Vaikka omistaisi miten paljon maata, ei sille voi tehdä mitä tahansa. Kaavoituksella ja maankäyttösuunnitelmilla ratkaistaan, miten maata saa käyttää. Kuvitellaan tilanne, että omakotitalotontin omistaja ostaa tontin vierestä lisää maata. Viereinen tontti on kuitenkin osoitettu teollisuuskäyttöön. Jos omakotitalotontin omistaja haluaa rakentaa viereiselle tontille, hänen on selvitettävä, onko se mahdollista.
– Kaavamuutoksen lopputulosta ei voi tilata. Pitää aina tutkia, onko sen tekeminen mahdollista, sanoo kaavoitusinsinööri Henna Arkko Järvi-Saimaan Palveluista.
– Kaavoittaminen ja maankäytönsuunnittelu tutkii sitä, miten maata voi käyttää. Niiden avulla kunnan alueella osoitetaan, missä kulkee tiestö, missä sijaitsevat kaupat ja missä asutaan, hän kertoo.
Kaavoituksessa otetaan huomioon muun muassa luontoa sekä maanomistajan oikeutta käyttää omaa maataan.
– Vaikka omistaisi maata kuinka paljon, ei sille voi tehdä mitä tahansa.
Esimerkiksi Sulkavan kirkonkylällä on tällä hetkellä käynnistymässä pari pientä asemakaavamuutosta yksittäisten henkilöiden pyynnöstä.
Sulkavan kunnan alueella on laajojakin ranta-alueita kaavoittamatta. Tällä hetkellä kunnassa on kahden rantayleiskaavan laadinta vireillä ja kolmatta tarkistetaan.
– Osaan alueista tulee vanhaan kaaaan muutoksia, osaan tulee kokonaan uutta kaavaa.
Muutostarve tulee siitä, että vuosikymmenien mittaan lähtöaineisto tarkentuu. Alkuperäiseen kaavaan on voinut jäädä virheitä, joita kaavamuutoksella korjataan.
Lisäksi kehityssuunta muuttaa maankäytön tarpeita. Laki velvoittaakin kunnat huolehtimaan siitä, etteivät kaavat ole vanhentuneita.
– Kirkonkylän vanhimmat kaavat ovat peräisin 60-luvulta. Esimerkiksi voi olla määräyksiä, jotka osoittavat puolet tontin rakennusoikeudesta liiketiloiksi ja puolet asumiseen.
– Tällaiset määräykset ovat tosi jäykkiä. Kaavan tulisi kuitenkin olla ennemminkin mahdollistava ja ohjaava.
Lue juttu kokonaisuudessaan Sulkava-lehdestä. Tilaa lehti täältä