Ensi kesän Suursoutujen suojelija on salibandyn pelaaja ja soutuneuvos Tero Tiitu. Suojelija liputtaa Suursoutujen tunnelmaa ja luonnon kauneutta.
Tämän vuoden souduista on jo kulunut tovi ja katseet on käännetty ensi kesään. Ensi kesänä soudetaan jo 53. kerran. Suursoutujen organisaatio on syksyn aikana käynyt läpi mennyttä kesää, palautteita ja tehnyt suunnitelmia ensi kesää varten. Tulossa on jälleen hieno tapahtuma.
Ensi kesän Suursoutujen suojelija on salibandyn pelaaja ja soutuneuvos Tero Tiitu. Tiitu on itse soutanut saaren ympäri yli 10 kertaa. Soutuneuvoksen titteli tuli juhlavuonna 2017.
– Olen otettu tästä tehtävästä. Se on kunniatehtävä, jota arvostan suuresti.
Soutukärpänen puraisi
Suojelijan oma soutuinnostus juontaa juurensa vuosien 2005–2006 salibandyn maajoukkueaikoihin.
– Vuoden 2006 maajoukkueen kick off pidettiin Sulkavalla Suursouduissa. Se oli hieno tempaus, jossa ponnistettiin yhdessä, ja jokaisen henkistä kanttia testattiin saaren ympäri soutaessa.
Veneitä oli kaksi ja perämiehinä toimivat valmentajat.
– Kai ne valmentajat samalla katsoivat, miten meidän henkinen kanttimme kestää soutumatkan.
Teron soutuinnostus ei jäänyt vain tuohon kertaan. Kirkkovene vaihtui vuorosoutuveneeseen, ja soutukaveriksi lähti hyvä ystävä Juho Moilanen. Kilpasarja vaihtui retkisoutuun.
– Vuonna 2008 soudimme Juhon kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan. Olemme tunteneet Juhon kanssa kouluajoilta saakka.
Pojat soutavat retkisoudussa, joten vaikka pelikentillä kilpailuvietti on kova, soutamaan lähdetään sillä periaatteella, että nautitaan kauniista luonnosta, kiireettömyydestä ja rauhasta.
– Soutuviikonlopusta on tullut jo perinne. Yleensä lukitaan päivä kalenteriin keväällä.
Kysyttäessä, voisiko mies kokeilla kilpasoutua, on vastaus ensin hieman empivä, mutta asiaa hieman pohdittuaan ei mies täysin poissulje asiaa.
– Olisihan se aika makeeta kokeilla yksinsoutua ja testata omia rajojaan.
Ehkä sen aika tulee jossakin vaiheessa.
Paljon hyviä muistoja
Yli kymmeneen vuoteen mahtuu paljon muistoja, joista Tiitu ei osaa nostaa yhtä ylitse muiden. Tärkeintä jokaisessa kerrassa on ollut luonto ja tunnelma, jonka ihmiset saavat aikaan. Sekä totta kai liikunta.
– Reitti on todella kaunis. Kyllä matkan aikana sielu lepää. Olen joskus soutamisen lomassa leikitellyt ajatuksella, että mistä päin reitin varrelta voisi hankkia kesämökin.
70 kilometrin ja kahden vuorokauden aikana ehtii vaihtaa kuulumiset.
– Vuorosoutu sopii meille, sillä siinä ollaan kasvokkain ja siinä voi keskustella paremmin. Matkan aikana tulee vaihdettua kuulumiset vuoden ajalta. Vaikka olemme kavereita, emme silti ole viikoittain tekemisissä.
Mieleen ovat jääneet myös soutajien ja talkoolaisten kohtaamiset.
– Sellainen välittömyys ja ystävällisyys joka puolella on hieno asia.
– Talkoolaiset ansaitsevat kiitoksen ja soutuporukoiden kanssa on hienoa vaihtaa kuulumiset saunan lauteilla. Siellä kuulee myös mahtavia tarinoita soutukonkareilta, jotka ovat olleet mukana kauemmin.
Tiitu muistelee, että myös sää on ollut miltei jokaisella kerralla loistava.
– Eikös kyseinen viikonloppu ole valikoitunut aikoinaan juuri sen vuoksi, että se on tilastollisesti viikonloppu, jolloin on hyvä sää.
Olisi sulaa hulluutta jäädä kotiin
Yli kymmenen kertaa saaren ympäri soutanut Tiitu tietää mistä puhuu. Puheessa ja kertomuksissa paistaa ilmi se, että tapahtuman luonne ja hienous viehättävät. Pois ei malta olla. Mitäpä suojelija haluaa sanoa niille, jotka vielä empivät osallistumisen kanssa? Miksi kannattaa tulla mukaan?
– Tapahtuman hienous ilmenee vasta, kun on itse osallistunut siihen. Vertaa vaikka siivoukseen. Millään ei haluaisi sitä aloittaa, mutta kun se on tehty, näkyy puhdas koti ja miettii, että olisi ollut huono ratkaisu olla siivoamatta. Samaa voi verrata myös tähän. Kun kerran kokeilee, huomaa että olisi ollut huono ratkaisu jäädä kotiin ja olla menemättä Sulkavalle soutamaan.
Tiitu myös muistuttaa, että omaa kuntoaan ei kannata aliarvioida.
– Vauhdin voi itse valita. Nyt eletään marraskuuta. Vielä ennättää treenaamaan peruskuntoa, sillä heinäkuuhun on aikaa.
Mukana veneessä ja rannalla
Tämän vuoden suojelija nähdään soutuviikonloppuna Sulkavalla. Tiitu osallistuu torstain retkisoutuun ja totta kai hänet voi tavata myös muissa tehtävissä.
– Olen mukana erilaisissa seremonioissa. Katsotaan, mitä kaikkea on luvassa, sillä ihan kaikkea ei olla vielä sovittu.
Sen suojelija kuitenkin lupaa, että puhuu soutujen puolesta vielä enemmän kuin aikaisemmin.
– Tapahtumaa tulee vaalia. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että soudut on yksi hienoimmista tapahtumista Suomessa.
Lataa viikon 46 Sulkava-lehti pdf-muodossa täältä!
