Karhut ovat viime viikkoina kaataneet kymmeniä roska-astioita ja komposteja eri puolilla Sulkavaa. Vaaratilanne ihmistä kohtaan tapahtui ensimmäisen kerran tiistaina iltapäivällä Lohilahdella, kun vesilintuja metsästämässä ollut mies joutui karhun yllättämäksi ja heittolaukaisi haulikkonsa viiden metrin päässä selän takaa lähestyneen karhun suuntaan.

Jari Kallio

Ilman koiraa liikkeellä ollut metsästäjä ilmoitti asiasta poliisille, joka pyysi virka-apua metsästäjiltä. Paikalle hälytettiin neljä koirapartiota Kangasniemeltä, Lappeenrannasta, Rantasalmelta ja Sulkavalta jäljestämään karhua, joka saattoi olla haavoittunut ja näin erityisen vaarallinen ihmisille.

–  Iltakymmeneen asti jäljitimme karhua, mutta se liikkui rivakasti eikä verijälkiä näkynyt. Ilmeisesti se ei ollut siis haavoittunut, Sulkavan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Joskitt kertoo.

Karhua jahdattiin Lohilahdella Puumalan suuntaan Lieviskän kylän seudulle ja siitä eteenpäin koira ui Lieviskänjoen ja toisen joen ylitse.

– Jos karhun olisi todettu haavoittuneen, niin poliisin määräyksellä se olisi pyritty kaatamaan. Jo uhkaavan käytöksen vuoksi poliisi voisi antaa lopetusluvan, Joskitt selvittää.

Lopetuslupaa ei poliisilta eilen kuitenkaan tullut eikä karhuun saatu kontaktia. Karhun aikeista ei voi sanoa mitään varmaa. Kohtaaminen voi olla tahatonkin, mikäli metsästäjä on ollut karhun suhteen tuulen alla eikä kontio ole saanut hänestä hajua. Eli molemmat osapuolet ovat voineet tulla yllätetyksi.Toki kyse voi olla myös ruokailupaikan puolustamisesta, sillä kohtaaminen tapahtui paikalla käyneiden mukaan poikkeuksellisen hyvällä puolukkamarikolla, josta oli havaittavissa karhun ruokailujälkiä. Karhu on siis voinut pyrkiä häätämään kilpailijaa ruokapöydästään.

Toissa viikolla karhu mylläsi roska-astioita Lohilahden suunnalla Telataipaleella Ritoniementiellä sekä Hintsalan kylän lähellä Lahnakalliontiellä. Eteläisin havainto roskistuhoista oli Lohilahden lähellä Tetriniementiellä.

Kyrsyän suunnalla eri häirikkökarhu

Roska-astioita ruoan toivossa tonkivien karhujen määrästä Sulkavalla on Joskittin mukaan vaikea sanoa mitään varmaa. Karhun elinpiiri voi olla sata kilometriä kanttiinsa ja se saattaa vuorokaudessa helposti liikkua parikymmentä kilometriä.

– Partalansaarella roskiksia myllännyt yksilö on nuorehko karhu. Ei kuitenkaan pentu vaan vähintään eraus, joka tarkoittaa vähintään puolitoista vuotta vanhaa karhua, mutta se voi olla kaksi ja puolivuotiaskin, Joskitt sanoo.

Partalansaaren karhun käpälän koko on noin kymmenen senttiä, mutta Kyrsyän seudulla Pohjois-Sulkavalla on roska-astioita tuhonnut todennäköisesti aikuinen uroskarhu, sillä käpälän koko on kolmetoista senttiä. Tuollaista käpälän kokoa esiintyy riistantutkimuksen mukaan yleensä vain uroksilla.

– Viimeisin havainto Partalansaaren karhusta on Siikaniemen puolelta eli se olisi edennyt länteen. Nykyisestä karhujen olinpaikasta ei ole tarkempaa tietoa, sillä ne voivat vaihtaa nopeasti maisemaa. Ainakaan roskisvahingoista ei ole kuultu viime päivinä Partalansaarella eikä Siikaniemellä, tietää Joskitt.

Partalansaaren karhu ehti myllätä ainakin kymmenkunta roska-astiaa, mutta kaikki havainnot eivät tule ilmi, sillä esimerkiksi kesämökeillä ei käydä enää niin tiuhaan tahtiin. Parhailla apajilla karhu on käynyt kahdesti.

Karkotuslupa Partalansaarelle saatu

Suurpetojen havaintoja on Joskittin mukaan kirjattuna Tassu-järjestelmään jo lähes kaksisataa tämän vuoden aikana Sulkavan seudulta. Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmä on tehty petoyhdyshenkilöitä varten, jotta tietoutta havainnoista saadaan kerättyä yhteen asiantuntijoita varten.

– Eikä kaikkia havaintoja tule petoyhdyshenkilön tietoon, joten suurpetojen havaintoja on selvästi vielä enemmän tältä vuodelta, Joskitt huomauttaa.

Koko Partalansaarelle haettiin muutamia viikkoja sitten karkotuslupa karhua varten, mutta karkotusyritykset ovat olleet heikkotehoisia. Kuukauden voimassa olevan luvan turvin karhua ajettiin koiran avulla parikymmentä kilometriä, mutta se vain palasi lähelle lähtöpaikkaansa.

Karkotusyritys saatiin myös videolle, jossa suurriistakoira pyrkii eläimen eteen ja pysäyttämään sen. Partalansaaren erauskarhu ei siis Ylellä esitetyllä videolla jahtaa koiraa vaan koira karhua, toisin kuin Ylen uutinen väittää. Videon kuvasi Teemu Hintsanen.

– Kun karhu on oppinut tonkimaan roska-astioita ja löytää niistä ruokaa, niin se jatkaa oppimaansa tapaa koko ikänsä. Jos se saadaan karkotettua yhdeltä alueelta, niin se jatkaa samaa touhua jossain toisella alueella. Jos kyseessä on naaras, niin se opettaa tapansa myös poikasilleen, Joskitt pohtii.

Vaikka kaikki ylijäämäruoka laitetaan roska-astiaa paremmin kiinni olevaan kompostiin, niin ruoka tuoksuu kuitenkin roska-astiassa, sillä kaikki ruokakääreet laitetaan sinne.

Rehupaalit saivat kyytiä

Partalansaaren karhu tuhosi roska-astioiden lisäksi myös muovitettuja heinäpaaleja. Kymmenkunta paalia meni pilalle, kun karhu repi niitä auki ja puhkoi kynsillään. Yhden paalin arvo on noin viisikymmentä euroa vähintään.

– Karhu repii paaleja auki, koska rehun säilöntään käytetään muurahaishappoa. Karhu yhdistää paalit muurahaispesän tuoksuun ja yrittää löytää muurahaisten munia, Joskitt selvittää karhun käytöstä.

Häirikkökarhut pelon aiheena

Sulkavalle ei saatu tälle vuodelle yhtään karhujen metsästyslupaa, kun kannanhoidollinen metsästys on jäissä.

Pihoilla liikkuvat karhut aiheuttavat pelkoa, joten moni on vähentänyt metsässä liikkumista karhujen pelossa.

Kannanhoidollisella metsästyksellä karhujen määrä saatiin aiemmin pidettyä kurissa, mutta nyt karhumäärä saa kasvaa rauhassa.

Jos vuosittain jätetään parisataa karhua kaatamatta, kuten ennen tehtiin vuosittain, niin karhukanta kasvaa nopeasti ja vahingot lisääntyvät. Turvattomuus lisääntyy myös, kun karhut oppivat, ettei ihmistä tarvitse pelätä.

Viime vuonna Savonlinnan yhteislupa-alueelle annettiin kolme kannanhoidollista karhukaatolupaa, joista ensimmäinen saatiin käytettyä heti metsästyksen alettua, sillä Sulkavan Leipämäellä kaadettiin 140-kiloinen uroskarhu. Toissa vuonna kaatolupia oli kahdeksan.

Yhteensä Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella myönnettiin viime vuonna 63 kaatolupaa, ja tänä vuonna ei siis yhtään.

Korkein hallinto-oikeus linjasi vuosi sitten, että kannansäätely ei riitä perusteeksi Euroopan unionin  luontodirektiivillä suojellun karhun metsästykseen, vaan sitä on perusteltava tarkemmin muun muassa karhujen aiheuttamilla haitoilla.

Naapurimaassa Ruotsissa karhuja ammutaan entiseen tapaan. Viime vuonna siellä myönnettiin 649 karhunkaatolupaa. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin kaksituhatta karhua.

Karhun kaatamiseen voi saada luvan myös vahingon perusteella. Heinäpaalien, kompostien tai roskapönttöjen rikkominen ei kuitenkaan kerrytä vahinkorahaa tarpeeksi suureksi.

Karhu lopetettiin poliisin päätöksellä Rautavaaralla

17.9.2024 13.38
Poliisi joutui tekemään maanantaina 16.9.2024 lopettamispäätöksen Iisalmen lähellä Rautavaaran Marjomäentiellä toistuvia pihavierailuja tehneelle karhulle. Lauantaina poliisi oli tehnyt samalle karhulle karkotuspäätöksen, jonka johdosta Rautavaaran riistanhoitoyhdistys suoritti karhun karkottamistehtävää (SRVA-tehtävä) sunnuntaina. Tällöin karhu saatiin koirien avulla siirtymään noin 5,5 km päähän karkotettavasta kiinteistöstä. Siinä yhteydessä karhu tappoi toisen SRVA-tehtävässä käytetyn koiran.

Uudelleen karkottamista yritettiin maanantaina aamupäivän aikana, kun eläin palasi takaisin samalle kiinteistölle ja sen piha-alueelle. Karhun käyttäytyminen molempien karkottamisten yhteydessä oli poikkeuksellista, koska se yritti koirien edessä ja ihmisistä huolimatta palata koko ajan takaisin samalle kiinteistölle. Kiinteistön hoidetulla piha-alueella on useita mehiläispesiä, jotka oletettavasti houkuttelivat karhun palaamaan paikalle.

Kun lievemmät keinot eivät saaneet karhua pysymään poissa, poliisi päätti karhun lopettamisesta. Poliisin toimivalta tehtävässä perustuu poliisilakiin. Karhu, joka liikkuu rakennetussa ympäristössä ihmistoimintojen keskellä ja on peloton ihmisiä kohtaan, aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle ja terveydelle. Tämän vuoksi eläin piti lopettaa. Karhu lopetettiin SRVA-toimijoiden toimesta maanantaina iltapäivällä noin 2,5 km päähän kiinteistöstä, jonne se toistuvasti pyrki palaamaan.

Karhu oli isokokoinen uros, joka painoi 260 kg. Eläin toimitetaan tutkittavaksi Ruokavirastoon Ouluun.