Maitotilaa pitävän Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtajan Kaisa Rallin ja hänen miehensä Janne Eskelisen lehmä Hanskilan Kikka on tuottanut elämänsä aikana 100 000 litraa maitoa, mitä juhlittiin viime viikolla Rallin kotona.
Jari Kallio
Perinteenä on pitkään ollut, että kahvitustilaisuus pidetään, jos lypsylehmä saa satatonnia täyteen. Kovin usein sitä ei tapahdu, sillä 32 vuoden kuluessa kyseessä on Rallin kolmas lehmä, joka saavuttaa tämän merkkipaalun.
Monet järjestöt saapuvat kahvitilaisuuteen tai lähettävät lahjan maatilan pitäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi Etelä-Savon Karjakerho sekä jalostuspalveluita tarjoava Faba-osuuskunta. Myös Rallien käyttämän meijerin edustaja oli tulossa myöhemmin käymään.
– Hanskilan Kikka on nyt 12-vuotias, joten sillä on vielä hyviä lypsyvuosia edessä, iloitsee Ralli.
Pitkäjänteinen jalostustyö takana
Suuren määrän maitoa tuottava lehmä kertoo hyvästä jalostuksesta ja hyvästä lehmien hoitamisesta. Rallin mukaan lypsylehmien jalostus on pitkäjänteistä työtä, jossa ei ole oikotietä onneen. Hanskilan Kikka on syntynyt Rallin tilalla, kuten maatilan muutkin lehmät.
– Taitaa jalostustyö ulottua viime vuosisadalle, sillä suvussa on ollut lehmiä tosi pitkään, Ralli kertoo tuolissa istuvan isänsä vieressä. Isä Veikko Ralli mainitsee, että hyvin harvoin on lehmiä tarvinnut ostaa.
Lehmät tekevät ensimmäisen vasikan vähän yli kaksivuotiaana, minkä jälkeen maidontuotanto alkaa. Hanskilan Kikka on saavuttanut sadantonnin maitomäärän siis kymmenessä vuodessa.
Sukupuoli määritetään etukäteen
Jalostuksessa pystytään nykyään määrittämään, tuleeko vasikasta naaras- vai urospuolinen. Tämä tosin maksaa maatilan pitäjille vähän enemmän. Sonnin spermaa pystytään käsittelemään niin, että tyttösiittiöt voidaan ottaa erilleen keinosiemennystä varten.
– Samalla tavalla lihakarjaa tuottavalle maatilalle voidaan ottaa erikseen poikasiittiöitä. Tämä tuo tehokkuutta tuotantoon ja lisää lihantuotannon määrää, mikä on nyt tarpeen, kun jauhelihasta on paikoin ollut pulaa, huomauttaa Faban edustaja Hanna Tarkiainen kahvipöydän ääressä.
Lihakarjan lihasta saa paremman hinnan kuin lypsyrotuisesta hiehosta, joten lypsykarjatilan ei kannata kasvattaa sonnivasikoita.
Tarkiainen kertoo, että sukupuolen määrittäminen etukäteen onnistuu 96 prosentin varmuudella eli menetelmä ei ole täydellisen varma. Joskus syntyy siis sellaista sukupuolta, mitä ei ole haluttu. Näin on käynyt myös Rallin tilalla.
Apua jauhelihapulaan
Kesken kahvitilaisuuden Rallille saapuu liha-alan yritykseltä Atrialta viesti, olisiko teuraita saatavissa eli kovasti lihaa yritykset yrittävät haalia myös lypsykarjatiloilta. Monet pienet maitotilat ovat lopettaneet toimintansa, joten lehmiä ei ole saatavissa teuraaksi yhtä paljon kuin ennen.
Myös Sulkavalla on muutama maitotila lopettanut toimintansa parin viime vuoden aikana.
– Maitotilan tuotantokustannukset ovat kasvaneet, joten maidon tuottaminen on vaikeutunut. Tuottajan maidosta saama hinta ei ole noussut samassa suhteessa. Samaan aikaan monessa muussa Euroopan maassa tuottajahinnat ovat nousseet, joten siellä maatilan pitäjät pärjäävät paremmin, harmittelee Ralli.
Kun lehmä ikääntyy ja lakkaa synnyttämästä kerran vuodessa, myös maidontuotanto loppuu ja lehmä menee teuraaksi lihatuotantoon. Joskus synnytys voi jäädä väliin myös muista syistä. Rallin mukaan liian lämmin kesä tai rehujen onnistuminen voivat vaikuttaa syntyvyyteen.
– Lehmien syömä heinä tuotetaan omalla tilalla samoin kuin niille syötettävä vilja. Hieman ostamme valkuaispitoisempaa rehua, kertoo Ralli maitotilan toiminnasta. Heidän tilallaan on lähes parikymmentä lehmää.
