Ukrainan sota on herättänyt keskustelua myös Suomen varautumisesta kriisitilanteeseen ja siitä, miten esimerkiksi Sulkavalla riittää väestönsuojapaikkoja mahdollisen sotatilanteen varalta.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen tilastojen mukaan Sulkavalla on kuusi väestönsuojaa. Niistä kolme sijaitsee kunnan kiinteistöillä, loput ovat todennäköisesti yksityisten omistuksessa ja vastuulla.
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kiinteistöpäällikkö Antti Seppäsen mukaan yhtiön kiinteistöhoidon piirissä ovat väestönsuojat, jotka sijaitsevat vanhusten palvelukeskus Kissankellossa, kirjastolla ja keskuskoululla.
– Näiden mitoitus on 20–168 henkilön välillä, Seppänen kertoo.
Suurimmalle osalle sulkavalaisista ei siis ole väestönsuojapaikkaa. Maaseudulla ja omakotitaloalueella ei yleensäkään ole väestönsuojia, vaan suojaustoimista vastaavat asukkaat itse.
– Sulkavalla ja yleisesti maaseutumaisemmissa paikoissa ei ole tavoitekaan, että kaikille löytyisi väestönsuojaa. Jos miettii sotaa ja ilmahyökkäyksiä, tuskin niitä lähdettäisiin omakotitaloihin tekemään, mutta kaupunkeihin voi hyökätä, perustelee palopäällikkö Antti Peltonen maaseutupitäjän suojien vähäisyyttä.
Teksti ja kuva: Tea Ikonen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 11/2022. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
