitukselle.
Kaksivuotinen hanke alkaa syyskuun alussa ja kestää 31.8.2021 saakka.
– Yhteydenpito on jo aloitettu palavereina ja sähköpostiviesteinä. Ensimmäisenä vuotena hankkeessa toteutetaan opettajavaihtoja. Meille tulee vielä tämän vuoden puolella opetushenkilöstöä Puolasta ja Tsekistä. Teemme myös vierailun Puolaan ja Tsekkiin, Virolainen sanoo.
Hankkeen toisena vuotena opettajat tulevat pikkuhiljaa mukaan koordinoimaan.
– Jokaisesta koulusta kahdeksan opiskelijaa ja kaksi opettajaa vierailevat yhteistyökohteissa sovittuna aikana.
Hankkeessa toteutetaan kansainvälinen yrittäjyyskurssi. Virolaisen mukaan Sulkavan lukion Luova hulluus -kurssi räätälöidään tarkoitukseen.
Hankkeeseen on tarkoitus saada mukaan myös joitakin sellaisia elinkeinoelämän edustajia, joilla on kansainvälistä toimintaa ja jotka toimivat lähellä toiminta-aluetta.
– Nuoret voisivat olla yhteydessä tällaiseen yritykseen ja katsoa, missä asioissa voisi olla yhteistyötä.
– Haemme pysyvyyttä, tämän ei ole tarkoitus olla pelkästään matkustusprojekti.
Hankkeet mahdollistavat hyvät resurssit
Erasmus + -hanke on Sulkavan lukion hankkeista merkittävin. Sen lisäksi koulu on mukana monissa muissa, pienemmissä hankkeissa.
– Lukiolla ja yhtenäiskoululla on muun muassa pienimuotoisia ja alueellista yhteistyötä korostavia digihankkeita, rehtori kertoo.
Koulu on mukana myös kerrallaan kaksi vuotta kestävässä kerhohankkeessa, johon on vuosittain saatu 15 000 – 30 000 euroa rahoitusta harrastustoiminnan järjestämiseksi iltapäivisin koulun jälkeen. Virolainen harmittelee, ettei rahaa kuitenkaan riitä kuljetuksen järjestämiseen pitkänmatkalaisille, joiden koulukyyti lähtee kello 15.
– Pitkän ajan tavoite on, että yhtenä päivänä viikossa iltapäivätoimintaa voisi olla kello 17 saakka ja sen jälkeen kotiin kuljetus.
Koulu on mukana myös oppimisympäristöihin liittyvässä tasa-arvohankkeessa, joka takaa rahoituksen muun muassa koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen sekä liikkuva koulu -hankkeessa, jonka kautta se on saanut rahaa liikuntavälineistön ja erilaisten tarvikkeiden hankintaan.
Virolainen toteaa, ettei omarahoituspuolella esimerkiksi iltapäivätoiminnan järjestäminen tai erilaisten välineiden hankkiminen olisi mahdollista.
– Hankkeet mahdollistavat sen, että meillä on suhteellisen hyvät resurssit järjestää koululla toimintaa.
